olenko itsekäs jos haluan erota

ap

Varmaankin mielenkiintoinen, kypsä ja villikissa sängyssä.

Varmaankin mielenkiintoinen, kypsä ja villikissa sängyssä.

en tietenkään enää panosta, kun ei mieskään.. ja joo olen sanonut!

ap

mutta se toteutus on sitten toinen juttu.



Itsekin pyörittelen mielessäni joskus eroajatuksia, koska mieheni on ap:n miehen kuvailun lisäksi myös vastuutaan pakoileva (ei osallistu kotitöihin, ei juuri lastenhoitoon) ja itsekäs sekä töykeä, mutta silti en aio erota kun on pieni lapsi.



Kerran olen eronnut, ja huomasin mitä se teki lapselle, toista kertaa en samaa halua lapseni/itseni kokevan.



Ajattelen, että jahka lapsi on aikuinen (ei siihen niiin kauaa mene) olen sitten vapaa tekemään loppuelämälläni ihan mitä itse haluan, ilman että aiheutan traumoja omille lapsilleni.

onko teillä kuitenkin onnellinen liitto, tai edes jonkinlainen suhde mieheenne?



mulla tilanne se, että vihaan ja inhoan miestäni. hänellä on ollut jonkin aikaa mielenterveyden kanssa ongelmia. yritän muistuttaa itselleni että mies on sairas - vaikka on myös luonteeltaan itsekäs, niin mt-ongelmat pahentaneet asioita - ja etten jätä häntä sairauden takia, ja lasten takia. epäilen et päätyis ehkä hautaan jos jättäisin. lapsista ei kykene eikä tule koskaan kykenemään yksin huolehtimaan, saisin yksinhuoltajuuden. koitan vaan ajatella et lasten takia jaksan, mutta välillä iskee epätoivo! lapset ovat vielä pieniä enkä itsekään ihan vanha ole ja tuntuu hurjalta ajatella et tässä tää elämä nyt oli, lopun ikääni huolehdin yksin lapsista ja miehestä ja elätän heitä. minua ei enää kukaan koskaan rakasta naisena, eikä kukaan välitä siitä miltä musta tuntuu tai jaksanko mä.

Täällä myös eroa monesti miettinyt. Olemme erilaisia kuin yö ja päivä välillä. MInä olen siisti ja tykkään olla huoliteltu ja mies ei edes käy parturissa tai aja partaansa monesti. Lisäksi olemme eri rytmissä, mies valvoo yöt ja minä taas nukun. Sitten kun ajattelee kahden pienen lapsen yksinhuoltajuutta niin jaksaa. Minulla nykyään masennus ja ajattelen jos olisin toisin valinnut niin tätä ei olisi. Vaikea sanoa. Toisaalta lapset pitävät isästään ja jos eroaisimme niin mies ei haluaisi olla vk-loppu isä. On sanonut näin.

lapsia miehen kanssa, joka ei mitenkään vastaa käsityksiänne hyvästä puolisosta ja isästä.

pitäisi vähintään käydä parisuhdeterapiassa ennen kuin eroaa. Sillä voihan olla, että ainakin osa noista ongelmista olisi ratkaistavissa jotenkin, mutta itse (mies tai vaimo tai molemmat) sitä ratkaisua ei vaan osaa löytää.

mies entinen mielenterveyspotilas, tosin kunnossa nykyään lääkityksen ansiosta. Talo on, autot, lapset, puutarha, työpaikat ja asuntolaina. Ei vain ole mitään yhteistä, miestä ei kiinnosta minun asiat, eikä minua sen puoleen miehenkään. Suutelu oksettaa miehen kanssa jostain syystä, halaus tuntuu tunkeilevalta. Siksipä ei mitään läheisyyttä, ei seksiäkään juurikaan. Jos onkin, on se ilman suutelua, pikainen toimitus, äkkiä pois. Ei keskustella juuri mistään, ei käydä yhdessä missään. Molemmat toimii tahoillaan. Tilanne vähän vaivautuneen kireähkö. Ahdistaa. Mies jos on poissa kotoa, olen jotenkin helpottuneen ja vapautuneen oloinen. Jos mies on kotona, on melkein pakko lähteä jonnekin, jotenkin painostava ilmapiiri. Olen ihan umpikujassa tämän asian kanssa.