Lue keskustelun säännöt.
Miehen kylmyys kun sairastaa
04.05.2010 |
Meillä mies on täysin tunteeton kun minä sairastan, ei siis minkäänlaista myötätuntoa tai huolta minun voinnista.
Muuten on hellä , romanttinen , sanoo rakastavansa ja halailee.
Minulla oli epäilys vakavasta ja kuolemaan johtavasta taudista ja tämän kuultuaan mies vaan totes että eikös nuo hoidot oo nykyisin aika hyviä , eikä edes sen jälkeen kysynyt jatkotutkimuksista, on kuin olis unohtanu jo koko asian :/
Miten voi väittää että rakastaa jos ei ole yhtään huolissaan toisen terveydestä ?
Kommentit (18)
veikkaisin, ettei miehesi vain osaa suhtautua luontevasti sairastamiseen tai kuolemaan. Ehkä sairastaminen on tavallaan heikkoutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itsesuojelu reaktio. Onko häneltä kuollut joku läheinen vakavaan sairauteen tms? Hän ei uskalla ajatellakkaan pahinta vaan ohittaa asian olankohautuksella.
kai se malli lapsuudesta tulee tai luonteesta
Blokkaa koko asian pois tietoisuudestaan, koska ajatus menettämisestäsi on niin tuskallinen. Teeskentelee, ettei asiaa ole oikeastaan olemassakaan ja sama fiilis nousee näemmä pintaan nyt ihan vaan sinun flunssassakin.
tuntuu vaan pahalta kun kaikista läheisimmältä ihmiseltä haluais tukea jota ei saa. Itse tiedän etten reagois noin vaan ottaisin hoidoista selvää ja "hössöttäisin" varmasti mutta reagoiko nuo miehet sitten noin ? ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairastatko usein epäiltyjä vakavia kuolemaan johtavia sairauksia? Jospa se on kyllästynyt sun luulosairauteen eikä jaksa kuunnella sun epäilyistä enään.
ei osaa suhtautua.ei se sillä mitää pahaa tarkota.mun mies aina suuttuu kun mä oon kipee,on tosi vihanen.ja siis sillo kun kysees ihan flunssaa tms.Sulla noin vakava juttu,se on tosiaan jouku suojareaktio niinku joku tääl heitti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehellä on tapana ajatella mun pikku vastoinkäymisistäni niin, että voi voi, nyt hän itse saa siitä harmia. (Esim on harmissaan, kun mulle tulee migreeni, kun joutuu tekeen kotitöitä
Sairastatko usein epäiltyjä vakavia kuolemaan johtavia sairauksia? Jospa se on kyllästynyt sun luulosairauteen eikä jaksa kuunnella sun epäilyistä enään.
ihan on eka kerta. Tämä ongelma on ollut ihan tavallisten flunssienkin kanssa eli suhtautuu niihinkin kylmästi tyyliin "mitäs siellä makaat ja laiskottelet " En saa apua tai myötätuntoa silloinkaan.
Voi kun tämä oliski luulosairaus kun olis kiva elää vielä vaikka 40 vuotta. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voihan olla, että miehesi miettii sisällään asiaa mutta on ulospäin tyyni ja ei hössötä. Tarvittaessa toimii kun on sen aika aj ei panikoi.
Ihan samalla lailla pitäisi jaksaa hoitaa lapset, pyykinpesut, ruuanlaitot ja muut kotityöt kuin terveenä.
Olen kotiäiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan ole huolehtivainen, kun minä olen sairas. Kylmä ja ärsyyntynyt pikemminkin. Suurinpiirtein alkaa etsiä syitä miten olen omalla käyttäytymiselläni saanut taudin aikaiseksi.
oli kiukkuinen ja lähinnä tunsin itseni rikolliseksi kun makasin sairaana. Luuli kai et teeskentelin tai sit sillä oli erilainen kipukynnys ja ei voinut asettua toisen asemaan. Nykyinen tuo kuumaa juomaa ja on muutenkin kiva, jos sairaana olen, antaa levätä rauhassa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta sinun ei tarvitse sitä hyväksyä, ap. Jos mies rakastaa sinua vain kun olet teräkunnossa, niin surullista on. Teidän on voitava pelkoinenne ja huolinenne turvautua toisiinne nyt ja miehen on tuettava sinua.
ne on sitten niin kipeitä niin kipeitä :P Ei tulisi kodinhoidosta mitään.
Asia ei parane mihinkään vatvomisella, ja on aivan turha lisätä tulevaa tuskaa murehtimalla sitä jop etukäteen.
valittavan ja ruikuttavan äidin kanssa lapsuuteni. Nykyään huomaan ärsyyntyväni jopa aiheellisesta ruikuttamisesta, en jaksa kuunnella. Etenkään etukäteen vatvomista tyyliin, "päätä koskee, on varmaan aivokasvain" en kestä. Muutenkin ruikuttaminen on hiton rasittavaa. Ihmiset sairastaa ja kuolee ihan joka päivä. Mitään draamanäytöksiä en kaipaa, vaan faktaa. Sitten annan tukeni ja lämpöni ja hoivani. Olen paska, tiedän. Pitäisi se olla toisen tukena silloinkin, kun toinen on aidosti huolissaan ja peloissaan. Mutta puolustukseni on tuossa. Olen realisti. Itse olen sairastanut, ja ollut kovissa kivuissa, enkä kaipaa ketään paapomaan myöskään. Ei se mitään auta.
itsesuojelu reaktio. Onko häneltä kuollut joku läheinen vakavaan sairauteen tms? Hän ei uskalla ajatellakkaan pahinta vaan ohittaa asian olankohautuksella.