Olipa reipas ja hyväitsetuntoinen teini (pukeutumisesta)
Katsoin sivusta, kun tutun 14v tyttö oli lähdössä ulos polkupyörällä. Täällä siis satelee vähäsen. Niin ihan omatoimisesta, siis ilman mitään kommentteja äidiltään, puki ihan oikeat rukan sadevaatteet (siniset sadehousut ja keltaisen sadetakin), kumisaappaat, pipon ja pyöräilykypärän ja kypärän päälle vielä sellaisen sadesuojuksen. Ei mun tietämät muut teinit suostuisi vapaaehtoisesti edes kypärää laittamaan, saatika mitään sadevaatteita! Minkälaisen kasvatuksen tuloksena tällaisia syntyy? :)
Kommentit (10)
Mjaaha, kumppari/sadevaatepervo löysi paikalle.
Musta oli kamala, jos jalat kastui ja märissä sukissa joutui olemaan koko päivän. Joten mielelläni kuljin äitini kumisaappaissa (omia kun ei ollut edes).
maalla noita kasvaa. Sillä maalta olen kotoisin ja en tiedä ketään kuka ei noin olisi tehnyt.
Ja minun teini-iästäni siis ei ole vielä kovin monta vuotta.
kurahaalareita:( Itse kyllä olen kans sellainen antiulkoilupukuihminen, mutta kyllä mä nyt sateella laitan sadetakin ja kumpparit.
maalla noita kasvaa. Sillä maalta olen kotoisin ja en tiedä ketään kuka ei noin olisi tehnyt.
Ja minun teini-iästäni siis ei ole vielä kovin monta vuotta.
Eli eikös siellä "maalla" sitten lapsille tule sitä vaihetta ollenkaan, että kiukutellaan vaatteista tai että pidetään esim. sadevaatteita lapsellisina?
... ja alta paljastuu kaprit, minari, kevyt takki, pipo poi ja kypärä kanssa, ettei vaan kaverit nää.. :D
... ja alta paljastuu kaprit, minari, kevyt takki, pipo poi ja kypärä kanssa, ettei vaan kaverit nää.. :D
Just, hämää vaan vierasta ja esittää olevansa kiltti tyttö!
Pidin itseäni ujona ja arkana, mutta joissakin asioissa en antanut toisten ajatusten häiritä. Minulla oli oma tyylini, johon kuului mm. kumppareiden ja muiden sadevaatteiden käyttö. Olin partiolainen, joten minulta myös löytyivät hyvä "kuravaatteet" toisin kuin monilta ystäviltäni, jotka yrittivät pyöräillä tuulessa sontikan kanssa.
Halusin vaatevalinnoillakin osoittaa olevani älykäs. Usein joidenkin kavereidenkin kanssa puhuttiin, että olisihan se järkevämpää tulla kouluun kumppareissa ja olla sukat kuivana kuin purkkareissa sukat vedestä litisten.
Tahdoin olla hieman erilainen nuori, vaikka en kokenut että itsetuntoni olisi ollut kovin hyvä. Halusin olla aikuismainen ja järkevä, en mikään kana (millaisia suosituimmat tytöt olivat). Silti olin mielestäni ihan "normaali", en mikään epäsuosittu nörtti.
Saa nähdä millaisia omista lapsistamme tulee. Pojan kanssa ei juurikaan vaatteista tapella, vaikka hän on tarkka tyylistää. Tytön kanssa sai vaatteista vääntää jo 2-vuotiaana (mm. käyttäisi kumppareita aina ;) ).
Hauska kuvaus erilaisesta nuoresta, joka haluaa olla erilainen olemalla aikuismainen ja järkevä! Yleensä se erilaisuuden yrittäminen menee juuri siihen toiseen suuntaan...
Ja minareitten alta stringitkin pois?