Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

En ymmärrä neuvolan ympäripyöreää ohjeistusta yösyöttöjen lopetuksesta.

Vierailija
06.05.2010 |

Sanotaan, että kuusikuinen on valmis jättämään yösyötöt. Mutta silloinhan myös vauva vasta aloittaa makuannokset, ja on mielellään vielä lähes täysimetyksellä. Ravinnontarve on suurempi kuin koskaan ja kiinteistä ei vielä saa paljon mitään ravitsemuksellista mahantäytettä. Eli miten niin vauva on valmis jättämään yösyötöt pois? Eikö oikeampi ohjeistus olisi, että vauva on valmis jättämään yösyötöt pois sitten kun saa jo iltapuuronkin?

Kommentit (25)

Vierailija
21/25 |
28.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Loppua ei näytä tulevan, kaveri itsekin tuskailee yöheräämisten kanssa. Ei ole kuitenkaan sydäntä niitä lopettaa.

Olisi pitänyt lopettaa jo ajat sitten, nyt voi olla jo todella hankalaa, ikävä kyllä. :(

Itse lopetin yöimetykset lapsen ollessa 2 v. Sujui ihan niin helposti, että kerroin vaan lapselle, ettei maitoa enää saa. Ekana yönä vähän itkeskeli viisi minuuttia ja pari kertaa sen jälkeen muuten heräsi yöllä pyytämään ruokaa. Vettä herää välillä juomaan yöllä, mutta se ei mielestäni ole ongelma.

Eli ei se niin mene aina, että isomman vierottaminen olisi hankalaa. Tämä oli itse asiassa todella helppoa, ei itkuja, kaipailuja rinnan perään tai mitään.

Mutta ei se lapsi silti nuku hyvin, vaikka ei yöllä syökään tai aina edes herää. Hyörii ja pyörii unissaan ja välillä herää pyörimiseensä. Ilmeisesti sukuvika. Tavallaan yösyöttäminen oli levottomina öinä helpompaa, kun lapsen sai rauhoitettua sillä paikalleen.

Eli minusta ihan turhaan pelotellaan yösyöttöjen pitkittämisellä, jos äiti jaksaa. (Itse en kunnolla edes herännyt yösyönteihin, joten eivät ne hirveästi rasittaneet.) Kyllä lapselle tulee vaihe, että on kypsä itsekin jättämään yösyönnit ja imettämisen pois ja silloin se voi sujua kuin itsestään ilman mitään taisteluita vierottamisesta. Itse yritin jo joskus 8 kk:n kohdalla, mutta jälkikäteen olen tyytyväinen, että jätin vauvan kanssa "tappelun" asiasta sikseen ja annoin syödä öisin.

Mutta jos yösyönnit rasittavat äitiä, suosittelen kokeilemaan vierottamista. Parivuotias ymmärtää jo puhetta ja voi onnistua ihan yllättävän helposti.

Vierailija
22/25 |
28.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

syömään. Siihen asti syötettiin, koska heräsivät ja selkeästi olivat nälkäisiä. Eli tapauskohtaisesti.



Mä tiedän harvoja vauvoja, jotka ois lopettaneet yösyömiset 6kk tai alle ikäisenä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/25 |
28.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hän ilmoittaa, jos on nälkä! Ts.jos iltaruoka ei riitä, niin anna lisää yöllä. Mutta älä siis ahda liikaa sen vuoksi illalla. Ajastaan syöminen tasaantuu



Vierailija
24/25 |
28.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vauvat ovat paljon järkevämpiä näissä ruokajutuissa kun mitä luullaan. Meillä kaikki vauvat ovat lopettaneet yösyötöt 2-3kk ikäisinä ja täysimetyksellä ovat olleet.



Yritin pitää syömisrutiinin mahdollisimman tasaisena (n.3tunnin välein) alusta asti ja vauvat söivät kunnolla kun söivät. Herätin syömään jos tarvetta oli enkä antanut päivisin nukkua paria tuntia pidempiä jaksoja (oppivat paljon nopeammin päivä/yö rutiinin). Rupesivat sitten päivisin syömään vähän enemmän kun yösyötöt lopettivat.

Vierailija
25/25 |
28.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaan kokonaistilanne. Meillä kaksi täysimetettyä lasta, joista ensimmäinen söi vain vähän kiinteitä 6k-1v ja toinen ei oikeastaan ollenkaan. Ja kasvoivat yli käyrien ja olivat iloisia, onnellisia ja hyvin kehittyviä. Yöllä imettäminen ei väsyttänyt minua ollenkaan, niin kauan kuin syöttöjä oli noin 2-3. Ensimmäinen lopetti itse imemisen 11kk iässä ja rupesi samalla myös syömään enemmän ja yösyötöt jäivät myös aivan itsestään pois. Toinen rupesi lisäämään yösyöttöja siinä vähän reilun vuoden ikäisenä, jolloin väsyin ja päätettiin unikouluttaa ja vieroitin sitten rinnaltakin samalla. Tähän meni yksi-kaksi yötä ja lapsi nukkui. Eikä kaivannut enää rintaa ollenkaan. Eli todella helppoa molemmilla kerroilla.



Mutta minä en siis todellakaan olettanut, että 10 kiloinen poikani pärjäisi yön syömättä 6kk iässä, kun kiinteitä meni hyvällä tuurilla pari teelusikallista päivässä. Olisin tietenkin voinut lopettaa imettämisen kokonaan ja antaa vain kiinteitä, mutta se olisi ollut kovin stressaavaa. Syöttäminen oli yhtä taistelua, eikä pulloa huolinut missään vaiheessa. Olisko sitten pitänyt vielä opettaa pullolle ja juottaa korviketta mahdollisesti? Meillä ei menty neuvolan suositusten mukaan, vaan oman vauvan ja äidin fiiliksen mukaan. Eikä tietenkään ollut neuvolallakaan mitään sitä vastaan. Ja niin oppi kuopuskin syömään sitten kunnon ruokaa vuoden iässä, joten loppu hyvin kaikkia hyvin. Jos joskus vielä kolmannen saan, niin aion kyllä tehdä juuri niin, kuin itselle ja vauvalle sopii. Olisikin kovin hämmentävää, jos kolmas olisi erilainen ja vaikka vaatisi kiinteitä...niinkin voi tietysti vielä käydä;)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kolme yksi