No niin kiitoksia vaan Martinalle... :)

Kyllä meitä sitten huvitti täällä kotona, kun huomasimme, millaisista asioista sitä näin kesäaikaan saadaan otsikoita aikaiseksi...



Olimme siis perjantaina perheen kesken Hietaniemen uimarannalla, missä yhteydessä toinen kaksosistamme ehti tarkasta valvonnasta huolimatta laittaa huomaamattamme suuhunsa puun siemenen, joka ilmeisesti oli sen verran kova, että lapsi säikähti ja joutui paniikkiin kun ei saanut sitä yskimällä pois nielustaan.



Pienten lasten äitinä olen tietysti perehtynyt ohjeisiin siitä, miten tulee toimia jos lapsen kurkkuun joutuu jotain sinne kuulumatonta, joten pidin lasta etukenossa ja taputtelin häntä selkään, jotta vierasesine tulisi pois. Kun tämä ei kuitenkaan näyttänyt auttavan ja tilanne alkoi näyttää vakavalta, annoin lapsen isälleen, jotta pääsin hakemaan kännykkääni siltä varalta, että tulisi tarvetta soittaa hätänumeroon.



Tässä vaiheessa Martina juoksi paikalle selvästi hätääntyneenä ja kehotti huutaen antamaan lapselle vettä. Yritin siinä sitten kaiken keskellä selittää, että niin tässä nyt ainakaan ei pidä toimia, kun lapsi saikin viimein yskäistyä siemenen pois kurkustaan, alkoi itkeä ja tilanne oli ohi.



Kiitos myös sille rauhallisena pysyneelle mieshenkilölle, jonka käytöksensä perusteella oletimme lääkäriksi. Vaikka apua ei tällä kertaa tarvittukaan, on mukava tietää, että sitä olisi ollut saatavilla. :)



Terveisin, "tuntemattomaksi jääneen vauvan äiti"