Onko teillä muilla tällaista miehen kanssa?

Kuka nyt vastuuta haluaa ottaa, jos ei ole pakko.



Tämä lääkärikäynti oli spesiaali, siinä nyt olikin hyvä, että teit niin. Mutta lopeta se paapominen muissa kohdin.

Miksi 2 aikuista lasta viemään?

ja anna miehen mennä lapsen kanssa lääkäriin? Tai mene ilman miestä?

mutta etkö pääse ilman miestäsi lapsen kanssa lääkäriin?

Mieshän olisikin tosi tyytyväinen jos saisi jäädä kotiin ja nukkua, minä hoitaisin yksin viemiset. Mutta jos vapaapäivä ja lääkäri kaukana niin ok mennä yhdessä viemään.

Minusta lähtötilanteissa vanhemmat huolehtivat yhdessä lapsen asioista, eikä niin että toinen huolehtii ja toinen ei.

nimittäin mies herää lapsen kanssa kuudelta joka aamu, huolehtii aamupuurot, vaipat ja leikitykset, ja minä nukun vähän pitempään ja huolehdin vain itseni. Mies kun ei meikkaa tai laita hiuksia töihin lähtiessä, niin pystyy paremmin huolehtimaan nuo muut jutut.



Vapaapäivinä mies herää myöskin kuudelta lapsen kanssa, hoitavat koirankin siinä sivussa, ja minä nukun yleensä ysiin.

että sä hoidat kaiken kuitenkin, vaikka sen pitäs, ni miksi se edes vaivautuis? Meillä, jos on sovittu, että mies hoitaa jonkun homman, mä en siihen sekaannu, tehköön tavallaan. Ei kai oo järkeä "jakaa" vastuuta niin, että käytännössä onkin vastuussa yhden lapsen sijaan lapsesta ja aikuisesta...

Se on sähläystä ja vaahtoamista ilman minuakin, joten miksi menisin mukaan imemään itseeni pahaa karmaa.

ja 2 aikuista ei tarvii lääkärireissulle.

Minä pakkaan omat sekä lasten vaatteet, lisäksi mietin kaikki yhteiset jutut, rahat, passit, kamerat yms. Miehen vaatteiden kanssa on sitten niin, etten jaksa enää yhtään ottaa kantaa, että sinisetkö vai vihreät shortsit? Hänellä vain omat vaatteet pakattavana, mutta vaikea selviytyä siitäkään

Hän myös varaa ajat. Jos useampi lapsi täytyy viedä lääkäriin, niin sitten mennään yhdessä.

joiden mielestä on ok, että miehen ei tarvitse tehdä juuri mitään. Meillä ainakin lasta hoidetaan molempien toimesta ilman erilliskäskyä ja huolehditaan yhdessä käytännön asioista. Käydään muuten ihan koko perhe aina neuvolassakin. Meillä ainakin miestä kiinnostaa lapsen kehitys ja hyvinvointi.

Lapsen vie joko minä tai mies ja lähtijä huolehtii myös valmisteluista.

tarvitsee eväät lääkärireissulle, vaikka on juuri syönyt aamupalan? En nyt oikein ymmärrä tätä ap:n ongelmaa, itse olisin kyllä suosiolla antanut miehen nukkua vapaapäivänä ja käyttänyt lasta yksin lääkärissä.

Minä pakkaan omat sekä lasten vaatteet, lisäksi mietin kaikki yhteiset jutut, rahat, passit, kamerat yms. Miehen vaatteiden kanssa on sitten niin, etten jaksa enää yhtään ottaa kantaa, että sinisetkö vai vihreät shortsit? Hänellä vain omat vaatteet pakattavana, mutta vaikea selviytyä siitäkään

Mua rupes tää oikein naurattamaan. meillä ihan samanlaista :) ja ei todellakaan enää kiinnosta sitten miettiä että minkä paidan täysin samannäköisten paitojen valikoimasta valitsee.

Mieshän olisikin tosi tyytyväinen jos saisi jäädä kotiin ja nukkua, minä hoitaisin yksin viemiset. Mutta jos vapaapäivä ja lääkäri kaukana niin ok mennä yhdessä viemään. Minusta lähtötilanteissa vanhemmat huolehtivat yhdessä lapsen asioista, eikä niin että toinen huolehtii ja toinen ei.

Edelleen, miksi täytyy molempien huolehtia lapsesta lähtötilanteessa? Jotain kotitöitä voi kyllä tehdä yhdessä, mutta nyt tuo on kyllä vähän tikusta asiaa.

Ja miksi täytyy molempien mennä viemään lasta lääkäriin? Sitten seuraavassa hetkessä valitetaan, ettei ole yhteistä aikaa, kun menee kotitöihin kaikki aika.

Tosin, en olettaisi miehen lähtevän lääkäriin mukaan, mutta jos on joku juttu, mihin pitäisi mennä koko perheellä (kuten vaikka jonnekin synttäreille tms.). Itse istun lasten kanssa valmiina (olen siis laittanut valmiiksi itseni ja lapset) ja hoputan ja meinaa pää räjähtää, kun miehen pitääkin vielä ajaa parta, lankata kengät tai juoda kuppi kahvia...



Joskus viikonloppuisin, kun olemme lasten kanssa tosi pitkään ulkona (esim. viime kesänä usein uimarantapiknikillä klo 10-16) mies on vihainen, kun tulen kotiin, kun en herättänyt lähtiessä ja nyt meni koko päivä hukkaan. Ja vaikka olen sanonut, että voisi kyllä ihan itsekin herätä, niin kysyy sitten vaan vastaan, että onko se herättäminen nyt niin vaikeaa. Mitäs siihen sitten vastaat. Kun eihän se tosiasiassa niin vaikeaa ole sanoa, että lähdemme, heräisitkö...

mies (aamuvirkku) hoitaa perheen aamut, minä (illanvirkku) iltahommat. Lasten lääkärissäkäynnit hoitaa se, jolle se paremmin sopii.

Molemmilla on epäsäännöllinen työ, jossa voi tulla aika rankkojakin vaiheita, pitkiä päiviä jne. Jos sen jälkeen on vapaapäiv(i)ä, niin saa nukkua niin pitkään kuin haluaa ja muu perhe ottaa sen huomioon.

Minä pakkaan omat sekä lasten vaatteet, lisäksi mietin kaikki yhteiset jutut, rahat, passit, kamerat yms. Miehen vaatteiden kanssa on sitten niin, etten jaksa enää yhtään ottaa kantaa, että sinisetkö vai vihreät shortsit? Hänellä vain omat vaatteet pakattavana, mutta vaikea selviytyä siitäkään

että "kuinka se mökille lähtö voi olla sulle niin vaikeeta ja vastenmielistä".

ei tarkoita, että isän ei tarvitse tehdä "juuri mitään". Meillä ainakin isä hoitaa lasta siinä missä minäkin, mutta tasan kerran olemme käyttäneet lasta yhdessä lääkärissä ja silloinkin kyse oli sairaalan päivystykseen menemisestä, eli lääkärireissu kesti kuusi tuntia... Muulloin lasta on käyttänyt lääkärissä se kumpi on ehtinyt, toinen vanhemmista on ollut töissä tai tehnyt jotain muuta hyödyllistä sillä välin.

joiden mielestä on ok, että miehen ei tarvitse tehdä juuri mitään. Meillä ainakin lasta hoidetaan molempien toimesta ilman erilliskäskyä ja huolehditaan yhdessä käytännön asioista. Käydään muuten ihan koko perhe aina neuvolassakin. Meillä ainakin miestä kiinnostaa lapsen kehitys ja hyvinvointi.