Lue keskustelun säännöt.
Minkälaisia tapoja teillä on käyttää kännykkää?
07.05.2010 |
Tuon toisen ketjun innoittamana ajattelin kysellä toisten kännykän käyttötapoja. Niitä tuntuu olevan monenlaisia.
Minulla on kännykän kanssa tällaiset tavat:
1. Jos asiani on sellainen, että tarvitsen vastauksen heti, soitan. Jos asiani on sellainen, että vastaus joutaa odottaa, laitan viestin. Jos henkilö ei vastaa, mutta asiallani on kiire, voin laittaa hänelle tekstiviestin, jonka perusteella toivon hänen soittavan mahdollisimman pian.
2. Voin soittaa toiselle miettimättä onkohan hän töissä tai muussa tilanteessa, missä ei voi vastata, koska kännykän haltija voi laittaa laitteen äänettömälle tai kiinni silloin, kun ei voi olla tavoitettavissa. Toki öisin en soita kenellekään. Tämä myös toisinpäin. Eli jos en itse halua puhelua ottaa, laitan luurini kiinni tai ääneti. Öisin on äänillä, mutta oletan, että silloin soitetaan vain jos on TOSI hätä.
Kännykkäni on yleensä aina päällä ja kannan sitä yleensä aina mukanani.
Onko nämä tavat teistä huonoja vai hyviä?
Kommentit (7)
No mä olen töissä, joten sen vuoksi en vastaile mihinkään pöytäliinavärikyselyihin saman tien, koska usein ei vain ole mahdollista.
Mulla on erikseen työkännykkä ja kotikännykkä. Se tulee siitä, että haluan olla mahdollisuudessa sulkea työasiat poissa päältä.
Puhun töissä aika paljon puhelimeen sekä ihan normaalisti soittamalla että istun paljon myös puhelinneuvotteluissa. Tänään mm. 3,5 tuntia eikä se vielä ole edes erityisen paljon.
Työni puolesta saan myös aika paljon sähköposteja ja tekstiviestejä, joihin osaan on syytä reagoida nopeastikin. Osa jää lukematta ja reagoimatta, koska niitä vaan tulee niin paljon, ettei voi kaikkea lukea.
Jos haluan saada jonkin asian heti ratkaistua, niin soitan. Jos asia on vähäpätöinen eikä kovin kiireellinen, niin tekstiviesti.
Vapaa-ajalla en yleensä juuri soittele ihmisille sen takia, että puhun töissä niin paljon. Ei vain jaksa. Soitan herkästi, mutta asiasta.
Muutaman ystävän kanssa käymme tekstiviestikirjeenvaihtoa. Viestit ovat pitkiä ja niihin vastaillaan useamman päivän viiveellä. Ystävillä on sama elämäntilanne, joten vastaukset tulevat yleensä juuri taksin takapenkiltä, työmatkalta tms. Kun on hetki aika huoahtaa.
Kotipuhelin on auki öisin, työ menee äänettömälle viimeistään kuudelta illalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastanneille ja erityisesti numero seiskalle, joka valotti ymmärrettävästi asiaa, miksei vastaa ja käytä puhelinta muutenkaan kovin paljon vapaa-aikana. Eihän sitä muutenkaan kai yleensä tehdä samoja asioita vapaa-aikana, kuin töissä, ellei ole pakko. Tai ainakin halutaan tehdä jonkinlainen ero siihen.
Eniten kiinnostaisi tietää, miksi joku ei vastaa ikinä viesteihin tai soita takaisin, jos näkee, että tuttava on soittanut. Tai miksi joku pitää kännykkää aina mukanaan ja elää suorastaan kännykän kautta laittaen viestiä joka asiasta ja päivittää fb:aan tunnin välein.
Ap
jos jollain on asiaa, voi soitella uudestaan. Ainoastaan omat lapset om tässä poikkeus. Tekstareihin en yleensä vastaa lainkaan, elleivät ole sellaisia, joihin on otettava kantaa (tyyliin sisko kyselee, ollaanko viikonloppuna tulossa käymään).
mutta iltaisin kännykkä on äänettömällä lapsen nukuttamisen aikaan. Yöksi laitan kännykän päälle just hätäpuheluita varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon toisen ketjun innoittamana ajattelin kysellä toisten kännykän käyttötapoja. Niitä tuntuu olevan monenlaisia. Minulla on kännykän kanssa tällaiset tavat: 1. Jos asiani on sellainen, että tarvitsen vastauksen heti, soitan. Jos asiani on sellainen, että vastaus joutaa odottaa, laitan viestin. Jos henkilö ei vastaa, mutta asiallani on kiire, voin laittaa hänelle tekstiviestin, jonka perusteella toivon hänen soittavan mahdollisimman pian. 2. Voin soittaa toiselle miettimättä onkohan hän töissä tai muussa tilanteessa, missä ei voi vastata, koska kännykän haltija voi laittaa laitteen äänettömälle tai kiinni silloin, kun ei voi olla tavoitettavissa. Toki öisin en soita kenellekään. Tämä myös toisinpäin. Eli jos en itse halua puhelua ottaa, laitan luurini kiinni tai ääneti. Öisin on äänillä, mutta oletan, että silloin soitetaan vain jos on TOSI hätä. Kännykkäni on yleensä aina päällä ja kannan sitä yleensä aina mukanani. Onko nämä tavat teistä huonoja vai hyviä?
Minulla on vielä lankapuhelinkin ja oletan, että jos jollain on akuuttia asiaa, älyää soittaa. Tekstarin ääni on niin vaimea ja lyhyt, että sitä ei helposti huomaa vähänkään meluisalla paikalla, enkä jatkuvasti tarkkaile kännykkää niiden varalta.
Sen vuoksi minäkin soitan akuutit asiat. Ja muutenkin itse käytän kännykkää aika lailla kuten ap.
Mutta tähän voin omalta osaltani vastata.
No "ikinä" on liian vahva sana, mutta hävettävän usein jää vastaamatta.
En kanna puhelinta mukanani, jos en tarvitse sitä soittaakseni johonkin. Ulkoilen paljon, lenkillä tai pihahommissa se ei koskaan ole mukana, pitkät pyörälenkit on poikkeustapaus. Mukana ollessaankin se on aina äänettömällä (värinällä) ja unohtuu usein kotiin tullessakin johonkin hyllyn päälle äänettömälle.
Puheluihin vastaan kyllä, kun tajuan sen soivan. Viestit luen heti, mutta vastaan vasta "paremmalla ajalla" ja välillä vähemmän tärkeät asiat yksinkertaisesti unohtuu. Takaisin en soita juuri koskaan, ellen tiedä että oli tärkeä asia. Ajattelen aina, että soittaja soittaa kyllä uudestaan, jos asiaa on.