G: Onko raskaana oleva jo äiti?
Kommentit (54)
jollei se joka kantaa sitä? Ainakin synnyttämiseen saakka on ja sittenhän asia voi muuttua jos luovuttaa lapsen adoptioon.
Samoin kohdunlainaaja on juridisesti äiti kantamalleen sikiölle siihen saakka kunnes luovuttaa lapsen pois.
Kun sikiö tulee kohdusta ulos, odottavasta äidistä tulee äiti. Näin minä filosofioin :)
miehen mielestä on,
äidin mielestä on,
isän mielestä ei
isän äidin mielestä ei,
mutta te, jotka olette sitä mieltä, että raskaana oleva ei ole äiti, mikä te sitten olette sikiöllenne?
eikö meidän naapurin täti olekaan äiti, kun hänellä on "vain" adoptiolapsi? Eihän hän ole synnyttänyt..
Eihän se, että miettii, onko raskaana oleva äiti, tarkoita sitä, että olisi odottamassa kasaa äitienpäivälahjoja. Ennemminkin se on valmentautumista vanhemmuuteen. Tulee niin mieleen kaverin mies, kun hän ei meinannut oppia ajattelemaan, että on oman lapsensa isä. Oli vissiin ajatellu, että vasta synnytyksessä hänestä tulee isä..
Mun miehellä taas on tapana jutella jotain pientä mahavauvallekin ja ei kyllä todellakaan sano, että hei sikiö, täällä on sun tuleva isä...
Ehkä äitiys on niin moniulotteinen juttu, että oikeaa vastausta ei vaan ole. On biologista, on juridista, on tunnetason vanhemmuutta.. hitostako sitä kukaan osaa sanoa, mikä on ihan oikea äidin määritelmä. Jos sen määrittää, että vain synnyttänyt äiti on äiti, niin mitä mm. adoptiovanhemmat sitten on?
Minä ainakin olin jo äiti ensimmäistä odottaessani.
niin on teidän mielestä normaalia vastata olevansa?
"Äiti on nainen, joka on synnyttänyt lapsen"
Vietin mielestäni jo toista äitienpäivääni ja mahassani oli tulossa vauva jotain 28.viikolla. Meillä oli vieraita ja tarjosin heille äitienpäiväkakkua. Vieras totesi: "Kyllähän me voidaan juhlia äitienpäivää, olethan sinä tuleva äiti".
Esikoisemme oli syntynyt kuolleena vähän yli vuosi aiemmin. Omasta mielestäni siis olin jo äiti. Sittemmin tarkistin asian sanakirjasta. Siellä ei sanottu, pitääkö lapsen olla elävä. Siis olin jo äiti, joka juhli toista äitienpäiväänsä.
mutta äidiksi tullaan synnyttäessä, niin se vaan on. Edelleen omissa maailmoissa voi olla mitä vaan..
mutta äidiksi nimitettään vasta kun vauva on tullut maailmaan.
Ja näin on minun maailmoissani ja jokaisen odottavan naisen maaimoissa jonka tunnen..
eli jos on adoptoinut lapsensa, on sille äiti
mutta äidiksi tullaan synnyttäessä, niin se vaan on. Edelleen omissa maailmoissa voi olla mitä vaan..
Mikä sen nyt muka sanoo että sinun mielipiteesi on oikea?
jonka minä sanoin, olkaa te vain haavemaissanne.
eli jos on adoptoinut lapsensa, on sille äiti
se lapsihan on olemassa, siellä mahassa se ei vielä ole olemassa. Siis muualla kuin siellä mahassa.
[iMinä ainakin olin jo äiti ensimmäistä odottaessani].
[/quote]
on meidän hedelmöittyneitä alkioita : D
niin on teidän mielestä normaalia vastata olevansa?
Noinko olette vastanneet kyseleville? :D
on meidän hedelmöittyneitä alkioita : D
koska on adoptoinut. Laki määrittelee hänet äidiksi. Ei tarvitse synnyttää.
Mutta ei adoptioäitikään vielä adoptiojonossa äiti ole, vaan vasta sitten kun on saanut sen lapsen ja adoptio on vahvistettu.
No entä jos on raskaana tyyliin viikolla 4? :D Onko silloinkin jo äiti?
Vastaan silti, että KYLLÄ, raskaana oleva on äiti.
[iMinä ainakin olin jo äiti ensimmäistä odottaessani].
on vaan helppoa sanoa, että ei oo äiti, ku ei mahassa oo lapsi vaan sikiö, sillonhan sille voi tehdä ihan mitä vaan, kuten abortoida vielä siinäkin vaiheessa, kun keskosia jo pelastetaan henkiin, mutta sehän ei ole lapsen tappamista vaan jonkun ei-oikein-minkään poistamista elimistöstä.
Ihmiset haluaa vetää tiukat "faktalinjat" asioille, että voi toimia omaa itsekyyttään kuunnellen.. jos kerran vatsassa on "vain sikiö", niin minkä vuoksi sitten niin moni raskaana oleva nainen muuttaa ruokavaliotaan, jättää alkoholin pois jne.. eihän ole ihmistä, jonka vuoksi näin pitäisi tehdä, on vain joku sikiö.
Mun mielestä tuollainen synnyttämisen kautta äitiyden tiukasti määrittely on tunnetasolla pakoilua, haluttomuutta kohdata se tosiasia, että on vastuussa toisesta ihmisestä. Se on jonkinlaista kummallista vimmaa eristää lapsi jonnekin tunteettomaan tilaan..
mutta mun puolesta ei kenenkään oo pakko olla äiti ennen synnytystä, jos sen kokee jotenkin kiusasllisena. Sanokoon kuka mitä tahansa, mulle ei sanakirja määrittele sitä, olinko äiti odottaessani ensimmäistäni vai en. Mun mahassa kasvoi lapsi, jonka äiti olin.
Mun mahassa kasvoi lapsi, jonka äiti olin. .
Se on se haavemaa...
joten sanokaa mitä sanotte, minä olen pressa, eikä mikään Tarja.
Mitä niistä vaaleista, pelkkä tunnetila riittää.
Ja olympiavoittajaksikin olen mielinyt, muuttanut jopa ruokavaliotani sitä varten, joten kyllä minä olen olympiavoittaja.
eri kategoriaa kuin ihmiselämän olemassaolo ja syntyminen
Sulla on kyllä ihan eri määritelmät kuin muilla.
Ei sitä voi muuttaa. Jos kyse ei ole tunne asioista vaan asioiden oikeista nimistä.