9v. vanhempia?

jos siellä pitää koko ajan varoa tekemisiään tai tapella jonkun kanssa!!!

Eiks joskus vois vaan olla ja ottaa rennosti, ilman että joku naputtaa olan takana???????

- lapsi saa mennä kavereileen koulusta.

- läksyt pitää joka päivä tehdä, mutta ihan sama million tekee

- ruoka on sitten, kun kaikki ovat kotona. Soitan, kun ruoka on valmis. Ja luotan, että nälkä porsaan kotiin ajaa

- huoneen oltava suht siisti, ei vaatteita levällään, ei omassa huoneessa eikä muualla.

- vähän tavaroita on siellä täällä, mutta perusilmeen tulee olla siisti.

- Minä lajittelen pyykit, mutta hänen tulee viedä kodinhoitohuoneeseen vaatteensa

- Ei tarvi pedata eikä viedä roskia



Näissä suhteissa olen löysempi. Sen sijaan olen todella nipo siinä, että

- ei kiroilla

- ketään ei nimitellä

- kenestäkään ei puhuta loukkaavasti

- toisille ihmisille puhutaan kauniisti.

eli ruoka-ajoista, kotiintuloajoista, läksyjen teosta ja huoneen siivona pitämisestä pidetään kiinni. Ei kuitenkaan joudu olemaan mikään pikkuaikuinen, eli hoitaa vain omat ikätasolleen sopivat hommansa. Kyllähän sitä nurkumista tulee, mutta haitanneeko tuo. Tappelemaan joudutaan harvemmin, eli aika hyvin sujuu. Saakohan lapsenne riittävästi hyvää palautetta hoitamistaan hommista? Teettekö riittävästi kotihommia yhdessä ja hyvillä tuulin, eli pääseekö lapsi esim. leipomaan kanssasi ja tekemään kivoja kotijuttuja, eikä aina vain "joudu raatamaan naama norsunpiipalla"?



Kokeilepas printata MLL:n sivuilta Ahkeran koululaisen huoneentaulu ( http://www.mll.fi/vanhempainnetti/kattapidempaa/tyokalut/lapselle/ ) ja määritelkää siihen sanallisesti erilaisia haasteita lapselle, esim. "sain siivottua huoneeni hermostumatta" tai "pyykkini osuivat merkkiviivalta heitettyinä koriin joka päivä" tms. selkeitä ja hauskoja tehtäviä. Sitten kun on saanut yhdessä sovitun määrän hyviä suorituksia kasaan, saa jotain kivaa, esim. uimahallireissun tai korotuksen viikkorahaan tms. kivaa.

ja onko lapsen tappelu ja huono mieli vain uhmaa/murrosikää vai onko sun laatima systeemi sittenkin huono ja joku toinen sopisi paremmin.



meillä sääntö on, että koulun jälkeen saa mennä leikkimään ja puuhastelemaan kavereiden kanssa, mutta puoli seitsemäksi pitää tulla kotiin syömään ja tekemään läksyjä. Tämä siksi, että huomasin, ettei lapsi yksinkertaisesti jaksanut rankan koulupöiävän jälkeen keskittyä vielä läksyihinkin, vaan tarvitse ensin muutaman tunnin liikunta- ja leikkitauon kerätäkseen voimia ja keskittymiskykyä.



Eli sun on ihan itse arvioitava homman sopivuus mutta kysehän ei ole siitä, että onko jossain sääntöjen noudattaminen "vapaampaa" tai "nipompaa" vaan siitä, että ne perheen yhteiset säännöt on luotu sellaisiksi, että ne toimivat.

ja nythän ne ei toimi. Lisäkiristäminen on liikaa.



Höllää jostain kohtaa?

meillä ne läksyt saa tehdä ulkoilun jälkeen. Tuntuu siltä, että lapselle on tosi tärkeätä päästä koulusta suoraan kavereiden kanssa leikkimään, eikä tulla väkisin kodin kautta. Syö useimmiten koululla välipalan ja jaksaa sitten heilua kavereiden kanssa iltapäivän. Läksyjen kanssa ei ole ollut ongelmia, joten ne voi ihan hyvin tehdä ulkoilun/ruuan jälkeen. Periaatteena on, että jos on läksyt tekemättä, pitää tulla vähän aikaisemmin kotiin kuin jos ei tullut läksyjä tai on ehtinyt tehdä ne jo koulussa.



Niin ja meillä säännöt laadittiin yhdessä lapsen kanssa, eikä vain määrätty aikuisen toimesta. Istuttiin yhdessä pöydän ääreen ja ehdoteltiin puolin ja toisin + lyötiin asiat lukkoon. Ehkä senkin takia meillä on vältytty isoimmilta riidoilta. Nyt on esim. keskusteltu kotiintuloajan myöhentämisestä, koska koulu on lopuillaan, illat valoisia ja lapsi ulkoilisi mielellään kavereiden kanssa pikkaisen myöhempään. Keskustelua, neuvottelua, sovittelua ja perusteluja puolin ja toisin.

Joo näin kun asiaa tosiaan ajattlee, niin miksi läksyt pitää tehdä HETI koulun jälkeen, monesti onkin niin että kaveritkin voi paremmin olla heti koulun jälkeen kun heidän vanhemmat on töissä(itse olen kotona). Tosiaan, istun lapsen kanssa alas ja sovimme yhdessä miten nämä asiat tehdään eikä niin kuin nykyään, että kaikki on minun määräyksiä...

Mä en vaadi tuollaisia edes 12-vuotiaaltani, saati meidän 8,5-vuotiaalta mutta enpä itsekään siivoa joka päivä tai muista laittaa tavaroita paikoilleen. Meillä on kaikki pöydät täynnä kirjoja ja lehtiä ja ehkä kerran viikossa käsken pinoamaan omansa pois. Huoneesta siivotaan pölyt kerran viikossa, muuten saa olla kamat levällään jne. Samoin kavereiden kanssa saa olla silloin kun kavereille sopii, kunhan hoitaa ne läksyt sitten myöhemmin. Välipala nyt täytyy tietysti syödä, toisaalta jos jaksaa, niin menköön syömättä. Iltaruoalle soitan kotiin kun ruoka on valmis.



Olet ehkä itse ollut siisti ja tarkka lapsi ja nyt odotat omaltasi samaa? Mutta hänpä onkin erilainen kuin sinä ja kapinoi. Löytyiskö teille jokin keskitie? Esimerkiksi tuo että köulun jälkeen pitää tehdä läksyt, kuulostaa epäreilulta jos muut kaverit pääsee suoraan ulos. Samoin päivittäinen motkotus tiskeistä on turhaa; meillä ei mieskään osaa laittaa astioita koneeseen ja 10 vuoden jälkeen päätin että asia ei ole jokapäiväisen riitelyn arvoinen...

Joo näin kun asiaa tosiaan ajattlee, niin miksi läksyt pitää tehdä HETI koulun jälkeen, monesti onkin niin että kaveritkin voi paremmin olla heti koulun jälkeen kun heidän vanhemmat on töissä(itse olen kotona). Tosiaan, istun lapsen kanssa alas ja sovimme yhdessä miten nämä asiat tehdään eikä niin kuin nykyään, että kaikki on minun määräyksiä...

Saatte varmasti homman toimimaan!

- 2

Tosin tuo "huone siivottava" tarkoittaa meillä imurointia. Omasta huoneesta roskat vietävä itse.



Meillä nämä ovat itsestäänselvyyksiä, joista ei riidellä päivittäin tai viikottain, mutta edellyttävät myös vanhemmilta oman osansa tekemistä eli minulla on vastuu siitä, että ruoka on valmis 17.00, että olen paikalla kuljettamassa harkkoihin (vaikka miten olisi kiva shoppailla rauhassa) jne.

niin illalla ne on vielä helpompi siirtää tehtäväksi "joskus".



Ei terve lapsi siitä kärsi, että ei saa olla kavereiden kanssa heti koulun jälkeen. Meillä opetellaan vastuuta omista tekemisistä eli tee läksyt niin on koko loppuilta vapaata.

että lapsi saa itse päättää tekeekö läksyt heti vai myöhemmin. Niin kauan kun läksyt tulee kunnolla tehtyä, minua ei haittaa vaikka niitä ei tehtäisikään juur silloin kun minulle sopii. Vastuun kantaminen ei ole sitä, että tekee kun äiti käskee ja vahtii vaan sitä että itsenäisesti hoitaa homman parhaaksi katsomallaan tavalla. Ainakin meillä sekä 8 v että 11 v. kykenevät jo useimmiten tähän.

niin illalla ne on vielä helpompi siirtää tehtäväksi "joskus".

Ei terve lapsi siitä kärsi, että ei saa olla kavereiden kanssa heti koulun jälkeen. Meillä opetellaan vastuuta omista tekemisistä eli tee läksyt niin on koko loppuilta vapaata.

Meillä 2-luokkalainen syksyllä 9v täyttävä poika ja meillä rulettaa sääntö "ensin työ sitten huvi".

Ts läksyt tehdään _yleensä_ ennen niitä mukavampia asioita esim ulkoilua, pleikan pelaamista (tosin meillä ei arkisin pahemmin pleikkailla), leikkejä yms.

Läksyt on tehtävä ennen päivällisruokaa jonka syömme 16.30-17 aikaan.

Tuo ihan siksi että käy yöunille klo19.30 ja päivällisen jälk on mukava vain olla tai touhuta perheen kanssa, ottaa rennosti.

Minä olen myös puhelin"hirmu", koulusta kun menee kaverille niin sieltä on soitettava minulle että on päässyt turvallisesti perille, samalla kysyn mm päivästä, kerron rakastavani jne.

Niin ja tuota yöunille menoaikaa turha ihmetellä, poika on silloin jo ihan väsy ja nukkuu kuin tukki klo06-07 aamulla.

että voisin varmaan jatkossa otta hieman löysemmin, koska tuon pojan koulu sujuu niin kiitettävästi ja huolehtii kyllä itse läksyistään, muista muistamisasioista, repun mahd viesteistä tai että Wilmassa on viestiä jne.

-14-