Kotiäidit: auttaako miehenne kotitöissä?
Ihan vaan kysyn, kun mulla ei auta missään. Käy kyllä töissä ja on ilmeisemmin sitä mieltä, että muut hommat kuuluu sitten mulle. Mitähän sitten tapahtuu, kun tästä itse palaan työelämään? Miehellä myös ns. vapaailtoja perheestä viikossa 1-2. *katkerana valittaa*
Mutta kaipa sitä on itse osansa valinnut. =)
Kommentit (52)
tosi huonosti. Oksennan useamman kerran päivässä ja mieheni joutuu nyt tekemäään kaiken kun en saa päiväsaikaan hoidettua tuon esikoisenjas ekin on työn ja tuskan takana. Tämä ei ollut meille mikään yllätys kun sama oli ensimm'äisen raskauden kanssa ja silloinkin jouduin töistä sairaslomalle vähän väliä. No mieheni on erittäin kannustava ja hän ei koe tilannetta raskaana päin vastoin hän hoitaa 2v:tä illat ja laittaa siinä sivussa mulle jotain syötävää kun mikään ei oikein sisällä pysy. Luultavasti tämä loppuu kun vauva syntyy ja nyt ollaan jo päästy viikolle 27 eli alle puolet on kärsimystä jäljellä ja sitten kyllä hoidan mielellään koko kodin ja lapset että mieskin saa vähän levätä.
Olen kotona lasten takia, en kodinhoidon. tarkoituksenamme miehen kanssa on tarjota lapsille hyvää hoitoa sisällyttäen paljon monipuolista ulkoilua, kerhoilua, muskareita ym. Tähän ei kodinhoito mahdu.
Kotityöt tehdään kun mies tulee kotiin.
Eikö lapsillekin olisi hyvä osallistua koko elämään. Tehdä äidin kanssa kotitöitä ja nähdä, miten yhteistä kotia hoidetaan. Paljon tärkeämpää kuin jotkut muskarit.
kotitöiden tekoa, vaikka niitä tehtäisiin illallakin... Tuossa vaihtoehdossahan lapsi saa paljon monipuolisemman kuvan elämästä. Ainakin mun elämään kuuluu myös muut jutut kuin kotityöt.
Olen kotona lasten takia, en kodinhoidon. tarkoituksenamme miehen kanssa on tarjota lapsille hyvää hoitoa sisällyttäen paljon monipuolista ulkoilua, kerhoilua, muskareita ym. Tähän ei kodinhoito mahdu. Kotityöt tehdään kun mies tulee kotiin.
Eikö lapsillekin olisi hyvä osallistua koko elämään. Tehdä äidin kanssa kotitöitä ja nähdä, miten yhteistä kotia hoidetaan. Paljon tärkeämpää kuin jotkut muskarit.
kotitöiden tekoa, vaikka niitä tehtäisiin illallakin... Tuossa vaihtoehdossahan lapsi saa paljon monipuolisemman kuvan elämästä. Ainakin mun elämään kuuluu myös muut jutut kuin kotityöt.
Olen kotona lasten takia, en kodinhoidon. tarkoituksenamme miehen kanssa on tarjota lapsille hyvää hoitoa sisällyttäen paljon monipuolista ulkoilua, kerhoilua, muskareita ym. Tähän ei kodinhoito mahdu. Kotityöt tehdään kun mies tulee kotiin.
Eikö lapsillekin olisi hyvä osallistua koko elämään. Tehdä äidin kanssa kotitöitä ja nähdä, miten yhteistä kotia hoidetaan. Paljon tärkeämpää kuin jotkut muskarit.
ja vasta sitten av ja muut.
teenköhän minä jotenkin erityisen vähän?
eilen tyhjensin ja täytin tiskikoneen, tarjosin aamiaisen, lounaan, välipalan ja päivällisen ja siistin keittiön aina lopuksi. täytin pyykkikoneen ja ripustin pyykit kuivumaan, vein kaappeihin edellisenä päivänä pestyt pyykit ja silitin parit farkut ja yhden hameen. imuroin eteisen, olohuoneen ja keittiön. siistin lasten leikkien jälkiä jonkin verran samoin kuin askartelujen jälkiä. ja tuota... olikohan se siinä? ai niin, sijasin minä vuoteet aamulla.
tuossa välillä ehdin autella lapsia pukeutumisessa, peseytymisissä sekä vessassa käynneissä, pelasimme, luimme kirjoja, kävimme ulkona, join kahvia, kävin av:lla ja fb:ssa ja autoin koululaisia läksyissä ja lueskelin naistenlehteä. ja tietysti myös söimme.
lukuunottamatta päivällisen syömistä ja jälkien korjaamista ja iltahommia mieheni oli töissä. noissa iltahommissa mieheni tekee sen minkä minäkin, mutta nuo muut jutut ehtii tällainen perusinsinööri kyllä kahdeksan tunnin aikana hyvin tekemään. kyse ei siis ole siitä, etteikö mieheni tekisi kotitöitä, niitä ei vain ole illalla paljoa enää jäljellä. ah.. joo, viikkosiivouksen teemme torstai-iltaisin yhdessä. ja viikonloppuna kaikki on jaettu siten, että se tekee, jolle homma sattuu vastaan.
meillä oli tämä systeemi myös silloin, kun mieheni oli vanhempainvapaalla. kotona olija teki ne hommat mitä päivällä sattui vastaan ja yhdessä tehtiin se mitä illaksi jäi.
ei ole #4. Miksi ihmeessä mun elämään pitäisi ensisijaisesti kuulua kotityöt? En ole edes sanonut olevani kotiäiti. Selitin vain asiaa sille, joka aloitti viestinsa "Ei ymmärrä" ja ihmetteli muskareita yms.
kotitöiden tekoa, vaikka niitä tehtäisiin illallakin... Tuossa vaihtoehdossahan lapsi saa paljon monipuolisemman kuvan elämästä. Ainakin mun elämään kuuluu myös muut jutut kuin kotityöt.
Olen kotona lasten takia, en kodinhoidon. tarkoituksenamme miehen kanssa on tarjota lapsille hyvää hoitoa sisällyttäen paljon monipuolista ulkoilua, kerhoilua, muskareita ym. Tähän ei kodinhoito mahdu. Kotityöt tehdään kun mies tulee kotiin.
Eikö lapsillekin olisi hyvä osallistua koko elämään. Tehdä äidin kanssa kotitöitä ja nähdä, miten yhteistä kotia hoidetaan. Paljon tärkeämpää kuin jotkut muskarit.
ja vasta sitten av ja muut.
Olen kotona lasten takia, en kodinhoidon. tarkoituksenamme miehen kanssa on tarjota lapsille hyvää hoitoa sisällyttäen paljon monipuolista ulkoilua, kerhoilua, muskareita ym. Tähän ei kodinhoito mahdu.
Kotityöt tehdään kun mies tulee kotiin.
Minun työaikani alkaa siitä hetkestä kun mies lähtee kotoa ja loppuu siihen hetkeen kun mies tulee kotiin. Siitä eteenpäin olemme yhdessä vastuussa kaikesta kotiin ja lapsiin liittyvästä.
Aikaisemmin mies yritti kyykyttää että minä hoidan kaiken ja hänen työnsä on käydä töissä - ei mitään muuta. Siinä vaiheessa ilmoitin että siinä tapauksessa että aikoo elää tässä talossa vieraana ja täysihoidettuna, niin ei tarvitse tulla vaan muuttakoon muualle sillä minä en ole HÄNEN äitinsä.
Tottakai miehesi tekee noin jos sen sallit. Mikäli tilanteenne on sellainen että mies on suostunut lastenhankintaan vain sen takia että sinä haluat, niin niin makaa kuin petaa.. ;)
En kyllä ymmärräkään, miksi pitäisi auttaa, jos toisella ei ole mitään sairautta, työestettä tms. miksi ei selviytyisi omasta osuudestaan.
Kyllä minun mielestäni jokainen perheenjäsen lähtökohtaisesti tekee oman osuutensa kotitöistä eikä yritä vierittää niitä muille tai kerjätä apua ilman hyvää syytä. Näin meillä opetetaan lapsillekin.
No entäs kun minä tienaan enemmän?
Näin! Siksipä rahatkin ovat hänen.
Kyllä, koti ja lapset on yhteiset, työ on hänen omansa.
Miehellä osa-aikatyö, minulla KHT, OT ja palkka, joka on tunnilta 50 euroa.
Terv. se työssäkäyvä kotiäiti-opiskelija
Meillä kaksi lasta 2v ja 5v. olen kotona vielä syksyyn asti. Imuroi pyytämättä, pesee pyykkiä pyytämättä, siivoa keittiö, laittaa ruokaa, tänään kun tein vko. siivousta niin auttoi. Enkä edes ole vaatnut vaan yhdessä hommat hoituu. Tietenkin teen ruuat arkena, ja yleisen siisteyden pidän päivittäin. Ja mieheni on sähköasentaja ammatiltaan eli ei mitään kevyttä toimistotyötä päivät.
Mulla nimittäin esim. tuo kohta, jossa taitellaan pestyjä pyykkejä ja viedään niitä kaappiin, kestää yhden päivän.
Meillä mukuloita on viisi.
teenköhän minä jotenkin erityisen vähän?
eilen tyhjensin ja täytin tiskikoneen, tarjosin aamiaisen, lounaan, välipalan ja päivällisen ja siistin keittiön aina lopuksi. täytin pyykkikoneen ja ripustin pyykit kuivumaan, vein kaappeihin edellisenä päivänä pestyt pyykit ja silitin parit farkut ja yhden hameen. imuroin eteisen, olohuoneen ja keittiön. siistin lasten leikkien jälkiä jonkin verran samoin kuin askartelujen jälkiä. ja tuota... olikohan se siinä? ai niin, sijasin minä vuoteet aamulla.
tuossa välillä ehdin autella lapsia pukeutumisessa, peseytymisissä sekä vessassa käynneissä, pelasimme, luimme kirjoja, kävimme ulkona, join kahvia, kävin av:lla ja fb:ssa ja autoin koululaisia läksyissä ja lueskelin naistenlehteä. ja tietysti myös söimme.
lukuunottamatta päivällisen syömistä ja jälkien korjaamista ja iltahommia mieheni oli töissä. noissa iltahommissa mieheni tekee sen minkä minäkin, mutta nuo muut jutut ehtii tällainen perusinsinööri kyllä kahdeksan tunnin aikana hyvin tekemään. kyse ei siis ole siitä, etteikö mieheni tekisi kotitöitä, niitä ei vain ole illalla paljoa enää jäljellä. ah.. joo, viikkosiivouksen teemme torstai-iltaisin yhdessä. ja viikonloppuna kaikki on jaettu siten, että se tekee, jolle homma sattuu vastaan.
meillä oli tämä systeemi myös silloin, kun mieheni oli vanhempainvapaalla. kotona olija teki ne hommat mitä päivällä sattui vastaan ja yhdessä tehtiin se mitä illaksi jäi.
ja sitten vielä leikkiä lastenkin kanssa. Niin kuin tuossa yllä joku luetteli tekevänsä. Ja vielä jäi netti- ja lehdenlukuaikaakin. Mistä lie ero johtuu.
Mä kyllä teen kaikki ruuat alusta asti itse, joten niihin menee aikaa jonkin verran. Sitten kyllä harva se päivä tulee jotain miehen toimittamaa asiaa, että mä paketoin lapset autoon ja ajan jonnekin hornankuuseen hakemaan jotain osaa. Tollasiin menee helposti pari-kolmekin tuntia. Ja kaikki noi epäsäännöllisyydet ja autossa istumiset saa lapset parkuvaisiksi ja riehuvaisiksi, jolloin ne imee musta kaikki mehut. Siinä se kotityötehokkuus alkaa kärsimään.
Minulla 4 lasta ja kun olen ollut kotona, tietenkin minä hoidin kodin ja kotityöt. Parhaimmillaan oli 4 alle 7v ja hyvin siitä selvisin. Itse asiassa rupesin vielä opiskelemaan 4:ttä odottaessa ja suoritin yliopistossa maisterintutkinnon 4:ssa vuodessa.
Mies tekee pitkää 10t päivää ja vieläkin töissäollessani huolehdin suurimman osan kotitöistä, koska olen opettaja ja omat työpäivät ovat kohtuulliset ja lomat ovat pitkät.
Meillä mies kyllä laittaa mielellään ruokaa ja hoitaakin viikonloppuisin tuonpuolen täysin, mutta perinteiset naisten kotityöt siivoukset ja pyykin pesu on kyllä minun heiniäni suurimmaksi osaksi edelleen.
Terv, Onnellinen äiti ja vaimo, yhdessä jo 17v. Turha nalkutus kyllä latistaa suhteen kuin suhteen!
Millasen kuvan haluatte antaa lapsille sukupuolijaosta kotona!
Onko äiti pullantuoksuinen mamma, joka parsii, paikkaa, hyysää ja paijaa?
Mies makaa "raskaan työn jälkeen palveltavana" (ja lapset myös odottaa passaamista) vai osallistuuko kaikki kotitöihin?
Se on ymmärrettävää että se joka on kotona tekee suurimman osan kotitöistä. Koska mitä muuta tekisi? Joka päivä 9 h kun toinen on pois kotoa istua koneella? Tylsää..
Kohtuutontahan se on myös että työssäkäymisen lisäksi kotiin tuleva hoitaisi kotityöt joita laiska ei ole tehnyt -ja ehkä lapset viihdyttää siinä sivussa.
Terve jako minusta on että se joka on kotona, ehtii vääntämään pesukoneen päälle ja viemään lehtiä keräykseen jne.
Ei minusta oletus voi olla se, että teen kotona siivoushommia kuin olisin töissä -eihän työssä käydessäkään niin tehdä!
Kotona olemiseen kuuluu myös ne lapset ja heidän hoito: kun pesee pyllyjä, tekee ruokaa, leikkii, menee puistoon niin turhaan miettii lattianpesua ja vaatteiden viikkaamista. Tässä minusta moni mamma menee metsään: elämästä tulee suorittamista!
Ja kun kumppani tulee kotiin niin hommat jaetaan (se vähä mitä nyt on tekemistä). Kysy: tyhjäätkö tiskikoneen vai täytätkö pesukoneen. Sinä teet toisen.
Kun molemmat käy töissä niin se taas tekee joka ehtii. Joko tiskikone tai pyykit. Sinä teet toisen.
Samahan se on ennen lapsia: istuuko mies illat tietokoneella juomassa kaljaa vai tekeekö vähän jotain? Miksi lapsien saaminen tarkoittaa aivojen heittämistä narikkaan ja elämästä tulee suoritus?
Osansa jokanen juu valitsee, mutta mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään kovin tärkeää.. Huomennakin ehtii.
Mene hieroon ukkosi niskoja ja ole onnellinen että teillä on toisenne.
Neljän lapsen äiti, joka haluaa olla osallistuva äiti.
tosin joskus saattaa tiskikonetta täyttää tai tyhjentää. Siinäpä se.
Että minulle ei työ ole elämän kiintopiste. Perhe on.
Olen käynyt töissä perheellisenäkin, eikä kotona minulla odota toinen työ. Ei siivoaminen saa ottaa liian isoja kuvioita elämässä.
Joskus on terveellistä että on päiviä kun ei siivota.
Parisuhde on arkea, ei vaan juhlaa ja jos molemmat suhteessa miettii mistä toinen pitää ja miten toista voi tukea niin saadaan kaksi onnellista. Ei sen vaikeampaa.
38
Se on ymmärrettävää että se joka on kotona tekee suurimman osan kotitöistä. Koska mitä muuta tekisi? Joka päivä 9 h kun toinen on pois kotoa istua koneella? Tylsää.. Kohtuutontahan se on myös että työssäkäymisen lisäksi kotiin tuleva hoitaisi kotityöt joita laiska ei ole tehnyt -ja ehkä lapset viihdyttää siinä sivussa.
Että jos ei tee kotitöitä, niin ei ole mitään muuta tekemistä? Ei netissä kyllä jaksa koko päivää olla, se on totta, mutta lasten kanssa touhutessa se koko päivä helposti menee! Ja sitten ne kotityöt ovat tekemättä. Eikä kyse siis ole laiskuudesta.
On sulla maailmankuva: Jos et puunaa kotihommia, niin sitten olet varmaan netissä. Ja jos oot vaikka lasten kanssa päivän, niin oot laiska.
Joopajoo.
Mulla nimittäin esim. tuo kohta, jossa taitellaan pestyjä pyykkejä ja viedään niitä kaappiin, kestää yhden päivän.Meillä mukuloita on viisi.
2-vuotias, 3-vuotias, 8-vuotias, 9-vuotias, 11-vuotias ja 13-vuotias. mitäs tuo tekee? kuusi? yksi on vielä vaikeavammainen lapsi, joka ei kävele itse, ei syö itse, eikä pysty kommunikoimaan puheella. miksi kysyit?
Piti tietenkin olla "joita ei ehtinyt/pystynyt päivällä tekemään".