Ihme kommentti miehen siskolta äitienpäivään liittyen
Olemme uusperhe, kaksi minun lastani ja yksi yhteinen, joka on alle vuoden vanha eli ei ollut syntynyt vielä viime äitienpäivänä. Miehen sisko sanoi miehelleni: "Nyt sunkin on sitten tänä vuonna keksittävä äitienpäivälahja ja tehtävä äitienpäivälounas".
Aivan kuin minä en olisi ollut äiti jo vuosia tätä ennenkin! Mieheni on AINA oma-aloitteisesti ja mielellään muistanut minua äitienpäivänä yhdessä lasten kanssa, vaikka meillä ei ole aiemmin ollutkaan yhteisiä lapsia. Hän sanoo, että äitienpäivänä juhlistetaan minun äitiyttäni eikä siinä ole merkitystä vaikkeivat lapset olekaan hänen lapsiaan. En kovin monia uusperheitä tunne, mutta olen kuvitellut, että tämä on aika tavallistakin.
En oikein itsekään tiedä miksi miehen siskon kommentti niin pisti ärsyttämään. Ehkä siksi että hän vähättelee minun lapsiani muutenkin aivan kuin heitä ei olisi olemassakaan - vain meidän yhteinen on Jotain kun on hänelle sukua. Ehkä en siis hänen silmissään ollut äiti tätä ennen. Vai kuvitteleeko hän kenties, että ex-mieheni hoitaa äitienpäivämuistamiset.
Kommentit (88)
rajattoman tärkeä. Oma isäni meni naimisiin lesken kanssa, jolla oli kolme 10-17-vuotiasta lasta (minä ja sisarukseni olimme tuolloin jo aikuisia). Näistä kaksi nuorinta pitivät häntä aina omana isänään ja surivat isän hautajaisissa kuten me "oikeat" lapsetkin. Isä katsoi, että toisen vaimon kaikki lapset olivat myös hänen lapsiaan, vaikka tulivat osaksi hänen elämäänsä isoina.
Isäpuoleni oli minulle isä siitä asti kun olin kahdeksanvuotias aina kuolemaansa saakka.
Meillä juhlittiin isänpäivää ihan normaalisti.
Surin hänen kuolemaansa yhtä paljon kuin biologisen isänikin kuolemaa. Isänpäivänä käyn isäni ja isäpuoleni haudoilla, samoin isoisieni haudoilla. Juhlin myös mieheni isyyttä lasteni kanssa, onnittelen myös hänen isäänsä, joka onneksemme on vielä elossa.
Kirjoitin tuolla aiemmin jossain kohdassa että varmaan ei käly tarkoittanut sanoa pahalla vaikka se siltä ehkä kuulosti.
Kiva mies ap:lla. Ihme juttu että jonkun pitää vänkätä vastaan tuommoisesta asiasta, ei tässä liene oikeita tai vääriä tulkintoja. On ihan perheen sisäinen asia miten äitienpäivän viettää, ja on ymmärrettävää harmistua kälyn kommentista vähäsen kun asia on niin tunnepitoinen.
Siskoni uusperheessä juhlitaan sekä äitien- että isäinpäivää biologisten ja puolivanhempien kanssa ihan mutkattomasti. Lapset tekevät puoli-isälleen ja äidilleen onnittelukortit ja varsinainen juhla vietetään sitten sen biologisen vanhemman luona.
niin ja puolivanhempi muistaa biologista vanhempaa (siis puolisoaan) juhlapäivänä myös.
En ymmärrä mitä outoa siinä on, että tahto juhlia avo/aviopuolisonsa äitiyttä vaikkei olekaan sitten sen lapsen biovanhempi. Samalla logiikalla adoptoitujen lasten vanhemmat eivät sitten juhlisi äitienpäivää, vai?
Miten ap muuten auttaa lapsiaan muistamaan isäänsä isänpäivänä?
mutta kyllä itse ainakin olen ostanut oman lapseni puolesta kortin ja lahjan, mitkä tämä sitten on biologiselle isälleen lähettänyt mikäli ei isänpäivää ole tämän luona viettänyt. Meillä samankaltainen tilanne lukuunottamatta ajattelematonta kälyä, myös minun mieheni on huomaavainen kuten ap:n. Hyvää äitienpäivää meille uusperheellisille!
Isä on joka lapselle eri ja sitten vedetään herne nenuun kun joku uskaltaa sanoa asiasta ääneen. Emmä usko että nää asiaa puhuneet kovin katkeroituneita toimivissa parisuhteissaan ovat.
ennen kuin joku vänkääjä huomauttaa, että mikäli lapsi on isällään isänpäivänä, ostan myös siinä tapauksessa lahjan hänen puolestaan biologiselle isälle.
lastensa vanhempia.
Ap:n mies ei ole adoptoinut ap:n lapsia. Jos olisi, sitten tietenkin on ihan loogista, että hän saa isänpäiväkortit jne.
lastensa vanhempia.
Ap:n mies ei ole adoptoinut ap:n lapsia. Jos olisi, sitten tietenkin on ihan loogista, että hän saa isänpäiväkortit jne.
1970-luku!!
Kyllä se on ihan nykyjuridiikkaa.
Vai meinaatko että sitä kuka vaan voi pöllästä mitkä lapset vaan ja rupea puuhaamaan isänä/äitinä?
lastensa vanhempia.
Ap:n mies ei ole adoptoinut ap:n lapsia. Jos olisi, sitten tietenkin on ihan loogista, että hän saa isänpäiväkortit jne.
Siskoni lapset ainakin tekevät puoli-isälleen myös kortin jossa ei lue isä vaan miehen nimi, antavat sen isäinpäivänä. Sisko pistää silloin kakkua pöytään. Tämä on ilmeisesti sinusta jotenkin väärä tapa?
46ja47
Josta et tiedä mitään. Pakko mennä henkilökohtaisuuksiin, kun täällä on tuollasiai kusipäitä.
Naisystävän/avovaimon/vaimon/naapurin lapset eivät ole.
Hauku mitä haukut, mutta totuutta et sillä silti laista.
Naisystävän/avovaimon/vaimon/naapurin lapset eivät ole.
Hauku mitä haukut, mutta totuutta et sillä silti laista.
Sinunkin muroihisi on pissattu.
Kyllä avovaimon tai vaimon lapset voivat olla omia, todellakin. Kyse on mielentilasta, siitä millaisessa roolissa ne ovat elämässä. Sitä eivät lakipykälät tai termit muuta.
Naisystävän/avovaimon/vaimon/naapurin lapset eivät ole.
Hauku mitä haukut, mutta totuutta et sillä silti laista.
Otetaan esimerkkinä minä itse, olen 37 vuotta pitänyt äitini miestä eli terminä isäPUOLTANI isänäni ja hän minua tyttärenään, vaikka adoptiota ei ole tapahtunut. Varmaan pitää muuttaa käsitystä sitten :)
mutta mielestäni kälyn kommentti oli aivan asiallinen. Kannattaa tutstua vaikkapa sosiobiologiseen näkökulmaan geeneistä ja niiden merkityksestä perhesuhteissa. Kyllä se siitä aukeaa, kun oikein kovasti yrittää ymmärtää...
mutta ei se aikuistenoikeasti sitä ole.
ehkä tuo oli vain tapa kommentoida sitä, että hänen veljensä on saanut ensimmäisen lapsen. Eli tavallaan hänen tilanteensa on muuttunut (1. äitienpäivä, jona hänellä on biologinen lapsi).
Todella hienoa, että miehesi auttaa lapsia muistamaan sinua. Ei kai tuosta nyt tarvitse tehdä ongelmaa. Eikö voisi ajatella, että tilanne on sama kuin ydinperheessä: Lapset muistavat äitiä, ja pieniä lapsia täytyy siinä jonkun auttaa. Tämä joku voi olla isä tai isäpuoli tai vaikka lasten vaari. On kai myös ymmärrettävää ja myönteinen asia, että puoliso haluaa, että hänen vaimollaan ja tämän lapsilla on mukava äitienpäivä.
jatkaa. Ihan sama mitä siellä sanotaan, olen kyllä tutustunutkin.
Mutta jos käytäntö on toinen?
Ihmetyttää näiden vanhanaikaisten mammojen valitus täällä. Miksi teiltä on pois, jos uusperheissä ollaan onnellisia ja pidetään "toisenkin" lapsia omina? Sehän tarkoittaa sitä "suurta sydäntä".
Niin meilläkin on tehty isänpäivänä.