Pieni, suomalainen häälahja. Mitä se voisi olla?

pullo kossua ja puukko. Voit sitten kertoa suomalaisesta kulttuurista, kuinka nää kaksi liittyvät läheisesti yhteen.

Kunnolliset Lapin kuksat ja niihin hääparin nimet

ja se täyteen näitä fazerin sinisen yksittäispakattuja konvehteja. Ja tämä pakattuna sellofaanin - jos haluat niin joku mariskoolin väriin sopiva marimekon serviettipaketti mariskoolin jalan alle. Kiva ja näyttävä paketti olematta pröystäilevä, ja lisäksi täynnä suomi-kamaa.

Näin Porvoossa (ja tällä kertaa oikeasti Porvoossa, vaikka tällä palstalla se usein tarkoittaa jotain muuta ;) ikkunassa tosi kivan tarjoiluvadin, joka on siis Suomen muotoinen. Miehelle sanoin, että tuo on täydellinen lahja jos pitää antaa jotain suomalaista ulkomaalaiselle. Liike oli Sisustusliike Sasu´s Playhouse, googlaamalla varmaan löytyy.



Astia oli ulkoreunoltaan sininen, sisus valkoinen. Tyylikäs, suomalainen, sellainen mitä voisi oikeasti käyttää. Enkä ollut nähnyt sellaisia vielä missään muualla. Niitä oli kahta kokoa ja molemmat alle tuon sun 50e hintarajan. Soita liikkeeseen ja kysy saako niitä muualta, jos et satu asumaan Porvoossa.

En voisi kuvitella koskaan antavani muumimukia tms. lahjaksi yhdellekään AIKUISELLE ulkomaalaiselle ystävälleni. Ihan oikeasti, hyvin harvat tuntevat muumit.



Mutta entäpä jonkun yksittäisen käsityötaiteilijan juttuja esim. Taito-shopista? Sieltä varmaan löytyy kaikenlaista sisustustavaraa ja päälle pantavaakin.



Marimekon pyyhkeet voisivat olla myös ihan ok, sillä niille on käyttöä vaikka eivät olisikaan täysin lahjansaajan mieleen.

Iittalan lasia; kynttilänjalat, öljylamppu tai lasilautanen.

kunnioittaa lahjan saajaa, ei anna sellaista kamaa mitä on pakko pitää esillä. Esim. mobile, taulu, patsas jne.



Hääparille antaisin jotain yhteisiin hetkiin sopivaa, esim. niitä edellä mainittuja laadukkaita

pyyhkeitä, liinavaatteita, miksei astioitakin jos tietää että pystyvät yhdistämään omiin astiastoihinsa.



Marimekko-kama (pussukat, laukut, tekstiilit etc.) ja mariskoolit yms. 'taideastiat' kivoja lahjoja muissa juhlissa.

mariskooli missä fazerin sinisiä konvehteja.

itse vein kerran tuliaisiksi sinisen ja (matta) ja valkoisen mariskoolin Belgiaan ja myöhemmin samaan perheeseen iittalan kivi-tuikkuja.

Simply Scandinavian - Travelling in time with Finnish cuisine and nature on huippuhyvä Tero Kallion ja Kimmo Sairan tekemä keittokirja (Raikas kustannus). Ehdottomasti paras, mitä markkinoilla on tai on ollut. Hyvät, tuoreet ruokaideat ja upeat luontokuvat. Itse olen kirjaa jakanut menestyksekkäästi ulkomailla.

Suomen muotoista tarjoiluvatia saa sinisenä myös Helsingin pääpostin myymälästä, jos se kiinnostaa.

Kiasman myymälässä on myös ihania "lumipalloja". Tuntuvat ihan oikeasti nuoskalumipallolta, hinta muistaakseni 7 euroa ja käyvät hyvin stressipalloista.

ja se täyteen näitä fazerin sinisen yksittäispakattuja konvehteja. Ja tämä pakattuna sellofaanin - jos haluat niin joku mariskoolin väriin sopiva marimekon serviettipaketti mariskoolin jalan alle. Kiva ja näyttävä paketti olematta pröystäilevä, ja lisäksi täynnä suomi-kamaa.

mm. Mariskoolin, Aalto-vaasin (pieni, oli viela iittalan tarrakin), iittalan tuikkuparin ja jopa Suomi-tekstilla t-paidan. Asutaan pohoisessa Californiassa. Ma en osaa kuvitella muuta kuin etta joku tuo Suomesta tuliaisiksi Suomi-tavaraa ja lahjan saaja vie kirpparille. Aalto-vaasi ja Mariskooli irtosivat parilla taalalla. Mun kannalta kiva, mutta osoittaa ettei suomalainen design ihan kaikille istu.

Kävisin myös esim. Arabiassa alakerran suomalaisten suunnittelijoiden kaupassa. Sieltä jotain tai sitten Iittalan taidelasia.

Mariskoolihan on mukaeltu kopio 1800-luvun lopun yleiseurooppalaisesta puristelasiastiasta. Ei todennäköisesti tunnisteta leimallisesti suomalaiseksi ulkomailla.



Fazerin sininen ei ulkomaalaisista useinkaan ole kovin laadukasta suklaata. Se on muuttunut ihan bulkkikamaksi.



Arabian astioita saa kyllä lähes joka maasta. Niillä, varsinkin Teemalla, on ainakin monissa Euroopan maissa yllättävän eksklusiivinen leima. Ne ovat jotain tyypillisesti skandinaavista tai suomalaista monen eurooppalaisen designtuntijan silmissä, viileää, siistiä ja trendikästä. Ne, jotka enemmän tykkäävät kruusailluista kukkakoristeisista astioista eivät puolestaan voi ymmärtää, miksi joku haluaisi niin yksinkertaisia astioita. :)



Muumit tunnetaan Suomessa, Japanissa ja Ruotsissa. EI juurikaan muualla.



Sibeiuksen musiikkia saa ihan kaikkialta.



OMA EHDOTUKSENI: osta jonkun suomalaisen pientuottajan tai käsityöläisen tuotteita. Esimerkiksi kirjoneulelapaset tai -sukat sekä morsiamelle että sulhaselle. On todella eksoottista, että Suomessa lähes kaikki naiset ja tytöt osaavat kutoa (tai ainakin koulussa ovat joskus joutuneet kutomaan).



Joku ehdotti kattaustekstiilejä, hyvä idea. Esim. Lapuan kankureiden pellavatekstiilit ovat leimallisesti suomalaisia.



Suomi-aterinsarjasta esim. juustohöylä (jota ei todellakaan ulkomailla joka paikassa myydä) ja -veitsi. Tai salaattiottimet. Tai muu sellainen osa, joka ei vaadi täydennystä.



Mauri Kunnaksen englanniksi (tai parin äidinkielelle) käännetty kirja.



JOnkun käsityöläisen valmistamaa keramiikkaa, esim. Suomenlinnassa toimii keraamikko, joka tekee ihania, suomalaista mentaliteettia huokuvia riisiposliiniastioita.



Punasavinen puurovati ja tonttu, esim. Turun Käsityöläismuseon putiikista.



Joku ehdotti käymään Taito-shopissa. Niissä on hyviä tuotteita. Osta esim. sieltä ja Marimekolta keittiöpyyhkeitä.



Kävelysauvat kummallekin. Tosi trendi ainakin Saksassa.



Askelmittarit.



Ja kun ostat jotain "suomalaista", varmistu, ettei siinä ole jossain lappua, jossa lukee Made in Estonia/China/Indonesia/tms. Näin on usein esim. Marimekon tuotteissa.

ja se täyteen näitä fazerin sinisen yksittäispakattuja konvehteja. Ja tämä pakattuna sellofaanin - jos haluat niin joku mariskoolin väriin sopiva marimekon serviettipaketti mariskoolin jalan alle. Kiva ja näyttävä paketti olematta pröystäilevä, ja lisäksi täynnä suomi-kamaa.

mm. Mariskoolin, Aalto-vaasin (pieni, oli viela iittalan tarrakin), iittalan tuikkuparin ja jopa Suomi-tekstilla t-paidan. Asutaan pohoisessa Californiassa. Ma en osaa kuvitella muuta kuin etta joku tuo Suomesta tuliaisiksi Suomi-tavaraa ja lahjan saaja vie kirpparille. Aalto-vaasi ja Mariskooli irtosivat parilla taalalla. Mun kannalta kiva, mutta osoittaa ettei suomalainen design ihan kaikille istu.

Maku poikkeaa eurooppalaisesta aika tavalla. Käsitin kuitenkin, että ap olisi menossa häihin euroopan alueella, siksi mariskoolit, aallot ym. ovat ihan toimiva juttu. Jenkkeihin niitä ei kannata viedä - ehkä johonkin designista kiinnostuneeseen perheeseen kyllä, mutta perusjenkki ei tajua =)

ja se täyteen näitä fazerin sinisen yksittäispakattuja konvehteja. Ja tämä pakattuna sellofaanin - jos haluat niin joku mariskoolin väriin sopiva marimekon serviettipaketti mariskoolin jalan alle. Kiva ja näyttävä paketti olematta pröystäilevä, ja lisäksi täynnä suomi-kamaa.

mm. Mariskoolin, Aalto-vaasin (pieni, oli viela iittalan tarrakin), iittalan tuikkuparin ja jopa Suomi-tekstilla t-paidan. Asutaan pohoisessa Californiassa. Ma en osaa kuvitella muuta kuin etta joku tuo Suomesta tuliaisiksi Suomi-tavaraa ja lahjan saaja vie kirpparille. Aalto-vaasi ja Mariskooli irtosivat parilla taalalla. Mun kannalta kiva, mutta osoittaa ettei suomalainen design ihan kaikille istu.

Maku poikkeaa eurooppalaisesta aika tavalla. Käsitin kuitenkin, että ap olisi menossa häihin euroopan alueella, siksi mariskoolit, aallot ym. ovat ihan toimiva juttu. Jenkkeihin niitä ei kannata viedä - ehkä johonkin designista kiinnostuneeseen perheeseen kyllä, mutta perusjenkki ei tajua =)

Kannattaa miettia vaikka silta kannalta kuinka paljon itse arvostamme saksalaisia, puolalaisia, tsekkilaisia, italiaisia, englantilaisia jne. tuotemerkkeja. Kuinka monta puolalaista tuotemerkkia edes monelle tulee mieleen? Ovat siella tunnettuja, arvostettuja ja suomalainen ei niista ymmarra holkasen kolahtamaa. Paitsi joku asiaan vihkiytynyt yksilo.

ja se täyteen näitä fazerin sinisen yksittäispakattuja konvehteja. Ja tämä pakattuna sellofaanin - jos haluat niin joku mariskoolin väriin sopiva marimekon serviettipaketti mariskoolin jalan alle. Kiva ja näyttävä paketti olematta pröystäilevä, ja lisäksi täynnä suomi-kamaa.

mm. Mariskoolin, Aalto-vaasin (pieni, oli viela iittalan tarrakin), iittalan tuikkuparin ja jopa Suomi-tekstilla t-paidan. Asutaan pohoisessa Californiassa. Ma en osaa kuvitella muuta kuin etta joku tuo Suomesta tuliaisiksi Suomi-tavaraa ja lahjan saaja vie kirpparille. Aalto-vaasi ja Mariskooli irtosivat parilla taalalla. Mun kannalta kiva, mutta osoittaa ettei suomalainen design ihan kaikille istu.

Maku poikkeaa eurooppalaisesta aika tavalla. Käsitin kuitenkin, että ap olisi menossa häihin euroopan alueella, siksi mariskoolit, aallot ym. ovat ihan toimiva juttu. Jenkkeihin niitä ei kannata viedä - ehkä johonkin designista kiinnostuneeseen perheeseen kyllä, mutta perusjenkki ei tajua =)

Kannattaa miettia vaikka silta kannalta kuinka paljon itse arvostamme saksalaisia, puolalaisia, tsekkilaisia, italiaisia, englantilaisia jne. tuotemerkkeja. Kuinka monta puolalaista tuotemerkkia edes monelle tulee mieleen? Ovat siella tunnettuja, arvostettuja ja suomalainen ei niista ymmarra holkasen kolahtamaa. Paitsi joku asiaan vihkiytynyt yksilo.

En väitä olevani mikään asiaan vihkiytynyt ihminen, mutta Puolassa asun ja puolalaisia sisustuslehtiä ostelen isohkoja nippuja kuukausittain. Ja pakko sanoa, että mitään puolalaista brändiä ei kyllä ole silmään pistänyt. Polish design on aika olematon käsite ja toki yksittäisiä taiteilijoita on jotka tekee huikaisevia töitä, mutta mitään massadesigntuotetta kuten Iittala, Marimekko, Fatboy tms. en kyllä osaa nimetä. Jos joku osaa, niin kertoo mulle kiitos.

Iittala ja Marimekko sekä suomalaiset design-huonekalut sen sijaan vilahtaa vähän päästä kuvissa ja kuvateksteissä. Jos ei joka lehdessä, niin ainakin kerran joka lehtinipu§ssa, jonka ostan.

ja lumenen kosmetiikkaa? :D

vien niitä aina lahjaksi.

WTC.n jälkeen vein kerran Aalto-maljakon ja en saanut viedä sitä sisälle, vaikka olin sen lentyhtiöltä tarkastanut ja rikkihän se meni. Onneksi sain yhtiöltä jonkun lapun ja vakuutusyhtiö korvasi, oli vaan nuijaa mennä häihin ilman lahjaa.

Skoolit menee hyvin matkalaukuissa, kun vähän pakkaa. Itse asiassa just Amerikassa ei häihin viedä lahjoja vaan ne toimitetaan etukäteen. Joten olen antanut skoolin, se täyteen suklaata ja sitten servettejä. Lahja maksanut n 50 euroa ja se on ok. Kaikki tuntemani amerikkalaiset tuntevat nimen Marimekko ja heidän mielestään olisi tosi outoa jos en antaisi Marimekkoa. Kerran vein tuliaiseksi unikkopöytäliinan, just samanlaisen mikä oli ihan vähän aikaa ennen sitä näkynyt Sinkkuelämissä ( tosin siellä n 1/2 vuotta aikaisemmin ) mutta sielläpä oli tietty pöydät isompia, joten pöytäliinaksi se ei ainakaan päätynyt Lahjan saaja tunnisti heti liinan ja sehän olikin tarkoitus.

Yhden kerran sulhanen sanoi voinko tuoda lahjaksi sitä hyvää suklaata, Fazun, missä on jogurttia sisällä. Kaikkihan me tiedetään amerikkalainen suklaa ei ole hyvää, joten vein sitten sitä noin laatikollisen, olisko ollut 50 patukkaa, tämä oli sulhaselle ja morsian sai sen skoolin.

Ja musta on ollut tosi ihanaa, kun sain yhden kuvan ristiäisistä ja pöydässä oli kaikki antamani skoolit.

Skooleja siis vien aina, tuliaisiksi ja lahjoiksi.

+ jos ei itse tykkää, Amerikasta löytyy aina joku joka tykkää Marimekosta ja sen saa ebayssa myytyä.

kyläilemään namibiaan ja olen jo miettinyt pääni puhki mitä viedä Suomesta tuliaisia. Jatkakaa :)

Aalto-vaasin hääparin toivomassa värissä. 50 eurolla saa ainakin sen pienen. Lisäksi "Fazun"-suklaa oli sielläkin hyvin vastaanotettu tuliainen, annoin sellaisia ihan vaan tuliaisina hääparille perheineen.

täällä joku paikallinen menisi naimisiin ja olisi suomi-fani, niin antaisin lahjaksi sen Pentikin poro-kynttiläjalan. On tosiaan esteettinen, täällä uniikki ja muistuttaisi vielä Suomesta. Myös aalto maljakko tai tuikut olisi tyylikäs lahja. Jos kyseinen henkilö tuntee muumit, niin sitten muumi-mukitkin olisi ihan hyvä vaihtoehto.



Mihinkään sydänhömpötykseen en menisi rahojani laittamaan, vaikka ehkä ideana hääparille sopiikin, mutta sen päivän jälkeen jotain niin noloa en minä eikä tuntemani ihmiset viitsisi laittaa näkösälle roikkumaan.