Mitä mieltä Perhe-lehden kuusikymppisestä pariskunnasta, joka adoptoi

En oikeastaan hyväksy pariskunnan toimintaa. Eniten siinä ihmetyttää se, että miksi he halusivat väen väksin lapsen, kun kummallakin heistä taisi jo olla omia lapsia. Ainakin naisella oli 3 lasta entuudestaan.

Tuossa iässä kannataisi keskittyä mahdollisiin lapsenlapsiin. Varmasti nuo vanhemmat voivat tarjota lapsille paljon mitä lapset eivät koskaan olisi kotimaassaan saaneet, mutta silti on lapsia kohtaan mielestäni väärin adoptoida heidät lähes eläkeiässä.

Ja esiintyvät minusta hyvin aggressiivisesti. En ihan tajua, mitä hyötyä siitä on kenellekään, ei ainakaan heidän lapsilleen.

Ei vais! Tippa linssissä luin tuon artikkelin, ja kaikki tuntuivat onnellisilta ja tyytyväisiltä. Onnea vaan jatkoonkin!

olivat valmiit adoptoimaan juuri Guatemalasta, jossa adoptiobisnes on erittäin villiä ja siihen liittyy paljon rikollisia piirteitä. On todisteita siitä, että lapsia on siepattu vanhemmiltaan.

Useat maat ovat kieltäneet adoptoinnin Guatemalasta. Adoptio ei siellä ole eettisellä pohjalla vaan enemmän lapsikauppaa, jolla rikastutaan.

surunmurtamat biovanhemmat siellä Guatemalassa. Lapsi varastettu tai huijattu.



Maa kun ei ole luotettava adoptiomaa.



Ja siinä yläikärajassa on se juju, että lapsella on jaksavat vanhemmat nuoreksi aikuiseksi asti.



Jos kuusikymppinen adoptoi vauvan, hän on jo kahdeksankymmenen kun lapsi on nippa nappa aikuinen. Ja hyvin todennäköisesti vainaa kun lapsi perustaa omaa perhettä jne.



Kyllä siinä ikärajassa on ihan järkevä peruste. Jos se ikäero on 45 vuotta, vanhemmasta on yleensä sentään tukea ja apua ainakin 30-vuotiaaksi asti, voi olla pidempäänkin.

miks he sitten ei adoptoinut vanhempaa lasta jos olisivat vaan halunneet auttaa jotain?

Sitäpaitsi heidän olisi pitänyt adoptoida 15-vuotias mahtuakseen rajoihin. Senikäisiä ei ole yleensä adoptoitavissa normaalireittejä.

Sitäpaitsi heidän olisi pitänyt adoptoida 15-vuotias mahtuakseen rajoihin. Senikäisiä ei ole yleensä adoptoitavissa normaalireittejä.

pointtini olikin että oli itsekäs ajatus haluta ihan vauva. miettii vaan että 70v kunto ei välttämättä kestä enää kymmenen vuotiaalle yms.

miksi 15v ei enää saa adoptoida? tiedän vaan että kukaan ei halua murkkua, mutta silloin perheetön lapsi just tarvitsisi tukea ja perheen, jos oikeasti haluaa auttaa.

29

Sinänsä kyseisellä perheellä varmaan on asiat kunnossa ja varasuunnitelmat olemassa, jos vanhemmat kuolevat aikaisin. Onhan lasten sisaruksetkin aikuisia jo.



Mutta tosiaan hiukan ihmetytti tuo, että väen väkisin pitää vielä vaihdevuosissa hommata lisää lapsia ja kyseenalaista mainetta omaavan yksityisen adoptiobisneksen kautta vieläpä...



Hyvä juttu se oli, herättää keskustelua kuten hyvien lehtijuttujen pitääkin!

Suomessa useimmat ovat sijoituslapsia ja ulkomailta vanhimmat saapuneet ovat tainneet olla siinä 10 - 12 -vuotiaita ja hekin sitten yleensä sisarussarjaa. Eli tulleet parin pienemmän sisaruksen mukana.

oli saanut jo adoptoitua yhden lapsen, mutta oli pakko saada sitten vielä toinen. Itsekin antoivat ymmärtää, että asia oli muuttunut lähes pakkomielteeksi. Äiti nyt 59v ja isä 63v ja adoptiolapset tällä hetkellä 9v ja 5v. Hätkähdyttävä juttu ja pitkälle olivat valmiit menemään saadakseen vielä sen toisen adoptiolapsen.

Maailmassa on järjetön määrä kodittomia pieniä ihmisiä joilla on taatusti parempi olla iäkkäiden tai vaikka homo ja lesbo-parien kodissa joissa heitä rakastetaan ja heistä huolehditaan. Mielestäni adoptio on nykyisin tosi tehotonta kun lapsia ilman kotia on vaikka kuinka paljon, samoin ihmisiä jotka ottaisivat sellaisen huolehtiakseen. Käsitäämätöntä ajatellaan että lapsien olisi parempi asua kadulla ja orpokodeissa ilman pysyvää aikuista.

on hyvä maksimi-ikäero lapsen ja vanhemman välille, monissa maissa näin onkin (joissain 45v.)

Juttuja itsenäisistä adopotioista on ollut poaljhon nyt mediassa, itse en uskaltaisi lapsikauppa ym. riskin takia. Monissa virallisissa kontakteissa tuetaan lastenkpdin toimintaa, lastensuojelun kehittämiseen, bioäitien neuvontaan ym. ym. mutta itsenäisissä adoptiossa rahat menevät... niin kenen taskuun?

Eipä jutussa kai mainittu paljonko tuo adoptio maksoi?

voi mennä ihan vaikka minne. Meillekin neuvottiin, että älkää antako edes käytettyjä vaatteita lastenkotiin, koska henkilökunta kuitenkin vain myy ne mustassa pörssissä...

tasapainoinen lapsuus. Ja että adoptiolapsi entisi aikuiseksi mitä todennäköisimmin ennenkuin adoptiovanhemmat ehtivät kuolla. Kuolleisuushan alkaa kasvaa nopeaan tahtiin kuudenkympin jälkeen.

Adoptiolapsi on kokenus jo yhden raskaan menetyksen menettäessään biovanhemmat, siksi lapsia yritetään suojella toiselta menetykseltä - menetyksethän ovat aina riski lapsen mielenterveydelle.

Nuorempiakia adoptoijia on jonoiksi asti pitkin maailmaa. Adoptiossahan yritetään saada LAPSELLE paras mahdollinen koti ja vanhemmat, ei siis ensisijaisesti vanhemmille lasta.

Minusta adoption pitäisi olla sallittu vain sen ikäisille ihmisille, jotka voisivat olla lasten biologisia vanhempia.

Toisekseen, vaikka kyseiset ihmiset varmasti ovat hyviä vanhempia (en kyseenalaista sitä lainkaan), on selvää että heidän riskinsä kuolla kun lapset ovat vielä nuoria, on tilastollisesti suurempi kuin vaikkapa kolmekymppisillä.

Omasta mielestään he eivät nähneet iässään mitään ongelmaa, ja minusta se on hieman itsekästä ajattelua.

Ei se, että omat vanhemmat ovat eläneet vanhoiksi tarkoita sitä, että itsekin elää.

70-vuotiaalla nyt vain on suurempi riski kaikkiin sairauksiin syövästä lähtien, kuin nuoremmilla, ja se on biologinen FAKTA.



Minä itse inhoan sitä, että nykyihmisen on saatava aina kaikki haluamansa, riippumatta siitä minkä ikäinen tai missä elämäntilanteessa on.

Entä jos joku päättää haluta vauvan 70-vuotiaana? Pitäisikö sekin sallia sillä perusteella, että "jokaisella on oikeus vanhemmuuteen"?

Jos lapsia haluaa, kannattaisiko niitä hankkia silloin, kun se on biologisesti mahdollista?



Summa summarum: ovat varmasti muuten hyvät vanhemmat lapsilleen, mutta kyllä tuo ikä riskejä tuo. Varsinkin adoptiolasten voi olla traumaattista menettää taas vanhempansa hyvin nuorena, kun he ovat jo yhdet vanhemmat menettäneet.

eivät tienaa adoptioilla? Ihan samalla lailla kuin mikä muu adoptiojärjestö.

Siinä mielessä on outoa, että vanhemmat pariskunnat eivät voi adoptoida. Jutun pariskunta tosiaan on gerontologian asiantuntijoita ja varmasti tietävät kaiken vanhenemisesta. Nykyaikana kuusikymppinen on kaukana vanhuksesta. Hyvin ehtii lapsensa hoitaa ja kasvattaa aikuisiksi, vaikka saisi vauvan vielä kuusikymppisenä.

Luulevat itseään jumaliksi ja kuvittelevat ettei heihin päde samat säännöt kuin muihin.



Kyllä minusta vihonviimeistään se 50 vuotta on ikäraja vauvan adoptoimiseen.