Lue keskustelun säännöt.
Lukekaa tämä: "Koululaisia ei saa itsenäistää liian varhain!
13.05.2010 |
Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistuttaa, että koululaisilla on oikeus olla pitkään lapsia. Kulttuurissamme on taipumus itsenäistää lapsia liian varhain. Ekaluokkalaiset tarvitsevat koulun alkaessa vanhempien huomiota, huolenpitoa ja tukea. Pienen koululaisen yksinäiset iltapäivät ja liiallinen vastuu omista tehtävistä on tahatonta laiminlyöntiä. Yli 56 000 ekaluokkalaista aloittaa tällä ja ensi viikolla koulutiensä.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on huolissaan siitä, että lapset viettävät liikaa aikaa ilman vanhempien läsnäoloa. Kasvaakseen omassa tahdissaan itsenäisiksi koululaisiksi lapset tarvitsevat apua, kannustusta ja aikaa opetella ottamaan vähitellen vastuuta koulutehtävistä sekä mahdollisuuksia osallistua perheen yhteisiin askareisiin. Päivittäiset rutiinit ja vanhempien asettamat selkeät rajat lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta.
– Suomessa vallitsee pärjäämisen kulttuuri ja pientenkin lasten odotetaan suoriutuvan tehtävistään hyvin itsenäisesti. Tämä voi johtaa siihen, että huolehtimista pidetään ylihuolehtimisena ja lapsia tahattomasti laiminlyödään itsenäistämällä heitä liian aikaisin, huomauttaa MLL:n pääsihteeri, kasvatustieteiden tohtori Mirjam Kalland.
Liian aikaisen itsenäistämisen vastakohta on niin kutsuttu curling-vanhemmuus, jossa vanhemmat varjelevat lapsia haastavilta tai vaikeilta kokemuksilta ja mahdollisilta pettymyksiltä.
– Lasta ei tarvitse suojella elämältä eikä hänen tietään tule silottaa, vaan häntä tulee auttaa sietämään elämään kuuluvia pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Lapselle on tärkeää, että hänen vanhempansa ovat sitoutuneet häneen. Vanhempien tulee huolehtia lapsen fyysisistä tarpeista ja lapsen tulee tuntea, että aikuinen on kiinnostunut myös hänen tunteistaan ja ajatuksistaan, Kalland täydentää.
Hyvä alku koulutielle syntyy yhteistyössä
Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestää tänä vuonna yhdeksännen kerran Hyvä alku koulutielle -kampanjan, jolla halutaan muistuttaa lapsen oikeudesta pitkään ja turvalliseen lapsuuteen. Valtakunnallinen kampanja on suunnattu ekaluokkalaisten vanhemmille. Lapset saavat koulunalkulahjaksi pussin, jossa voi kuljettaa esim. harrastusvälineitä. Vanhemmat saavat pussin mukana tietoa lasten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tukemiseksi.
– Lasten turvallisuutta voidaan edistää mm. tekemällä koulumatka tutuksi ja ennakoimalla vaaranpaikat. Vanhempien yhteystiedot kannattaa laittaa mukaan reppuun ja lasta on syytä neuvoa myös hätätilanteissa toimimiseen, kertoo MLL:n erityissuunnittelija Ritva Paavonheimo.
Hyvä alku koulutielle -kampanja kannustaa koteja ja kouluja tiiviiseen yhteistyöhön. – Lapsella tulisi olla oikeus ja mahdollisuus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Sen vaalimiseen tarvitaan koulun ja kodin välistä yhteistyötä, joka parhaimmillaan on opettajan ja huoltajien välistä aitoa kasvatuskumppanuutta lapsen parhaaksi, toteaa esi- ja alkuopetukseen keskittyneen Meriusvan koulun rehtori Hanna Sarakorpi.
Koululaisten iltapäivätoiminta on yksi tärkeä osa turvallista koulunaloitusta. MLL:n mielestä jokaiselle pienelle koululaiselle pitäisi taata tarvittaessa mahdollisuus aamu- ja iltapäivätoimintaan."
Kommentit (31)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka kieltää lisääntymisen pienituloisilta ihmisiltä ja pätkätyöläisiltä.
On paljon sellaisia tilanteita, joissa osa-aikainen työ on mahdottomuus. Työnantajan markkinat.
Moni pätkäläinen ei esim. saata vuosiin saada kesälomaa. Minnekäs koululainen laitetaan?
En olisi koskaan kuvitellut olevani tässä tilanteessa mieheni kanssa.
lakisääteinen velvollisuus järjestää ip-hoito?
Sitäpaitsi nykyään lapset hyvin harvoin ovat yksin pitkiä aikoja - kun vertaa villeihin 1970 - 1990 -lukuihin. Silloin nelivuotiaatkin meni yksin päivähoitoon...
Ongelma on vanhempien ASENNE, koska he pitävät alakoululaisia jo melkein aikuisina. Sitä usein myös painotetaan itse lapselle. Monet suomalaiset vanhemmat eivät ymmärrä, että lapsi EI ole pienikokoinen aikuinen. Se että aikuinen tekee töitä ei sinänsä ole ongelma.
vaikka ei ollut iltapäiväkerhoja ja mutsi ja faija teki töitä kun aloitin koulun?
Siis ne iltapäivät koulun jälkeen, kun juostiin ympäri kyliä kavereiden kanssa villinä ja vapaina.. Hienoa aikaa! Sitten jossain vaiheessa illalla jonkun vanhemmat sai kiinni ja komensi kotiin koko porukan. Ei ollut kännyköitä häiritsemässä touhuja :) silti musta tuntuu, että olen ollut lapsi koko ala-asteen, en koe "aikuistuneeni" liian aikaisin.
Ehkä sekään ei sitten ollut ihan "oikein", mutta ei mun mielestä ole myöskään tää nykyajan paapominen ihan "oikein"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkahan sit ennen,olin pikkuisen päälle neljän vuoden kun hoidin pikkuveljeä Äidin ollessa navetassa piikana.Joskus sain vapaata.Äiti laitto ison ruokakassin mukaan ja pisti minut linja autoon,sano kuljettajalle että jätä poika Renkovahan tienhaarassa pois. Raahasin kassin halkopinon taa ja juoksin parikilometriä mummulaan metsää pitkin kun pelkäsin enon mootoripyörää,jos vaikka vahingossa ei mua huomaa ja ajaa päälle. Sit serkkujen kanssa haetiin painava eväs kassi. Aina löyty vaik oli eri halkopinon takana,jottei kukaan olis keksinyt mun jemmaa.Tällä systeemillä Äitini kasvatti yhdeksän lasta. Mummula oli minun toinen koti niin kauan kun vanhukset eli. iso isä 64v
että valtaosa nykyvanhemmista on itse entisiä avainlapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka ei enää pääse ip-kerhoon ja jonka koulu loppuu klo 13? Vanhemmat tulevat töistä klo 16.30. Lapsen "pakko" olla kotona (tai kaverien) kanssa muutama tunti, kun töissäkin on jonkun käytävä. Ei ole kivaa, mutta ratkaisua en oole keksinyt.
1-luokkalaisten määrän ollessa liian suuri, kerhoon pääsijät arvotaan.
Aika helvetin raakaa touhua://
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai sopia luokkakaverien vanhempien kanssa jonkin järjestelyn. Tai yrittää saada harrastukset iltapäivään.
tai sopia luokkakaverien vanhempien kanssa jonkin järjestelyn. Tai yrittää saada harrastukset iltapäivään.
fiksuja juttuja sulla hei. kerropa onko sulla muuten omia lapsia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäpä kun ip-kerhosta sanottiin, että 1-luokkalaisten määrän ollessa liian suuri, kerhoon pääsijät arvotaan. Aika *** raakaa touhua://
lapsen hoidosta yhteiskunnalle. Jos yhteiskunta ei hoidakaan lasta, sitten vain levitellään käsiä ja sanotaan että voivoi ja syytetään yhteiskuntaa heitteillejätöstä. Minä olen sitä mieltä, että monet monet vanhemmat voisivat pudottaa elintasoaan niin että vain toinen puolisoista on töissä ja toinen lasten kanssa kotona. Kalliita asuntolainoja ei ole pakko ottaa eikä etelänmatkoja ole pakko tehdä. Lapsille ja itselle voi ostaa vaatteet kirpputoriltakin. Ymmärrän, että yksinhuoltajia on, mutta siinäkin peräänkuulutan vanhempien vastuuta. Eroja on aivan liikaa nykyään. Vanhempien pitäisi tuntea vastuunsa tässäkin asiassa ja hoitaa parisuhdettaan ajoissa niin ettei eroja tule niin järkyttävän paljon mitä niitä nykyään on.
Koulun jälkeen vein reppuni eräälle naapurin tädille ja jos aikuista tarvitsin, niin tämä täti oli käytettävissä, taisi jotain välipalaakin antaa ja erittäin huonolla säällä olin heillä. Muuten kokoonnuttiin kavereiden kanssa kerrostaloyhtiön pihalla ja leikittiin ja pelattiin pihaleikkejä, kunnes klo 17 oli ruoka kaikilla.
Kolmannelta luokalta ylöspäin menin jo kotiin iltapäivisin, ensimmäiseksi soitto äidille töihin, että kotona ollaan ja kouluvaatteet vaihdettu. klo 17 taas syömään.
Nyt oma tokaluokkalainen siirtyy suoraan koulusta puistoon, tekee läksyt, saa välipalan ja siirtyy sitten kaverille, jonka äiti kotona klo 15 jälkeen, kotona viimeistään 16.30.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulevat eskarilainen ja tokaluokkalainen. On ihan tavallista, että koululaisia noutaa tai hoitaa joku hoitaja iltapäivisin. Etkö ole muka kuullut?
Sehän voi olla myös muutaman perheen yhteinen.
Ip-kerhon, kännykän, koulukavereiden vanhempienkanssa tehtävän yhteistyön yms. avulla pienen koululaisen harvoin tarvitsee olla yksin kovin paljon ja selvitä liian vaativista asioista itsenäisesti.
Mutta jos vaatimuksena vanhemmalla on että se eka-tokaluokkalainen on osannut huolehtia läksynsä, välipalansa, kotityönsä jne. sillä aikaa kun vanhempi on töissä on lapsella jo liikaa vastuuta. Vanhemman pitää töiden jälkeen antaa lapsille aikaa ja kinnostustaan. Tehdä yhdessä läksyjä, yhdessä hoidetaan kotihommia, opetellaan välipalan laittoa jne. Ei jätetä kaikkea lapsen harteille. Kännykän avulla töissä käyväkin vanhempi nykyään pystyy varmistamaan ja huolehtimaan että lapsi on noussut oikeaan aikaan, on syönyt aamupalan, osaa lähteä kouluun oikeaan aikaan ja ottaa repun mukaan. Kaikki laitettu yhdessä valmiiksi illalla niin etei lapsen tarvitse etsiä kodoksissa olevaa koulukirjaa tai pipoa. Näin lapselle ei tule liikaa painolastia kun vanhemman pakko käydä töissä. Tuntuu itsestäänselvältä mutta ei sitä ole. Kovin monella aikuisella imat jutut illalla vievät aikaa lapselta ja nämä pienetkina siat jäävät lapsen harteille ja lapsi joutuu selviytymään yksin ilman aikuisen tukea.
Kuinka pitkä koulumatka ja minkälaisia hakuaikoja?
Olet kyllä jotenkin aivoiltasi vajaa.
ai " aina voi palkata hoitajan"
tai sopia luokkakaverien vanhempien kanssa jonkin järjestelyn. Tai yrittää saada harrastukset iltapäivään.fiksuja juttuja sulla hei. kerropa onko sulla muuten omia lapsia
Av-mammalla on lapsilauma kotona ja tietty varaa palkata hoitaja :D mieshän on akateeminen ja johtavassa asemassa, ja tulon 100 000 e/kk
ja lapsetkin jo koululaisia, kyllä ihan perusporukallakin on varaa palkata kotiapua joitakin tunteja hoitajan muodossa.
Senhän saa laittaa kotitalousvähennykseen, jolloin tuloista saa takaisin 60 %.
Aivojen käyttö on sallittua!
Minä olin onnekas ja sain tehdä osa-aikatyötä kun lapset olivat eka-tokaluokkalaisia. Nyt mies on osittaisella hoitovapaalla, tekee 6-tuntista päivää.
Kalland on muuten malliesimerkki sanonnasta "tee niin kuin minä sanon, älä niin kuin minä teen". Hän on itse kertonut, että painoi pitkää päivää lasten ollessa pieniä..