Missä tapasit nykyisen miehesi ja oliko se rakkautta ensi silmäyksellä?

Ihastuminen ensisilmäyksellä. Tein aloitteen.

Nyt 3 lasta, naimisissa.. ihan onnellisia ollaan. Suunnitelmia tulevaisuuteen löytyy..

menin kaverini kanssa hänen luokseen, koska kaverini halusi nähdä hänen kaveriaan joka oli mieheni luona.:D tuollein yksinkertasesti kerrottuna.

ollaan edelleen yhdessä, 4v ja ihastuin heti!

lähes 20v myöhemmin tuolla se silittää paitaa aamuksi töihin ja silmäys pätee edelleen

tarhakaverini 6-vuotis synttäreillä. Eikä ollut rakkautta ensisilmäyksellä :D

13 vuotta myöhemmin alettiin seurustelemaan.



Nykyisin ollaan oltu yhdessä viisi vuotta, joista reilu kolme vuotta naimisissa.

Ei todellakaan ollut rakkautta ensisilmäyksellä.

Pidin miestä aika omalaatuisena, kuivahkona ja pihanysvääjänä. Suoraan sanottuna tylsänä.

Kuitenkin hänestä tuli fuckbuddyni ja myöhemmin avokkini sekä lapseni isä.

Yhdessä ollaan toistaiseksi.

Mutta ei se heti leimahtanut. Vasta kun tutustuttiin paremmin työn ulkopuolellakin, eli siihen oikeaan "minään".

mutta ehkä kymmenenellä kuulolla =D

Juttelimme netissä aika paljon ennen kuin tapasimme livenä, ja pelkkien nettikeskustelujen perusteella en pitänyt hänestä mitenkään erityisemmin, oli tosin mukava ja ystävällinen. Tiesin että mies seurusteli ja tosiaan tapasimme ihan kavereina. Ensimmäisen livetapaamisen aikana sain miehestä paljon positiivisemman kuvan kuin netissä, ja muistankin ajatelleeni että tuollaisen miehen kuin löytäisin itselleni..:) ei siis rakkautta ensi silmäyksellä mutta sain kyllä hyvän kuvan miehestä ensinäkemältä.

kävimme samaa linjaa, eri vuosiluokkia. esittelimme yhdessä alaa ja kyllä se taisi rakkautta olla heti.

nyt kolme vuotta naimisissa oltu ja 2 ihanaa lasta.

En kyllä voisi sanoa sitä rakkaudeksi ensisilmäyksellä, pikemminkin ihastumiseksi. Ensivaikutelma oli, että "onpas hyvännäköinen mies". Huomasin hänenkin tuijottelevan minua ehkä vähän flirttaillen, mutta ei se tästäkään vielä alkanut. Minua jäi kuitenkin "vaivaamaan" tämä mies, mutta myöhemmin tapasin hänet ihan sattumalta ravintolassa. Se oli sitten menoa ja rakastuttiin. Siitä alkaen ollaan oltu yhdessä eli kohta noin 8 vuotta, siitä 2 vuotta naimisissa. Ja juu - onnellisia ollaan edelleenkin. :)

kesätöissä. ei ollut rakkautta ensisilmäykseltä minun puoleltani, hänen oli. kesti kauan antautua mutta sitten rakastuin tulisesti ja on elämäni mies.

Lehdessä oli lista paikallisista veroluettelon kärkisijoituksista ja huomasin, että yksi oli alle 30v. Pienellä jäynällä saatiin tapaaminen aikaan ja nyt on 3 lasta.

Lehdessä oli lista paikallisista veroluettelon kärkisijoituksista ja huomasin, että yksi oli alle 30v. Pienellä jäynällä saatiin tapaaminen aikaan ja nyt on 3 lasta.

tavattiin firman juhlissa ja mä "rakastuin" sitten seuraavana aamuna kun pahin pöhnä oli haihtunut. Ja taisi miehenikin jotenkin ihastua kun etsi minut sitten viikon päästä kymmenien tuhansien ihmisten joukosta. Kohta tuosta on jo 9v ja ihan mukavasti porskutetaan. Naimisissa ollaan oltu 3.5v ja lapsia on kaksi (mahdollisesti kolmas tulossa).

Netissä ei ollut rakkautta ensi silmäyksellä, lähinnä kyse oli siitä että "no jos nyt tuon kanssa yksille lähtee niin eipä ole paljon pois mun keskiviikkoillastani".



Treffeillä oli jos ei nyt ihan Rakkautta ensi silmäyksellä niin kyllä hyvinkin lupaavaa rakkauden mahdollisuutta. Avioliitosta ja lapsista puhuttiin toisella tapaamisella.



Nyt olemme olleet naimisissa jotain kai seitsemisen vuotta, meillä on kaksi pientä lasta. En ole enää samalla lailla rakastunut, mutta edelleen kyllä muistan miksi rakastuin juuri tähän mieheen, enkä haluaisi vaihtaa miestä. Joskus haaveilen sinkkuudesta, mutta en niin tosissani että sille olisin mitään tekemässä... ainahan ihmisellä on tuollaisia haaveita joita ei oikeasti edes aio toteuttaa. Kumpuaa varmaan siitä että pienten lasten kanssa ei koskaan saa olla yksin, tässä alkaa välillä kateudella kuunnella yksinhuoltajien vuoroviikkotarinoita ja niihin liittyvää oman ajan lisääntymistä.

tavattiin miehen sukulaisen kautta, tuli kuskaamaan meitä paikasta a paikkaan b. Ja lopulta päädyttiin miehen luo yöksi kaikki, suunnitelmien muututtua. Silloin oltiin minä sekä mies eri tahoille varattuja. Eikä mitään, ei yhtään mitään, tapahtutkaan. Paitsi lähtemätön vaikutus jäi, ihan vaan ihmisenä, molemmille. Vähän yhteytäkin pidettiin sen jälkeen, ihan muuten vaan, ei mitään seksuaalista. Jälkeenpäin miettien enemmän sielujen yhteyttä jota ei vaan voinut jättää rauhaan..



Pari kk tämän jälkeen tavattiin jälleen saman miehen sukulaisen = minun ystävän kautta, molempien parisuhteet karilla.. Se ilta juteltiin ja oltiin, siitä se pikkuhiljaa lähti, ei itsekään tiedetä missä vaiheessa se muuttui seurusteluksi, siis todelliseksi. Sitten vaan huomattiin että asutaan yhdessä, mennään naimisiin, on lapsia jne..

ja jep, tajusin heti, että siinä se on, elämäni mies =)

Tilanne nykyään on semmoinen, että yhdessä olemme olleet 16 vuotta, josta puolet naimisissa, ja 3 kersaa on syntynyt.

Neljättä toivotaan. Yhä erittäin onnellisina yhdessä.

Ei ollut rakkautta ensi silmäyksellä, vaan ennemmin "arviointi erittäin lupaavaksi" ensi silmäyksellä. Rakastuminen ja rakkaus tulivat siinä sitten omassa tahdissaan.



Yhdessä oltu 12 vuotta josta naimisissa reilu 10. Jälkikasvu kukoistaa ja elämä on ihanaa! Ja sitäkin makeampaa, että paha on saanut palkkansa.

lähiravintolan (ruoka) karaokeillassa.

TAapero tuhisee nyt yläkerrassa ( ; Nopiaa toimintaa...

Ja sitäkin makeampaa, että paha on saanut palkkansa.

Itse tapasin mieheni biljardipöydässä, ja kyllä oli rakkautta ensi silmäyksellä. Molemmin puolin. Mies voitti pelin prkl =)