Miten ihmeessä tästä selviää? Avioero ja pienet lapset
Meidän lapset on 3,5v, 1v 2kk ja 2vko. Jo kuopuksen raskausaikana mieheni käyttäytyi välillä omituisesti, mutta kun tästä kysyin niin sanoi, että kaikki on hyvin ja että töissä vaan stressiä joka vaivaa.
Nyt kuitenkin mieheni kertoi haluavansa eron (miehellä uus nainen). Minulla on vajaan 3kk päästä edessä leikkaus, jonka jälkeen en saa nostaa mitään painavaa luultavasti kuukauteen. Tuon takia isä huolehtii lapsista tuollon, mutta mietin sitä, että onko lasten järkevämpi silti jäädä minulle ja tapaavat isäänsä usein vai oisko lasten kannalta parempi olla isällään ja sitten kun olen leikkauksesta toipunut niin saisin lapset itselleni.
Meille molemmille on selvää, että minusta tulee lähivanhempi, mutta miten tämä alku kannattaisi tehdä? Mies muuttaa pois parin viikon päästä.
Kommentit (19)
Anna ne lapset nyt isälle, niin saa uusi suhde kukoistaa. iettäköön lapset vaikka kaikki yöt isällään. Älä ole nyt liian tunnollinen tyttö. Voihan olla päiisin muutaman tunnin lasten kanssa. Saa uusi äitikin kokea pikkulapsiperheen arjen. Kauhea tilanne sinulla, tsemppiä.
tai sitten sinulla on monta sielunkumppania joiden kanssa jakaa sama asia...
ja vielä sylivauvan kanssa. Jaksamista toivotan!
Oletteko varmoja siitä että ero on paras vaihtoehto, ja se ainoa? Jos olette, ajattelisin että alusta asti on syytä mahdollisimman vakaalla rutiinilla pyörittää tuota lapsiarkea. Ja tuo pieni vauva, parempihan sen on olla kanssasi jo imetyksen vuoksi ( jos olet siis päättänyt yrittää imettämistä ).
Oliskohan apua seurakunnan perheneuvonnasta tai sitten tosta eroinfosta...
Ei mitään yleisen oikeusaputoimiston epäonnistuneita tyttösiä, vaan todella järeän sarjan tyyppi, joka pelastaa sulle kaiken materiaalisen hyvän mitä vaan on pelastettavissa. Se on runko, johon voit lähteä rakentamaan tulevaa elämääsi lähivanhempana.
läpikäyneenä komppaan kakkosta!
jos kolme pientä tenavaa saapuu yhtäkkiä kuukaudeksikin sinne residenssiin...
Hanki tosiaan kovan sarjan lakimies, ettei sinut pettänyt ja jättänyt mies vie tuhkiakin pesästä...
mä selvisin iha hyvin,tosin lapset oli paljo isompia...kai sä saat kotiapuu mut... ota rauhallisesti. teet minkä voit.
eron jälkeen saatiin lastenhoidon vuorottelu pyörimään, kesti pari kuukautta kun eksän uusi avokki jätti eksän. Ei siihen tarvittu oikeestaan kun kolmen lapsen kaksi "isäviikonloppua".
eron jälkeen saatiin lastenhoidon vuorottelu pyörimään, kesti pari kuukautta kun eksän uusi avokki jätti eksän. Ei siihen tarvittu oikeestaan kun kolmen lapsen kaksi "isäviikonloppua".
Että miehes päätyy olemaan avokilleenkin eksä. Mieti että saisit itse ensimmäisen lapsen tilalle kolme toisen naisen synnyttämää alle kolmevuotiasta joista pienin on alle kuukauden!!
Tarkistas nyt mieheltäs mikä on meno ja meininki, ja minne oot tenavias antamassa hoidettavaksi.
onhan AV:n käyttäjistä ilmiselvästi valtaosa itse eronneita.
Ei mitään yleisen oikeusaputoimiston epäonnistuneita tyttösiä, vaan todella järeän sarjan tyyppi, joka pelastaa sulle kaiken materiaalisen hyvän mitä vaan on pelastettavissa. Se on runko, johon voit lähteä rakentamaan tulevaa elämääsi lähivanhempana.
unohtaisi ne toiset naiset, sinä antaisit anteeksi ja jatkaisitte yhdessä.
unohtaisi ne toiset naiset, sinä antaisit anteeksi ja jatkaisitte yhdessä.
Miettikää nyt tarkkaan. JA oikeasti jaksaako se uus avokki teidän perhearkeanne. Ethän sinä lasten äitinä katoa minnekään vaan olet mukana arjessa.
unohtaisi ne toiset naiset, sinä antaisit anteeksi ja jatkaisitte yhdessä.
Miettikää nyt tarkkaan. JA oikeasti jaksaako se uus avokki teidän perhearkeanne. Ethän sinä lasten äitinä katoa minnekään vaan olet mukana arjessa.
unohtaisi ne toiset naiset, sinä antaisit anteeksi ja jatkaisitte yhdessä.
Miettikää nyt tarkkaan. JA oikeasti jaksaako se uus avokki teidän perhearkeanne. Ethän sinä lasten äitinä katoa minnekään vaan olet mukana arjessa.
Ap kertoi miehellään olevan uuden naisen.
Se siis "uusi avokki"...
niin voisin ehkä jatkaa vielä mieheni kanssa. Tulevaisuus yksinhuoltajana kolmen pienen lapsen äitinä pelottaa, mutta jotta voisin edes harkita liiton jatkamista miehen pitäisi todellakin katua tekoaan, koska mihinkään kulissiliittoon en halua ryhtyä. Tiedän, että sivusuhteestakin voi päästä yli ja olla onnellinen sen jälkeen (ystäväni käynyt tämän läpi), mutta se vaatii työtä. Mutta mites sitten kun mieheni ainakin sanoo löytäneensä elämänsä naisen ja että haluaa tämän takia erota niin miten ihmeessä mies katuisi?
Miehen puheista olen ymmärtänyt, ettei tällä hänen uudella naisella ole lapsia ennestään. Enkä tiedä, miten selviäisi yhtäkkiä esim. kuukauden ajan kolmesta. Voi olla, että se olisi hänelle liikaa, en tiedä.
ap
unohtaisi ne toiset naiset, sinä antaisit anteeksi ja jatkaisitte yhdessä.
Oisko tää vaihtoehto?? Miettikää nyt tarkkaan. JA oikeasti jaksaako se uus avokki teidän perhearkeanne. Ethän sinä lasten äitinä katoa minnekään vaan olet mukana arjessa.
jos olet lasten kanssa kotona leikkauksen jälkeen, niin tarvitset sinne auttavan käsiparin 24/7. Eli JOKO mies asustaa vanhassa kodissaan ja majoittuu sohvalle, patjalle evvk ja hoitaa lapset TAI pystytkö saamaan myös jonkun sukulaisesi /hyvän ystävän hätiin.. jakaisivat vaikka vastuuvuoroja keskenään, ettei kävisi kenellekään liian rankaksi.
Mielelläni en kyllä itse ainakaan suostuisi olemaan erossa noin pienistä lapsista. Ja kyllähän sinäkin pystyt jollain tapaa lasten leikkeihin osallistumaan tai kirjoja lukemaan. Ja vauvan voi joku toinen nostaa sinulle syliin. Mietin vaan kuinka vaativa leikkaus se on, jos keisarinleikkauksenkin jälkeen saa vauvaa nostella, mutta ei mitään sen painavampaa..?
Jos mies aikoo hoidattaa lapsiaan tällä uudella hoidollaan, niin ota mieheltä heti luulot pois. Tuntemattomille et lapsiasi anna, etenkään kun ei ole mitään lapsen käsittely kokemusta. Pyydä miestäsi marssittamaan tämä naikkonen Teille esittäytymään, ja anna lasten mellastaa ja antaa esimakua tulevasta.. ;) Siinä voi jokin liikahtaa hieman senkin naisen pääkopassa, että kannattaako sitä perhettä käydä väkisin rikkomaan.
tuollon leikkaukseni jälkeen. Se on vielä selvittämättä, että saanko kaupungilta apua tuossa tilanteessa. Jos en saa apua kaupungilta niin sillon mies auttanee 24/7, emme ole sitä päättäneet, että olisivatko lapset täällä vanhassa kodissa vai miehen luona. Lapsille tietysti olisi vähiten muutosta, jos saavat olla kotona ja mies sitten täällä.
Mieheni ei siis muuta heti yhteen tuon naisensa kanssa, mutta luultavasti kuitenkin hän tulee olemaan miehen luona ainakin välillä sillon kun lapset ovat isällään.
Uskon kyllä, että mieheni hoitais lapset pääsääntöisesti itse, on tähänkin asti ollut osallistuva isä.
ap
jos olet lasten kanssa kotona leikkauksen jälkeen, niin tarvitset sinne auttavan käsiparin 24/7. Eli JOKO mies asustaa vanhassa kodissaan ja majoittuu sohvalle, patjalle evvk ja hoitaa lapset TAI pystytkö saamaan myös jonkun sukulaisesi /hyvän ystävän hätiin.. jakaisivat vaikka vastuuvuoroja keskenään, ettei kävisi kenellekään liian rankaksi.
Mielelläni en kyllä itse ainakaan suostuisi olemaan erossa noin pienistä lapsista. Ja kyllähän sinäkin pystyt jollain tapaa lasten leikkeihin osallistumaan tai kirjoja lukemaan. Ja vauvan voi joku toinen nostaa sinulle syliin. Mietin vaan kuinka vaativa leikkaus se on, jos keisarinleikkauksenkin jälkeen saa vauvaa nostella, mutta ei mitään sen painavampaa..?
Jos mies aikoo hoidattaa lapsiaan tällä uudella hoidollaan, niin ota mieheltä heti luulot pois. Tuntemattomille et lapsiasi anna, etenkään kun ei ole mitään lapsen käsittely kokemusta. Pyydä miestäsi marssittamaan tämä naikkonen Teille esittäytymään, ja anna lasten mellastaa ja antaa esimakua tulevasta.. ;) Siinä voi jokin liikahtaa hieman senkin naisen pääkopassa, että kannattaako sitä perhettä käydä väkisin rikkomaan.
Ei mitään yleisen oikeusaputoimiston epäonnistuneita tyttösiä, vaan todella järeän sarjan tyyppi, joka pelastaa sulle kaiken materiaalisen hyvän mitä vaan on pelastettavissa. Se on runko, johon voit lähteä rakentamaan tulevaa elämääsi lähivanhempana.