Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Alentaako rokotukset tosiaankin vastustuskykyä? Esim. influensssarokotus?

Vierailija
24.01.2009 |

.

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
24.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ne on hurja rasitus immuunipuolustukselle. Siksi kipeää lasta ei saa rokottaa koska se tulee elimistölle liian rankaksi. Vastaavasti terveen lapsen vastustuskyky alenee elimistön käsitellessä rokotusta. Jotkut saattavat jopa sairastaa lievänä jokun rokotuksessa olevan sairauden.

Vierailija
2/11 |
24.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

että elimistö "sairastaa" taudin lievänä ja siten muodostaa sille immuniteetin. Siinä ei ole mitään pahaa. Siksi rokotukset toimivat. Ja totta, toisista rokotuksista tulee myös lieviä oireita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
24.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

silloin tietää että rokotuksen teho on kohdallaan. Voi sitä ajatella niinkin että jos sairastat perusflunssaa niin olet silloin alttiimpi saamaan jonkun muunkin taudin. Rokotuksessa sama vaikutus mutta lievempänä.

Vierailija
4/11 |
24.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

koska rokotussuojaa ei välttämättä synny, kun vastustuskyky on jo aktiivisena siinä vaiheessa, kun rokotus saadaan.

Vierailija
5/11 |
24.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaverini sanoo, ettei halua itselleen tai lapsilleen mitään "turhia" (siis rokotusohjelman ulkopuolisia) rokotuksia, koska ne alentavat vastustuskykyä. Siis alentavatko ne vastustuskykyä yleisesti vaiko vain hetkellisesti, kun elimistö kamppailee rokotuksen taudinaiheuttajaa vastaan?



ap

Vierailija
6/11 |
24.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rokotukset perustuvat siihen että kun taudinaiheuttajaa/sen osia viedään elimistöön, elimistö kehittää ns. muistin taudinaiheuttajalle. Eli ensin annetaan heikennettyä taudinaiheuttajaa (joka ei siis voi itse tautia aiheuttaa mutta aktivoi elimistön puolustautumaan), ja kun varsinainen taudinaiheuttaja pyrkii aiheuttamaa taudin, elimistö onkin heti valmiina immuunipuolustuksen muistin ansiosta, ja taudinaiheuttaja nujerretaan.

Aivan samasta asiasta on kyse esim. vesirokossa: lapsi saa vesirokon, ja se ei tule ikinä uudestaan koska elimistö muistaa sen ja torjuu sen. Rokotuksissa vaan vältytään tuolta sairastamiselta, joka useiden tautien kohdalla olisi mahdollisesti vaarallista, ja juuri siksi rokotetaan niitä vastaan. Rokottamista kutsutaan siksi aktiiviseksi immunisaatioksi, eli elimistö itse kehittää toimivan puolustuksen tautia vastaan rokotteen stimuloimana.



Eli vastustuskyky alenee VAIN hetkellisesti, siksi aikaa kun rokotteen aiheuttama puolustusreaktio on käynnissä. Rokotteiden antaman suojan pituus vaihtelee, kuten sairastettujen tautienkin antaman suoja pituus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
24.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmetyttää vaan että eikö ne aineet häviä verestä ikinä? Luulis että ei ole hyväksi että kropassa on liikaa vasta-aineita eri taudeille?

Vierailija
8/11 |
25.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmetyttää vaan että eikö ne aineet häviä verestä ikinä? Luulis että ei ole hyväksi että kropassa on liikaa vasta-aineita eri taudeille?

Itse vasta-aineet eivät säily veressä, vaan elimistössä syntyy rokotuksen aikana ns. muistisoluja, jotka varastoituvat elimistössä tietyn aikaa (vielä ei tarkkaan tunneta miten ne pystyvät varastoitumaan ja miksi tietylle taudille ollaan tietyn aikaa vastustuskykyisiä). Nämä muistisolut aktivoituvat heti kun taudinaiheuttaja yrittää elimistöön, ja solut tuottavat suuria määriä vasta-aineita ja nopeasti. Siihen perustuu rokotuksen teho.

Elimistössä on joka tapauksessa ihan luonnollistenkin altistusten kautta koko ajan valtava määrä erilaisia muistisoluja, joten rokotusten tuoma lisä on kohtalaisen pieni. Vaikka ottaisi lapselle kaikki mahdolliset ylimääräiset rokotteet (vesirokko, rotavirus, pneumokokki, influenssa jne.) niin silti rokotteiden kautta vastustuskyky tulee ehkä reilulle kymmenelle taudille, kun taas voitte miettiä miten monelle flunssavirukselle tms. altistutaan. Tietenkin altistuksia on eri tasoisia, mutta eivät nuo rokotukset mitenkään kuormita immunipuolustusjärjestelmää, sen tehtävä nimenomaan on luoda noita muistisoluvarastoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
25.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos rokotteet kerran on noin vaarattomia?!?

Vierailija
10/11 |
25.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kannattaisi kuitenkaan luottaa rokotukseen liittyvissä kysymyksissä netin keskustelupalstoihin, koska aiheeseen liittyy paljon vääriä uskomuksia ja sen lisäksi ihan tietoista pelottelua ja asioiden vääristelyä.



Sama koskee muuten monia muitakin aiheita!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
25.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja epämääräisiä huhuja esim. siitä että rokotteet aiheuttaisivat allergioita, autismia jne. Nämä huhut on monta kertaa todistettu vääräksi, mutta sitkeästi niitä vaan levitetään. Pelottelijat vetoavat yleensä rokotusten harvinaisiin sivuvaikutuksiin (yleensä samoja joita olisi paljon enemmän jos saisi itse taudin).

Eli ihmiset eivät ajattele järkevästi eivätkä laske todennäköisyyksiä toiminnassaan (esim. monet pelkäävät paljon enemmän lento-onnettomuuksia kuin auto-onnettomuuksia, vaikka jälkimmäiset ovat paljon yleisempiä).

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yhdeksän neljä