Lue keskustelun säännöt.
Kotiäitiys on useimmille parisuhteille haitaksi, ja sen mittaa tulisi rajoittaa.
12.05.2010 |
Järkyttävää tämä toisten ihmisten eli miesten haukkuminen tällä palstalla - ja ikävä kyllänaisille niin tyypillistä. On ihmiseltä - eli siis siltä mieheltä - täysin normaali reaktio, että tahtoo ottaa etäisyyttä koko kotiin naisesta puhumattakaan, jos toinen on jatkuvasti totaalisen negatiivinen.
Kotiäitiys on paroisuhteille haitaksi, ja sen mittaa tulisi rajoittaa. Nykyinen trendi kolmevuotiaaksi saakka jatkuvasta hoitoajasta on tuhoisa useimmille parisuhteille.
Pitkän kotiäitiyden aikana parisuhteisiin luutuvat työnjakoasetelmat, jotka sitten kostautuvat kriisinä viimeistään siinä vaiheessa kun naiset palaavat töihin hoitovapaalta. Nainen on kotona oltuaan nimittänyt itsensä kodin toimitusjohtajaksi, ja asetelma ei niin vain loksahdakaan tasa-arvoiseksi työnjaoksi.
Tässä loksahtamattomuudessa on aina kaksi osapuolta; tämä täällä aina überlaiskaksi hoettu mies, joka jatkaa jo tutuksi tullutta työnjakoa - mikä on tietysti väärin, ja mihin tulisi saada oikaisu - ja nainen, joka jatkaa kotiäitihybristään olemalla oman talouden Stalin, joka yrittää pitää kädessään kaikkia kotiin liittyviä lankoja. Ei hyvä.
Kyllä niiden teidän miestenne pitää minunkin mielestäni osallistua kotiöihin, mutta uskokaa nyt hyvät naiset, että te ette ole mitään kotinne diktaattoreita. Se kodin järjestys, siisteys, työnjako jne. määritellään yhdessä uudestaan sen miehen kanssa siinä vaiheessa kun te palaatte töihin - ja nimenomaan YHTEISESTI, neuvotellen. Tarvittaessa sitä vaadittua tasoa on laskettava.
Kyse ei voi olla mistään sanelupolitiikasta, jossa kodista kotiäitiyden aikana huolehtinut nainen jakaa rooleja pikku apureilleen, ja vittuilee, jos ne eivät tule hoidettua.
Delegointi, vastuunjako, sopiminen. Siitä se lähtee, ei kitinästä. Ensimmäinen tehtävä olisi tarkastella realistisesti ja kiihkottomasti sitä tilannetta jossa ollaan, ja luoda aito tilannearvio.
Tähänkin viestiin tulee varmasti vastauksia, joissa "mutta kun tuo mun mies ei vaan saa mitään aikaan ja on niin vitun laiska" jne. Tiedättekös mitä - niin olisitte tekin, jos kuuntelisitte vittuilua ja natinaa aamusta iltaan.
Kommentit (47)
Vastuun ottaminen lähtee siitä, että on mukana neuvottelemassa omien tehtäviensä sisällöstä. Useimmat miehet ovat toimintakykyisiä, kesukstelutaitoisia ja täysipäisiä, eivät mitään putkiaivoja.
Käyttäkäähän naiset niitä kuuluisia sosiaalisia taitojanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se menikään aiemmin naisten kotiäitiysajasta ja hybriksestä? Siitä, kuinka miespolot kastroidaan kotona naisten toimesta? Siitä, kuinka miehillä ei ole yhden yhtä nurkkaa kotona, jossa olla Oma Itsensä ja MIES. Kuinka kehotit meitä naisia "edes terapiaan".
Sulla on missio, I get that. Silloin viimeksi puolustelit provosoivaa ja kärjistettyä kirjoitteluasi täällä sillä, että tyyli foorumin mukaan. Toki, toki. Ärsyttäminen ei kuitenkaan yleisesti ottaen ole kovin nerokas keino saada ihmisiä puolelleen ja oikeasti ajattelemaan.
ja parisuhde kukoistaa edelleen.
Olisiko minun pitänyt viedä lapset hoitoon jo vauvoina, että olimme täyttäneet jonkin standardin.
Imuri pysyy miehen kädessä ihan yhtälailla kuin minun ja minä vaihdan autonrenkaat aina kun ehdin sen tehdä.
t. työssäkäyvä äiti, 23 v naimisissa (sama mies) ja pienet lapset
Miten se menikään aiemmin naisten kotiäitiysajasta ja hybriksestä? Siitä, kuinka miespolot kastroidaan kotona naisten toimesta? Siitä, kuinka miehillä ei ole yhden yhtä nurkkaa kotona, jossa olla Oma Itsensä ja MIES. Kuinka kehotit meitä naisia "edes terapiaan".
Sulla on missio, I get that. Silloin viimeksi puolustelit provosoivaa ja kärjistettyä kirjoitteluasi täällä sillä, että tyyli foorumin mukaan. Toki, toki. Ärsyttäminen ei kuitenkaan yleisesti ottaen ole kovin nerokas keino saada ihmisiä puolelleen ja oikeasti ajattelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se menikään aiemmin naisten kotiäitiysajasta ja hybriksestä? Siitä, kuinka miespolot kastroidaan kotona naisten toimesta? Siitä, kuinka miehillä ei ole yhden yhtä nurkkaa kotona, jossa olla Oma Itsensä ja MIES. Kuinka kehotit meitä naisia "edes terapiaan".
Sulla on missio, I get that. Silloin viimeksi puolustelit provosoivaa ja kärjistettyä kirjoitteluasi täällä sillä, että tyyli foorumin mukaan. Toki, toki. Ärsyttäminen ei kuitenkaan yleisesti ottaen ole kovin nerokas keino saada ihmisiä puolelleen ja oikeasti ajattelemaan.
Siis en yritä todellakaan erityisesti provoilla. Kirjoitukseni aihe on; keskustelkaa, jakakaa, neuvotelkaa, älkää pomottako.
Ja kyllä, olen ehdottomasti sitä mieltä, että hoitovapaajakson venyttäminen kolmeen vuoteen näyttää olevan tuhoisa päätös parisuhteiden kannalta. Parisuhteeseen tulee epäterve asetelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska kyllä mä ainakin tuosta ihan hyvän pointin tajuan.
Mä en ole ollut varsinaisesti kotiäitinä koskaan, vaan tehnyt 3pv/vko työviikkoa kun mies teki 5pv/vko, ja mä siinä ohessa olen hoitanut käytännössä kaikki lapsiin liittyvät asiat, ja hoitanut kodin myös, koska mies rakensi.
Nyt on raksaus ohi ja mäkin teen 5pv/vko töitä, mutta kas kummaa, edelleen koti ja lapset on mun vastuulla. Ja kyllä, natinaa ja vittuilua on ilmassa. Mies on ihan täyspäinen, ja hoitaa todella huvin hommansa, mutta meilläkin on jäänyt nuo standardit vähän määrittelemättä ja järkevä työnjako tekemättä.
Tyyli ja terminologia ovat liian samanlaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi että ap. kirjoittaa noin aggressiivisesti, koska kyllä mä ainakin tuosta ihan hyvän pointin tajuan.
Olen pahoillani, tämä kirjoitus nyt oli usean "mieheni on idiootti"-tyyppisen viestin keräämän paineen aiheuttama purkaus, ja siitä hiukkasen ikävä sävy.
Jos luette muutaman tuollaisen ketjun miesnäkökulmasta, huomaatte kyllä miksi se paine saattaa kohota.
Enpä usko sekoittavani. Tyyli ja terminologia ovat liian samanlaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan ihan vaan siitä, että harva mies tajuaa mitä kotona pitää tehdä.
Nainen hahmottaa kokonaisuuden ja joutuu sitä jakamaan jatkuvasti muille, koska ei ehdi tehdä kaikkea yhdessä.
Kun tätä joutuu tekemään jatkuvasti, niin kyllähän se kyrsii ja kyllästyttää.
Sille ei vaan voi mitään. Se on taistelu tuulimyllyä vastaan.
Tietysti on olemassa muutama mies, jotka tajuaa, mutta poikkeus vahvistaa säännön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotta kaksi aikuista kykenisi suorittamaan kotona työnjaon kuin... ööö... kaksi aikuista. tämä selvä.
Viikonloput jäivät elämistä varten eivätkä kotitöille...pyykkejä ei tarvinnut koskaan viikkailla klo 21 jälkeen...nykyään teemme sitä usein klo 23 illalla!!
Kotona on paljon töitä ja lisäksi jonkun pitää pysyä kärryillä vielä lastenkin (koululainen ja päiväkotilainen) asioista, harrastuksista, synttäreistä yms. Sukulaissuhteitakin pitäisi ehtiä hoitamaan ja ystäviä tavata... Huomioida lapsia ja miestä...tämä kokonaisuus on mielestäni vaikea hanskata ja kuten ap sanoi viestissään, niin rimaa on vain pakko laskea. Meillä ei todellakaan ole enää yhtä siistiä kuin ennen...siivous on ulkoistettu ja silti meinataan hukkua välillä postiin ja puhtaisiin vaatteisiin, jotka eivät löydä kaappeihin.
Jatkuva kiireen tunne ei ole yhtään kivaa :o(
Nauttikaa siis kotivuosistanne ja kun on aika palata töihin, niin neuvoteltaa työnjako uusiksi miehen kanssa. Ei sillä nyt ole niin eroa, että oletko kotona yhden vai kaksi vuotta...sama tilanne kuitenkin edessä.
Tässä asiassa ei ole kyse mistään tasa-arvoisuudesta tai muustakaan nykyhöpinästä vaan ihan vaan siitä, että harva mies tajuaa mitä kotona pitää tehdä.
Onko kyse siitä, että miehet
A) Eivät ymmärrä intuitiivisesti niitä rutiineja ja sitä järjestystä, jonka loit kotiin hoitovapaalla ollessasi? Ei nimittäin ymmärrä kukaan muukaan ihminen, mies tai nainen.
B) Eivät ole olleet mukana sopimassa ja neuvottelemassa siitä, miten asiat hoidetaan.
Minun argumenttini on siis, että A+B, ja että ongelma ratkeaa yksinkertaisesti sillä, että arvioitte tilanteen yhdessä miehen kanssa, ja sovitte yhdessä miten asia hoidetaan. Ongelma EI ratkea niin, että istutte yhdessä alas, sinä kirjoitat paperille kaikki mieleesi tulevat kodinhoidon askareet, ja sitten jaat ne sulle-mulle.
Ei kukaan ihminen osaa tai tahdo hoitaa kunnolla asiaa, johon ei voi vaikuttaa sisällöllisellä tasolla.
Nauttikaa siis kotivuosistanne ja kun on aika palata töihin, niin neuvoteltaa työnjako uusiksi miehen kanssa. Ei sillä nyt ole niin eroa, että oletko kotona yhden vai kaksi vuotta...sama tilanne kuitenkin edessä.
TISMALLEEN samaa mieltä, mutta eri syistä:
Viestisi otsikko pitäisi muuttaa muotoon:
"Kotiäitiys on useimoien kotiäitien PÄÄKOPALLE haitaksi, ja sen mittaa tulisi rajoittaa."
Usein tuntuu siltä, että tuona aikana se järjen valo vaan syystä tai toisesta hiipuu, sosiaalinen elämä pikku hiljaa hiljenee ja elämä alkaa pyöriä vain sen yhden tai kahden asian ympärillä.
liittomme olisi kariutunut jo ajat sitten jos mäkin olisin joutunut käymään töissä
No tietysti siksi, että mitä pitempään epätasainen vastuunjako luutuu, sitä vaikeampaa sitä on purkaa.