Toimeentulotuesta kielteinen päätös - itkettää.
Hain elämäni ensimmäistä kertaa toimeentulotukea - luotin, että kyllä hyvinvointivaltiossa tukea saa. Tarve tuelle on akuutti - olen opiskelija (maisteriopinnot loppusuoralla) ja olemme venyttäneet penniä jo viime vuoden puolelta, kun en ole löytänyt työpaikkaa (etsin siis ihan kokoaikaista työtä, voisin tehdä opinnot loppuun työn ohessa). Tähän saakka olen opiskellut aina töiden ohessa, emme ole olleet minkään tuen tarpeessa. Mies on töissä.
Vai kuinkas kävi? Ei mitään tukea. Eikä mitään neuvoja, kuinka tästä eteenpäin. Kaikki menot on karsittu minimiin (luonnollisesti) ja nyt kyllä itkettää.
Onko vinkkejä, kuinka korjata tilanne? Näyttää siltä, että ainoa tapa on lopettaa opinnot ja mennä kortistoon - sotii periaatteitani vastaan, mutta periaatteilla ei kai merkitystä, kun jääkaapissa ei ole ruokaa eikä nuorimmaiselle vaippoja.
Kommentit (97)
etkä mitä tahansa työtä. Siinähän se ero juuri onkin vai kuinka montaa siivoojan tai mäkkärin myyjän paikkaa olet hakenut ;)
Minulla on siis myös aiempi (alempi) tutkinto omalta alaltani. Aloitin opinnot työn ohessa ja niin oli tarkoitus jatka loppuun saakka. Nyt vaan on ongelmana se, etten ole löytänyt sitä työpaikkaa, jonka ohessa opintoja tehdä. Ja työnhausta - olen tänäänkin laittanut hakemuksia, ensi viikolle on jälleen sovittuna haastattelu, joten aktiivisuuden puutteesta tuskin voi syyttää.
ihan tosissasko kuvittelit ettäsosku maksaa teidän asuntovelat :D nyt järki päähän!
Siis maksaisitte muutaman kuukauden ajan ainoastaan lainojen korot, ei lyhennyksiä. Yleensä pankit suostuvat siihen aika helposti.
Ja ei, en kuvitellut, että sossu maksaisi meidän asuntolainaa. Tietenkään. Luulin, että elätän itseni ja perheeni TYÖLLÄ, joten olen tehnyt tähänkin saakka. Ja työllistymistä edistääkseni olen jatkuvasti opiskellut lisää - mikä nyt sitten kostautuu taloudellisesti.
ihan tosissasko kuvittelit ettäsosku maksaa teidän asuntovelat :D nyt järki päähän!
lainojen maksuun, kuule, varaa NYT aika pankkiin ja sovi lyhennysvapaista kuukausista, kyllä siellä ymmärretään ja autetaan.
Terv. nelihenkistä perhettä ihan kokoajan yh-sairaanhoitajan tuloilla elättävä, joka ei saa asumistukia eikä todellakaan sossuista penniäkään. Vihaksi pistää että pitäisi alkaa vielä sun asuntolainaa makselemaan!
Suomessa ei ole järjestelmää, joka auttaisi väliaikaisesti (toivottavasti) ahdinkoon joutuneita ns. hyvätuloisia tai ehkä oikeammin keskituloisia.
Pitää pudota todella pohjalle, että tukia saa. Vähintään liian pieneen ja halpaan vuokra-asuntoon ja työttömyyskin on eduksi sekä aina parempi jos olet yh.
Jääkaappiin saa ruokaa ja nuorimmaiselle vaippoja kun myy asunnon ja muuttaa vuokralle.
Aivan oikein ettei rahaa turhaa syydetä ihmisille joilla on omaisuutta... Kaikkihan silloin sossusta tukea hakisivat.
Kyllä minun kaveripiiristäni on muutettu omistusasunnosta vuokralle kun taloudellinen tilanne on pakottanut.
Itsellä ei riitä energiaa tuommoisiin tunteisiin.
Tässä olisi kaiketi ollut kyse harkinnanvaraisesta avusta, jota ei sitten saada. Kodinmyynnistä tuskin kovin nopeaa apua on, naapurissa on ollut vastaava myynnissä ja alle sen hinnan, mitä itse olemme maksaneet omastamme. Ja on ollut myynnissä jo kauan.
Joten erotus jää joka tapauksessa maksettavaksi, sillä myyntihinnalla ei koko lainaa saada maksettua. Ja sen päälle tulee vielä vuokramenot, jotka todennäköisesti ovat samaa luokkaa sen kanssa, mitä nyt maksamme asumiskuluja.
Joten budjetissa menojen osuus tulee kodin myynnin jälkeen tuskin edes tippumaan.
Mutta kaipa tästäkin selvitään. Onneksi olemme kaikki terveitä ja parisuhde voi hyvin. Toivottavasti tämä tiukka tilanne jää nopeasti taakse ja saamme taas kantaa kortemme kekoon tässä yhteiskunnassa.
Ajatuskin avusta lämmitti mieltä. Ja jos tekin olette selvinneet, niin eiköhän mekin :).
että on parempi asua vuokralla, työttömänä, olla tekemättä yhtään mitään, niin sitten tukia alkaa ropista.
Sen sijaan jos yrität maksaa omaa asuntoa, opiskella, jotta saisit maksettua jonain päivänä verorahoja valtiolle tai harkitset edes osa-aikaista yrittäjyyttä, ei mitään toivoa. Parempi vaan maata sohvalla vuokra-asunnossa, silloin maksetaan jo huonekalut ja harrastuksetkin.
Että näin meillä Suomessa.
miksi et jäisi kotihoidontuelle pienen kanssa (ehkä oletkin siis nyt), silloinhan sulla jäisi oikeus opiskeluunkin. Vai tienaako sieltä työkkäristä sitten niin paljon enemmän...
Ottakaa nyt järki käteen oikeesti, selvitä onko mahdollista tehdä jotain etätyötä (puhelinmyynti jne), mennä torille osa-aikaiseksi myyjäksi ihan mitä tahansa. Ottakaa yhteys pankkiin jne.
että tukia saisi paremmin jos on työtön, ennen sain asumistukea joka määräytyi kelan maksmaan työmarkkinatuen mukaan kun olin työtön. Nyt saan palkkaa saman verran kuin sitä työmarkkinatukea aiemmin, mutta asumistuki onkin suurempi nyt. Joten ei työttömyys ainakaan pienituloisten tukia suoraan paranna.
Eikä yksinhuoltajakaan mitään ylimääräisiä tukia saa, kaikki tuet on tulosidonnaisia, ja yhden aikuisen perheellä luonnollisesti tuet on pienemmät kuin kahden aikuisen perheessä. Jos ei ole, niin ei se yksinhuoltajakaan mitään tukia saa.
jos lapset on kotona? Aiemmin työ mahdollisti sen, että ehdin hyvin työpäivän aikana myös opiskella ja hyötyä oli sekä työnantajalle että opinnoille (sama ala).
Ja se etu tästä sentään on, että pk-maksut on pieniä ja lapset saavat hoidossa säännöllisesti syödäkseen.
Ap
No mistä me oltaisiin se voitu tietää että aiemmin ehdit hyvin työpäivän aikana opiskelemaan kun vain puhuit siitä, että haet kokopäivätyötä. Väkisinkin tuli mieleen että tarkoituksenasi on opiskella iltaisin/viikonloppuisin.
Itse opiskelen tälläkin hetkellä vaikka olen kotona lapsen kanssa. Päikkäreiden aikana luen tenttiin, aamuisin ehtii ja iltaisinkin....
jos lapset on kotona? Aiemmin työ mahdollisti sen, että ehdin hyvin työpäivän aikana myös opiskella ja hyötyä oli sekä työnantajalle että opinnoille (sama ala). Ja se etu tästä sentään on, että pk-maksut on pieniä ja lapset saavat hoidossa säännöllisesti syödäkseen. Ap
Antoi perspektiiviä tähän tilanteeseen, että näin se tosiaan on - ns. keskiluokka on todellakin väliinputoaja.
Pitää vain entistä reippaammin tehdä opinnot pakettiin. Luotan siihen, että työllistyn jossain vaiheessa, joten eletään siihen saakka vaikka velaksi.
Omaisuus pitää myydä. Sossun asiakkaat asuu vuokralla ja autoakaan ne ei saa omistaa, eikä mitään muutakaan.
Meillä oli uusi auto ja se myytiin ja vasta sitten mentiin sossuun.
Vastaa nyt ap siihen,että mikset hae hanttihommia?
pankista sitä lyhennysvapaata siihen asti, kun tilanne selviää.
Sitten lapset kotiin ja hoidat niitä, opintoja teet kun ehdit (iltaisin, päiväunien aikaan, viikonloppuisin).
Eikö kummallakaan vanhemmalla ole elossa olevia vanhempia, jotka voisivat auttaa? Mitään elatusvelvollisuutta ei ole, mutta noilla suurilla ikäluokilla on usein jotain säästöjä, luulisi, että lapsenlapsen vaippapakettiin saisi pyydettyä.
Mä pyytäisin kyllä lainaa vaikka kaverilta ihan akuuttiin tilanteeseen. Maksaisin sitten, kun saisin töitä.
Surkea tilanne, mutta mäkin olen kyllä valitettavasti sitä mieltä, että jos on omistusasunto, ei ole yhteiskunnan tehtävä maksella sitä.
Pyydä myös seurakunnalta apua.
Ja opinnot jäihin vaikka vuodeksi, jollei muu auta. Jatkat sitten, kun tilanne sen sallii.
Tsemppiä kuitenkin, etteköhän te jotenkin pärjää.
elämiseen ym jos samaan aikaan makselisi omistusasunnon lainaa pois. On aivan selvä, että sossun avustukset on tarkoitettu niille, joilla ei oikeasti ole rahaa eikä omaisuutta, ei mitään mitä realisoida jotta saa lapsille ruokaa.
Asuntolaina pitää myös suhteuttaa omaan tulotasoon niin, että äkilliset muutokset tuloissa eivät aiheuta nälkäkuolemaa ja katastrofia.
Sinun on turha vetää marttyyrin kruunua päähäsi ja esittää teatraalisesti, että lopetat opinnot jne. Aivan varmasti saa töitä jos muukin kelpaa kuin koulutusta vastaava - ja tuossa tilanteessa luulisi kelpaavan. Hankit työpaikan siivoojana tms, teet töiden ohessa opinnot loppuun (esseita ja gradua kirjoittaa vaikka yöllä ja varmasti miehesikin katsoo lapsia aina välillä jotta saat opiskeluaikaa). Teet opinnot loppuun ja haet koulutusta vastaavaa työtä.
Lisäksi ota yhteyttä suoraan koulujen rehtoreihin, sijaisrekisterin kautta harvemmin saa töitä (tosin lukukausi on lopuillaan joten ehkä kannattaa suunnata mielenkiinto muihin hommiin).
Johon varmaan saan kommentiksi, että tämänikäisen pitäisi jo paremmin tietää..