Se on sitten arpaonnesta kiinni, onko 1-luokan aloittavalla lapsellani

Kuinka kauas te oikein saatte nämä keskustelut vietyä alkuperäisestä aiheesta?! Ihan sama mitä täällä kysyy, niin jossain vaiheessa haukutaan aloittaja huonoksi äidiksi ja kelvottomaksi kansalaiseksi...

Itku pyörinyt kurkussa aamusta alkaen ja eipä pyöri enää. Toivon vain, että elämä pistää kaltaisesi kuriin joskus, olet tyyppiesimerkki hlöstä joka saanut aina kaiken suht helpolla ja sen kokemuksen ja viisauden turvin pystyy sitten laukomaan suurella minun, eli ap:n ja tilanteen, tuntemisellaan niitä totuuksiaan.



Ap

Makasit kuusi vuotta kotona pistämättä tikkua ristiin ja nyt parut, kun se kummasti vaikutti teidän perheen rahatilanteeseen.



Olisit jakanut lehtiä, pitänyt hoitolapsia ja tehnyt iltasiivousta. Nyt olisi varaa huolehtia siitä ekaluokkalaisesta.

Se oli meidän yhteinen päätös, ettemme pistä lapsiamme pieninä hoitoon. Silläkin tavoin kun voi katsos säästää kuntansa taloutta.

Ap

ei siinä paljon osittainen hoitovapaa auta kun on pitkät työmatkatkin. Toivottavasti paikka saadaan-



ei ap

Minä olen hoitovapaalla nuorimmaisen kanssa ja muut lapset ovat koulussa/eskarissa. Rahasta on tiukkaa mutta enpä ehdi iltaisin muita töitä tekemään ja päivisin en voisi vaatia hoitolapsia kulkemaan kanssa ja hakemaan lapsia koulusta/eskarista.



Osittainen hoitovapaa ei onnistu kaikilla aloilla. Vaikka kuin lyhentäisin työpäivää ei se lapsia auta että menisinkin töihin klo 15 klo 13 sijaan ja sama homma illasta. Mies tekee pitkää päivää kun yrittäjä tekee töitä silloin kun niitä on eikä silloin kun se yrittäjälle sopii.



Ap, toivottavasti teille se hoitopaikka löytyy.

että valtaosa perhepäivähoitajista kuskailee kerholaisia/eskarilaisia ja jopa koululaisia.

ei siellä naapurin mummon tai ukin luona. Miten ennen pärjättiin? 70-luvulla äidit olivat kotona. 80-luvulla ekaluokkalaiset ja tokaluokkalaiset pääsivät iltapäiväkerhoon. 90-luvulla äidit olivat työttöminä ja ekaluokkalaiset pääsivät kerhoon. Nyt karsitaan näistä ekaluokkalaisista.

Minulla ei rahkeet riittäneet kassan kerryttämiseen (hyi minua mokoma makoilija), minä hoidin lapsiani, hoidin äitiäni (viimeisen 1v ajan saattohoidin) jne.

Tämän enempää en sinulle enää kommentoi.

Ap

Eikö siltä äidiltä jäänyt perintöä vai onko sekin hassattu?



Ja mitä teit ne loput viisi vuotta?

ja se ei ole se, että ap ei ole ollut töissä. Nythän hän tekee keikkahommia ja samanlaisia ne olisi olleet kai lastenkin hoidon yhteydessä. Ongelma on kuntien huonot palvelut, yleensä srk pitää iltapäiväkerhoa. Nyt ei ole oppilasmäärän mukaan oikein mitoitettu ja veikkaan, että ei ole muutenkaan koulutoimessa oikein mitoitettu.

kaikilla ei ole tukiverkkoja ja sukulaisia lähellä. Samoin perinnön säästö lapsen iltapäivähoidon kustantamiseksi kuulostaa piikittelyltä ja kaukaa haetulta. Kokoomuslaisilla noita voi tietenkin olla perintöjä helpommin hyödynnettävissä.

Kun teet keikkatyötä yritä järjestellä, ettei joka päivä tarvii olla yksin lapsen tai isä lyhyempää työpäivää. Tuo lapsen ikä menee tosi nopsaan, kohta ei näekään iltaisin kun kavereiden kanssa. Voisitko olla kotona vielä vuoden?

Ja se taas johtuu siitä, että hän kökötti kotona kuusi vuotta.

Toivotaan nyt ap ensinnäkin että saat sen kerhopaikan.



Täällä on kyllä harvinaisen ilkeitä ja mustavalkoisia ihmisiä taas liikkeellä, tai siis tässä ketjussa nyt tää yksi jankkaaja.



Tää mua aina huvittaa kun täällä "asiat pystyy järjestämään" uskonto jyllää ihanan yksioikoisesti. Aina ja kaikissa elämäntilanteissa pystyy järjestämään joo. Ensin kotiäitiysfanaatikot paasaavat että elämän pystyy kyllä kuka tahansa järjestämään niin että on kotona vaikka kymmenen vuotta, lapset on vaan kerran pieniä blaa blaa blaa. Sit kun se elämä on järjestetty niin, että on tingitty elintasosta ja hoidettu lapset kotona niin onkin tehnyt idioottimaisen tempun ja nyt sitten koululainen maksaa siitä.



Välillä mietityttää millaista elämää nää ilkeilijät oikein elää ja miten ihan oikeasti voi sanoa niin, että kaikki pystyy järjetelemään asiat. Musta se osoittaa oikeasti suurta tyhmyyttä, jokainen vähänkään normaalilla järjellä varustettu ihminen osaa sanoa että aina ei pysty elämää järjestämään niin, että se olisi kaikin puolin ideaalia lapsen tai perhe-elämän kannalta ja aikaisemmin tehdyt hyvät ja huonot valinnat vaikuttavat ja elämäntilanteet muuttuvat todella nopeastikin.



Meillä onneksi ekaluokkalaiset ovat päässeet ip-kerhoon, täällä priorisoidaan ekaluokkalaisia eikä kerhoissa kyllä tokaluokkalaisia oikeastaan ole kuin joitakin erityistä tukea tarvitsevia. Itse teen osittaisen hoitovapaan ansiosta päivää 9-15 mikä on helpottanut ihan suunnattomasti, vaikka ei iltapäivähoidon tarvetta missään nimessä poistakaan. Mies ei voi käytännössä tehdä lyhennettyä työpäivää, koska on valitettasti sellaisessa työssä, että matkustaa todella paljon. Lyhennetty työpäivä ei paljoa Kiinassa meitä auta :)



Koska meillä on todella ollut ip-kerhopaikkoja hyvin saatavilla, eivät iltapäivät ole olleet ollenkaan sellainen ongelma kuin aamut ihan alussa. Ekaluokkalaisella saattoi alkaa pehmeän laskun aikaan koulu esim. vasta klo 11 eikä aamupäivätoimintaa ole tarjolla. Kyllä siitäkin selvittiin, onneksi.

lasten hoitaminen on aina miinusmerkkistä tulopuolella, mutta säästää kuntien päivähoitojonoja, ja ei sinnekään ap olisi kai aikoinaan saanut lasta.

päivähoitoa, vaikka olisikin tehnyt töitä kotiäitiyden ohessa. Pari hoitolasta, lehdenjakoa, siivousta, kaupan kassaa jne.



Sillä olisi saanut säästettyä siihen, että isä pitää nyt osittaista hoitovapaata (jo pelkkä syksykin auttaisi kummasti) tai perheelle palkataan hoitaja avuksi.

Ap, älä kuuntele tuota tyyppiä, äläkä turhaan edes vastaa. Onkohan kyseessä skitsomamman sivupersoona? : D

Pitkät iltapäivät kotona olivat parasta aikaa elämässäni, varsinkin jos isosiskoni pääsi vielä myöhemmin.



Sain leikkiä rauhassa, syödä iltapalaa, lukea lehtiä, leikkiä ulkona.



Osa kavereistani oli ip-kerhoissa (jopa 3-luokalle asti) ja heitä kyllä nuo kerhot ärsyttivät. Niihin piti mennä, kun ne oli "maksettukin". Välillä kyllä pinnasivat, mutta siitä tuli sitten hirveä mekkala. He eivät juuri koskaan saaneet leikkiä kavereiden kanssa, koska vanhempien tultua töistä perhe vietti "yhteistä aikaa".



Mutta tietysti lasten itsenäisyystasoissa on eroja, mutta kyllä lasta voi valmistaa olemaan yksin. Itse olen vielä loppuvuodesta syntynyt, eli 6-vuotias koko syyslukukauden.



Toisten mielestä 6-7-vuotiaat eivät mitenkään voi olla muutamaa tuntia yksin, mutta tokaluokkalaiset taas voivat. Miten tämä on mahdollista?

Pitkät iltapäivät kotona olivat parasta aikaa elämässäni, varsinkin jos isosiskoni pääsi vielä myöhemmin.

Sain leikkiä rauhassa, syödä iltapalaa, lukea lehtiä, leikkiä ulkona.

Osa kavereistani oli ip-kerhoissa (jopa 3-luokalle asti) ja heitä kyllä nuo kerhot ärsyttivät. Niihin piti mennä, kun ne oli "maksettukin". Välillä kyllä pinnasivat, mutta siitä tuli sitten hirveä mekkala. He eivät juuri koskaan saaneet leikkiä kavereiden kanssa, koska vanhempien tultua töistä perhe vietti "yhteistä aikaa".

Mutta tietysti lasten itsenäisyystasoissa on eroja, mutta kyllä lasta voi valmistaa olemaan yksin. Itse olen vielä loppuvuodesta syntynyt, eli 6-vuotias koko syyslukukauden.

Toisten mielestä 6-7-vuotiaat eivät mitenkään voi olla muutamaa tuntia yksin, mutta tokaluokkalaiset taas voivat. Miten tämä on mahdollista?

9v kuin ihan loppuvuodesta syntynyt ekaluokkalainen. Koulukypsyys ei ole sama asia kuin että lapsi voidaan jättää moneksi tunniksi kotiin itsekeseen. Ja minäkin olen ollut avainkaulalapsi 80-luvulla, enkä halua omien lapsien sitä samaa joutuvan olemaan.

Pitkät iltapäivät kotona olivat parasta aikaa elämässäni, varsinkin jos isosiskoni pääsi vielä myöhemmin.

Sain leikkiä rauhassa, syödä iltapalaa, lukea lehtiä, leikkiä ulkona.

Osa kavereistani oli ip-kerhoissa (jopa 3-luokalle asti) ja heitä kyllä nuo kerhot ärsyttivät. Niihin piti mennä, kun ne oli "maksettukin". Välillä kyllä pinnasivat, mutta siitä tuli sitten hirveä mekkala. He eivät juuri koskaan saaneet leikkiä kavereiden kanssa, koska vanhempien tultua töistä perhe vietti "yhteistä aikaa".

Mutta tietysti lasten itsenäisyystasoissa on eroja, mutta kyllä lasta voi valmistaa olemaan yksin. Itse olen vielä loppuvuodesta syntynyt, eli 6-vuotias koko syyslukukauden.

Toisten mielestä 6-7-vuotiaat eivät mitenkään voi olla muutamaa tuntia yksin, mutta tokaluokkalaiset taas voivat. Miten tämä on mahdollista?

useana päivänä joka viikko? Ja päälle vielä klo 10 alkavat kouluaamut. Miksi IP-kerhoja on, jos kerran ekaluokkalaisille olisi hyvästä olla aamut ja iltapäivät yksin kotona? Ennen tauteja hoidettiin iskemällä suonta koska sen katsottiin olevan hyväksi; haluaisitko vielä samaa hoitoa?