Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Apua, onko nämä aivokasvaimen oireet?
14.05.2010 |
Lapsella alkoi vuosi sitten tulla vihlaisuja päähän; kestävät sen sekunnin kun vihlaisu tulee tuonne niskan alueelle ja menee samantien ohi. Joskus pääsee itku, joskus vaan sanoo että taas tuikkasi.
Ollaan käyty lääkäreillä, neurologiset testit tehty useaan otteeseen. Päänympärys kasvaa tasaisesti, omalla käyrällään, tasapaino on ok, muutenkin testeissä ei ole tullut mitään poikkeavaa esiin.
Kävimme kaularankaröntgenissä, kuvat ok. Nyt vielä menossa magneettiin; haluavat katsoa rakenteet, onko siellä jotain ahtaumaa. Aivokasvainta ei kuulemma lähdetä hakemaan eikä epäillä.
Olen kuitenkin itse googlettanut aivokasvaimesta, illat pitkät roikun netissä ja etsin, luen ja pelkään. Alan tulla ihan hysteeriseksi tämän asian kanssa. Esimerkiksi lapsi ( 4v ) on kompastunut kevään aikana pari kertaa ulkona ollessaan jalkoihinsa. Siis liikkeellä ollessaan; kompurointia ei muuten ole. Portaissa menee normaalisti, ei kävele seiniin tai törmäile muutenkaan ja pystyy seisomaan kädet sivuilla/edessä silmät kiinni vaikka kuinka kauan. Kävelee viivaa pitkin ja hyppii hyvin. Nämä pari kaatumista on minulle merkki tasapainovaikeuksista.
Esimerkki kakkonen: Olen lukenut että aivokasvaimessa on aamuista oksentelua; lapsella on yhtenä aamuna ollut pääkipeä ja paha olo. Tämä meni ohi vajaassa tunnissa kun annoin Pronaxenia. Kaiken lisäksi olo helpotti kun meni vaakatasoon ja hämärään huoneeseen. Eikö aivokasvaimessa kipu pahene vaakatasossa? Joka tapauksessa tämä oli minulle merkki aamupäänsärystä. Ja TAAS pahensi pelkoani.
Kolmantena esimerkkinä lapsi valitti yhtenä parina iltana silmäänsä; sanoi että käy kipeää muttei itkenyt eikä vaikuttanut kovinkaan kivuliaalta vaan lähinnä hieroim silmäänsä. Meni alle viidessä minuutissa ohitse ja nukkumaanmennessä sanoi silmän olevan ok. Muutenki on kutisevat silmät, en tiedä onko kuivat. Mutta nämä taas ovat merkkejä minulle kasvaneesta silmänpaineesta; olen varma että siellä on kasvain joka painaa silmää.
Epileptisiä kohtauksia ei ole ollut, aamuöistä pahoinvointia ei ole. Tasapaino on testien mukaan ok, mitä tuolla ulkoillessa joskus könyää. Sisällä ei oikeastaan koskaan. Ihan kunnon pääkipua ei ole. Reipas ja touhukas lapsi on.
Sanokaa nyt kaikki minulle REHELLISESTI mielipiteenne; mitä tulee mieleen? Onko huoleni perusteltu? Vai onko tämä jotain muuta? En tiedä yhtään aivokasvainpotilasta vaan kaikki olen lukenut netistä. Tämä on ihan kamalaa kun seuraan koko ajan lastani ja jos hän hetkeksi vaikka menee pötköttämään tai on hieman hiljaisempi tai jotain, olen heti ihan paniikissa että nyt lapsi on jotenkin liian väsynyt ja tuo johtuu juuri pelkäämästäni kasvaimesta. Alan olla ihan finaalissa; oksettaa koko ajan ja päätä kipunoi. Magneettiin on vielä parisen viikkoa aikaa ja pelkään että sekoan tässä ajassa. Anteeksi pitkä vuodatus mutta pakko saada jonnekin purkaa. Olisi mukava jos joku kommentoisi.
Ja vielä sellaista kysyisin että kai oireet olisivat niin pienellä jo pahentuneet jos kyseessä olisi aivokasvain? On siis täyttänyt tänä vuonna 4v; kun vihlaisut alkoivat jo vuosi sitten, välillä olemalla viikkojakin poissa, niin kai nuo oireet ja kivut olisivat pahentuneet jo tässä ajassa jos olisi kyseessä vakava juttu?
Kommentit (65)
Sukulaisellani oli aivokasvain. Kova pääkipu oli päivittäistä, väsymys oli niin voimakas, että nainen joitui nukkumaan paljon päiväunia. Lopulta alkoi saamaan epileptisiä kohtauksia. Kananmunankokoinen hyvänlaatuinen kasvain poistettiin, nyt nainen elää normaalia elämää. Vaivaksi jäi epilepsialääkitys, mutta tapahtuneesta on jo reilu 10v. Mielestäni voit olla rauhassa, vaikka ymmärrän kyllä että sua huolettaa. Mutta oikeasti oireet ei kuulostaa aivokasvaimen oireilta. Toivottavasti kaikki on hyvin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille kaikille vastanneille!
Eilen helpotti illasta nämä huolet mutta huomaan että aina aamuisin alkaa huoli hiipimään. Lapsi hieroo paljon toista silmäänsä, en tiedä onko se kuiva. Ja vihlaisut tulee aina samalle puolelle.... olen YHDEN AINOAN jutun lukenut missä jollain aivokasvaimen oireena oli roskan tunne silmässä ja nyt olen sitten tuonkin kääntänyt oireeksi. Sanokaa nyt että olen jo TÄYSI TYPERYS!
Helpompi olo kuitenkin kuin ehkä eilen ja paljosta kiitän teitä ja järjen ääntänne!
Onko täällä muita chiari-diagnoosin saaneita? Miten on mennyt ja onko oireet pahentuneet? Onko leikattu?
Magneettikuvissa käyty tänään. Aivokasvainta ei lapsella ole mutta täsmälleen sama rakenteellinen poikkeus mikä täällä oli jonkun toisenkin lapsella. Jos oireet pahenee, pystyy korjaamaan leikkaamalla mutta tällä hetkellä ei tehdä mitään. Tämä on siis synnynnäinen juttu....
Toisaalta helpotti, toisaalta tilalla huoli mitä tämä voi tuoda mukanaan. Lääkäri sanoi ettei vaikuta kehitykseen eikä ole vaarallinen mutta kyllähän tuo mietityttää. Kuulemma hyvin useilla ihmisillä voi olla samaa mutta sitä ei tiedetä kuinka suurella osalla väestöstä koska harvan päätä kuvataan.
Lapsella alkoi vuosi sitten tulla vihlaisuja päähän; kestävät sen sekunnin kun vihlaisu tulee tuonne niskan alueelle ja menee samantien ohi...
...kun vihlaisut alkoivat jo vuosi sitten, välillä olemalla viikkojakin poissa, niin kai nuo oireet ja kivut olisivat pahentuneet jo tässä ajassa jos olisi kyseessä vakava juttu?
Onko sairastanut jonkun virustaudin? Näin nopea nettidiagnoosi täältä on kolmoishermosärky.
Itse kärsinyt siitä niin kauan kuin muistan. Mutta kohtaukset ovat nopeita, eikä haittaa elämää. Mitä nyt välillä joku ihmettelee, kun teen outoja liikkeitä päälläni.
Se jännä juttu siinä oli, että vimmaisimpien kasvuvuosien aikana kipuja ei ollut...
Ja poika on saanut perittyä taipumuksen migreeniin (molemmat vanhemmat kärsii siitä). Ensin luulin sitä vatsataudiksi, kun jo kolmevuotias alkoi oksennella. Onneksi säännöllinen elämänrytmi (sopivasti unta, rajoitetusti telkkaria) pitää ne kohtaukset poissa ja lääkitys auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Googlettamalla löysin tämä jutun.
Heti alkuun aloin epäillä chiari 1. Pojallani todettiin 2 vuotta sitten samainen tauti päänsärkyjen vuoksi tehdyssä magneettikuvauksissa. Jo aikaisemmin epäilin, että kaikki ei ole kunnossa. Poika oli välillä kömpelö, kompastui omiin jalkoihinsa, päätä särki, vihloi ja ihan samantapaisia oireita kuin lapsellasi.
Chiari 1 toteamisen jälkeen pojalle ei tehty mitään. Viime talvena pojan toinen jalka tuli yllättäen kipeäksi. Särky oli todella kovaa, ja poika otettiin osastolle laajempiin tutkimuksiin, magneettikuvaus selästä, kaularangasta jne, vatsan ultraääneet, hermotutkimuksia ym.. Tutkimuksissa löydettiin syringomyelia selkäytimestä. Toisaalta magneettikuvien mukaan chiari oli pienentynyt. Kivut loppuivat yhtäkkiä kuin olivat tulleet.
Yliopistollinen sairaala suunnitteli pojan leikkaamista, mutta ennen suunniteltua leikkausta tehdyt tutkimukset kuitenkin olivat niin hyviä, ettei leikkaukseen katsottu olevan tarvetta. Mikäli pojalle tulee ongelmia kipua tai tuntohäiriöitä pitää ottaa yhteyttä sairaalaan.
Kotia lähtiessä annettiin ohjeeksi elää normaalia lapsen elämää. Tällä hetkellä kaikki on OK.
Kaikilla Chiari 1:llä ei ole kuitenkaan syringomyeliaa, vain osalla.
Mutta ei nuo teidän oireet vaikuta kyllä yhtään "aivokasvain-oireilta". Älä hätäile siellä!
Aamupahoinvointi ja -päänsärky aivokasvaimen ollessa kyseessä johtuvat kohonneesta aivopaineesta ja tilanne on siinä vaiheessa jo aika pitkällä ja muitakin oireita varmasti olisi jo. Ja siis kipu on niin kovaa, ettei mikään pronaxen siihen auta...
Meillä ainakin poika oli pidemmän aikaa todella väsynyt ja paineoireiden ilmaannuttua myös tasapaino-oireet alkoivat. (lapsi ei kiipeile, keinu, kävele enää rappusia. )
Lääkäri on kuitenkin tutkinut teidän lapsen ja oikeaa syytä teidän oireisiin etsitään. Rauhassa vaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usko minua, jos jollakulla on yhtään luulotautisuuden tai muun hysteerisyyden oireita tai niihin taipumusta, on netti vihoviimeinen paikka, jossa roikkua. Tee itsellesi nettikielto, pyydä vaikka kaveriasi laittamaan koneeseesi joku salasana.
Lapsellasi ei ole aivoakasvainta. se olisi löydetty jo ajat sitten, ja suoraan sanoen muksusi olisi jo tuossa vaiheessaa todella sairas, niin sairas ettei tarvitsisi olla yhtään epävarma.
Tuo pahoinvointi ja särky, joka rauhoittuu hämärässä lepäämisellä kuulostaa itse asiassa migreeniltä. Lapsilta sen diagnosointi on vaikeaa, koska oireet ovat usein epämääräiset. Migreeni on tosi kurja saitraus, mutta ei lainkaan vaarallinen. Ja sen kanssa pärjää kyllä ihan hyvin.
Rauhoitu. Lapsesi on täysin kunnossa. Joku vastasikin viisaasti, että aivokasvaimeen (tai mihinkään muuhunkaan sairauteen) ei riitä jos kerran tai kaksi kompastuu, on vaisu tai törmäilee. Hitto, minä kompuroin ja vaisuilen paljon useammin kuin lapsesi ja olen silti ihan kunnossa. No, ehkä vähän kömpelömpi kuin useimmat, mutta siihen ei onneksi kuole.
Otas nyt iisisti ja nauti kesästä lapsesi kanssa.
Terkuin,
vanha migreenikko
P.S. Tuli vielä mieleen: oma huolesi ja pelkosi kuulostaa siltä, että itse työstät jotakin ongelmaa, jota et ehkä ole edes päästänyt tietoisuuteesi, oireilemalla noin ja purkamalla ahdistustasi pakkomielteisellä lapsesi tarkkailulla. Onko sinulla huolia tai ongelmia, jotain joka ahdistaa, mutta olet työntänyt asian sivuun, käsittelemättä sitä?
Itse harrastan tuota. Olin joskus vuosia sitten hysteerinen ja ihan varma, että minulla on AIDS, kun kroppaani ilmaantui kutisevia länttejä. Oikeasti minua ahdisti ihan muut asiat. Kävin jopa itkua vääntäen lääkärissäkin "Aidsini" takia. Lääkäri totesi, että olen allerginen suihkusaippualleni. "aids" paraani kertaheitolla kun vaihdoin pesuainetta.
lapsi 5v. Kaikki tutkittiin ja kun pään alueesta kyse, niin olin myös peloissani. Nyt on kuitenkin kaikki vakavat syyt suljettu pois (kaikki tutkimukset tehty), syytä ei kuitenkaan löytynyt. Olisiko kasvamisesta kyse? Meille sanottiin, että on väliaikaista ja nyt oireet on helpottuneet. Voimia omaan jaksamiseesi!
Onko lapsesi myös magneetti tms kuvattu?Minun 10.v tyttärelle ei suostuttu tekemään magnmeettikuvausta,vaikka sitä vaadin.Sanoivat että oireita pitäisi olla enemmän.Tutkimukset kesken.Tiedän että täällä Ylivieskassa vaikuttaa vain raha,raha,raha..ja se on se oikea syy miksei päästy magneettikuvaan.Mutta aion kyllä olla yhteydessä johtajalääkäriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mangeettikuvauksessa selviää mistä kysymys Uskoisin lääkäriä jos on sanonut ettiei kasvainta ole Pääkipuja on monenlaisia ja niistä suurin osa on niinsanotusti harmittomia ettei ole mitään sanottavaa syytä odota rauhassa mangeettikuvausta
lapsi 5v. Kaikki tutkittiin ja kun pään alueesta kyse, niin olin myös peloissani. Nyt on kuitenkin kaikki vakavat syyt suljettu pois (kaikki tutkimukset tehty), syytä ei kuitenkaan löytynyt. Olisiko kasvamisesta kyse? Meille sanottiin, että on väliaikaista ja nyt oireet on helpottuneet. Voimia omaan jaksamiseesi!
Onko lapsesi myös magneetti tms kuvattu?Minun 10.v tyttärelle ei suostuttu tekemään magnmeettikuvausta,vaikka sitä vaadin.Sanoivat että oireita pitäisi olla enemmän.Tutkimukset kesken.Tiedän että täällä Ylivieskassa vaikuttaa vain raha,raha,raha..ja se on se oikea syy miksei päästy magneettikuvaan.Mutta aion kyllä olla yhteydessä johtajalääkäriin.
joten voinette tehdä sen yksityisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain diagnoosin viime kesänä magneettikuvan jälkeen. Olen 34-vuotias nainen. Huimaus on se oire, joka vaikeuttaa elämääni eniten. En tiedä, löysikö lääkäri jalkojen toiminnasta jotain erikoista, kun en osaa lukea latinaa.... Minulla ei ole ollut milloinkaan varsinaista päänsärkyä, mutta ponnistukseen, erityisesti yskimisen jälkeen, liittyvää kovaa takaraivopäänpäänsärkyä on ollut pienestä lapsesta asti. Sinun kirjoituksessasi tuo tuikkaus herätti kiinnostukseni. Olen kiitollinen työterv.huollolle, josta olen saanut lähetteet eteenpäin ja vaivani löytyi. Muuten syyttäisin itseäni jumissa olevasta niskasta, jota en muka hoida riittävästi. Nyt olen saanut ajan leikkaukseen. Olen samaa mieltä siitä, että liiallinen netin tutkiminen kannattaa jättää, mutta haluan kuitenkin suositella yhtä sivustoa: MS-liiton sivuilta löytyy kohta "Harvinaiset sairaudet" ja siellä Chiarista on kerrottu ymmärrettävällä kielellä. Sitä on muuten useampaa luokkaa ja 1. on niistä lievin. Terveisiä tytöllesi ja muutenkin toivon teille kaikkea hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinun juttusi alkavat lähennellä munchausenin syndroomaa tai ainakin pahanlaatuista luulotautia by proxy.
Asia on sillä tavalla että yksi tai kaksikaan aampäänsärkyä tai silmäkipua ei ole merkki kasvaimesta vaan niitä on kaikilla kerran pari kuussa - ihan normaalisti. Sitten vasta epäillään jotain vakavampaa jos niitä on kokoajan ja ne pahenevat. Sun lapsella ei oikeasti ole mitään aivokasvaimen oireita, mutta on totta että sä ajat itseäi kohti sekoamista ja tuo sekoilu, jota jo nyt harrastat, vaikuttaa myös lapsesi kehittymiseen negatiivisesti.
Minä niin toivoisin että olen todella itse vaan sekoamispisteessä, tämä on niin väsyttävää. Yhdessä vaiheessa jo helpotti mutta nyt taas pelko on nostanut päätään ja voimalla.
roikut netissä ja näissä peloissa.
Lääkärit ovat sanoneet, etteivät epäile kasvainta, eivätkä sitä ole etsimässä.
Yritä rauhoittua, pilaat teidän tämänhetkisen elämänne stressaamalla. Pelkään, että psyykeesi ei pysy tasapainossa kauaa.
Rohkeutta siis mukaan, asiaa kuitenkin tutkitaan eteenpäin!
lapsi 5v. Kaikki tutkittiin ja kun pään alueesta kyse, niin olin myös peloissani. Nyt on kuitenkin kaikki vakavat syyt suljettu pois (kaikki tutkimukset tehty), syytä ei kuitenkaan löytynyt.
Olisiko kasvamisesta kyse? Meille sanottiin, että on väliaikaista ja nyt oireet on helpottuneet.
Voimia omaan jaksamiseesi!
Luulisi kai yleisvoinnissa näkyvän jotain jos on jotain vakavaa. Mutta tämä on ihan kamalaa ja tiedän että se vaikuttaa lapsiinkin. En siis todellakaan lapselleni suoraan sano pelkojani mutta näkeehän hän varmaan että kiinnitän huomiota kaikkeen tavallista enemmän.
Tälläkin hetkellä maha kipeä ja niskaa särkee ja heti aamusta kamala olo henkisesti. Ulkona on mitä ihanin kesäpäivä ja mä voisin oksentaa huolesta. :/
Se silmien kutina tulee siitepölystä ja silmäkipu telkkarin katselusta ja auringosta. Aamupäänsärky, joka ei tosiaan toistu usein, on todennäköisesti vaan sitä, että on herännyt väärästä univaiheesta.
Lopeta nyt hyvä ihinen se kasvainten googlailu! Ruokit sillä vaan omaa pelkoasi. Pääsyt pakko-oireiseksi, jollet jo ole. Arvaa, mitä se tekee sun lapselle!
Alue: Aihe vapaa
En siis ap tarkoittanut että lapsellasi olisi sama rakennepoikkema. Tarkoitin vaan, että omiin äidin vaistoihin kannattaa joskus luottaa. Moni on ehdottanut että lapsellasi olisi migreeni. Sitä minäkin epäilin omalla lapsellani, koska migreeni saattaa kulkea suvussa ja itsekin kärsin siitä. Meille neurologi sanoi, että yleensä tämän ikäiset (n.4-vuotiaat) eivät kärsi juurikaan päänsärystä vaikka heillä olisikin migreeni. Päänsärky tulee yleensä lähempänä kouluikää. Niitä pienten oireita olivat muistaakseni humaus, pahoinvointi yms.
Mitä minun lapseeni tulee, niin rakennepoikkeama vaikuttaa sen verran hänen elämäänsä että leikkaushoito voi olla jossain kohtaa mahdollinen. Muuten on ihan normaalisti kehittynyt ja iloinen pieni tyttö. Jos oireet pahenevat niin sitten leikataan. Tällä hetkellä elämme oireiden kanssa, mutta on huomattavasti helpompi olla kun tietää mistä oireet johtuvat.