Millaisia asioita olisit halunnut saada tietoon perhevalmennuksessa vanhemmaksi kasvamisesta?

että olisi enemmän tuotu esille sitä, että vauvat ovat hyvin erilaisia. Toki kerrottiin, että molempien panosta tarvitaan. Olen kuitenkin törmännyt siihen, että monet, varsinkin miehet, ihmettelevät, miksi oma vaimo ei jaksa tai kaipaa paljon enemmän apua, kun kaverin Kallenkin vaimo jaksaa hienosti.



Kallella saattaa kuitenkin olla lapsi, joka nukkuu paljon ja pitkiä pätkiä ja jolla on säännöllinen rytmi. Toisella taas voi olla paljon sairastelevat vauva, joka nukkuu vartin pätkissä ja itkee lähes koko valveillaoloaikansa.



Lisäksi tietenkin ensimmäisen lapsen kanssa on paljon opettelua, varsinkin, jos ei ole kokemusta vauvoista. Se vie aikaa ja energiaa yllättävän paljon.



Eli tietoa siitä, ettei kannata suotta vertailla kavereihin. Vauvat ovat hyvin erilaisia ja kannattaa puhaltaa yhteen hiileen ja auttaa toista oman perheen tilanteen mukaan, ei sen mukaan millaista kaverilla on.

Mulla kesti kaksi vuotta, ennen kuin muistin joskus kuulleeni perheneuvolasta. Samana päivänä, kun sen älysin, soitin sinne, ja siitä alkoi avunsaanti. Kaksi vuotta sinniteltiin ja kuunneltiin neuvolan vähättelyä. Siinä ajassa kärsi koko perhe, lapsi ja äiti eritoten.

imetystä tosi huonosti. Katsottiin joku pliisu video siitä miten imetys on tärkeää ja blaa blaa. Ok, ehkä toi on joillekin tarpeen, mutta kyllä mulle oli ilman sitäkin selvää että äidinmaito on vauvalle parasta ravintoa. Se mikä olikin sitten yllätys oli se miten VAIKEAA imetys oli aluksi. Että se vaati opettelua ja aivan saamaristi työtä saada se onnistumaan.



Koin imetyksen tärkeäksi asiaksi joten en luovuttanut, mutta joku vähemmän asiaa painottava olisi taatusti luovuttanut jo aikaa sitten. Jos olisin tiennyt etukäteen miten hankalaa imetys voi olla, olisin ottanut etukäteen selvää asioista ja mahdollisista pulmatilanteisa. Nyt elin siinä käsityksessä että vauva vaan tissiin kiinni ja siinäpä se. Kiva sitten paniikissa koluta netistä neuvoja kun tissit särki pinkeinä maidosta, nänninpäät vuoti verta ja vauva huusi nälkäänsä.

jos tekee lapsia x-määrän, heillä on x-määrä vuodessa synttäreitä, vanhempainiltoja, vanhempainvartteja, joulujuhlia, kavereiden synttäreitä, kevätjuhlia, kirppareita, kehityskeskusteluja, leirikouluja, luokkaretkiä. Ja että kaikilla on oksennutauti samaan aikaan. Ja että lapsi ei synny tänne tehdäkseen vanhempia onnelliseksi vaan elämään meidän rinnallamme.

t. miehen panokseen pettynyt, 2 lasta

Mihin et ollut valmennuksessasi tyytyväinen?

t. ap

kukaan ei jaksa sitä hiirenharmaata tätiä, joka mumisee itsekseen- eikä paperista lukemista tartte kukaan; etenkin jos ne paperit on jaettu asianosaisille ??

Muutimme toiselle paikkakunnalle 1. ja 2. lapsen välissä. Toisen lapsen kohdalla perhevalmennusta ei edes tarjottu, ja neuvolakäyntejä oli muutenkin vähennetty. En siis tiennyt oman, uuden asuinkunnan palveluista yhään mitään. 1-vuotiaan ja vauvan kanssa kesti sitten aika tovi, että löysin mm. kerhot, asukaspuiston palvelut, ym.



Lisäksi yllätyksenä tuli, kaikesta huolimatta, se, miten totaalisesti elämä muuttuu lasten myötä. Ja se, että äidillä muutos tulee heti, isällä tulee jos on tullakseen. Onneksi isäkin tajusi elämäntavan muutoksen tarpeellisuuden, muutoin täälläkin kirjoittelisi kahden lapsen yh.

Valmennus oli ok, mutta painottui aika lailla siihen odotukseen ja synnytykseen.



Mitään ei sanottu esim. siitä, miten keho toipuu synnytyksestä. Että sellainen kauhea hikoilu on ekoina parina viikkona aivan asiankuuluvaa - itse luulin saaneeni jonkun influenssan, kun lakanat menivät märiksi monta kertaa yössä!



Tai että se painon palautuminen kestää aikansa ja alapää on kipeä ja vuotaa muutaman viikon.



Ja sitten se, että vauvat tosiaan ovat erilaisia. Ja että melkein kaikilla on niitä ilmavaivoja, vaikkei koliikkia olisikaan.

pohdittiin, että joku valmennus voisi olla paikallaan lapsen syntymän jälkeenkin. Ennen lapsen tuloa ei sitä oikeasti oikein osannut ajatella millaista on sitten, kun lapsi on oikeasti siinä. (Onneksi ei osattu, oltais varmaan juostu karkuun saman tien. Ei mennyt meillä ihan helpoimman kaavan mukaan.) Etukäteen valmennuksessa keskustelu asiasta oli siis aika teoreettista.



Lapsen synnyttyä ehkä olisi eri tavalla ollut iloa jutella juuri parisuhteesta ja kotitöiden jaosta yms. En tiedä miten sille löytyisi aikaa vauvan kanssa varsinkin niillä perheillä, joilla on haastavampi vauva-aika, mutta mun mielestäni tuota kannattaisi harkita. Ehkä varsinkin miehille se tekisi hyvää, äidit helpommin hakevatkin vertaistukea.

näitä psykologisia aiheita haluaa laajentaa, niin minusta olisi ollut mukava kuulla pari minuuttia rohkaisua tuoreille vanhemmille suvun ja isovanhempien paineiden ja odotusten kohtaamiseksi. Mitä siis tehdä kun joku lähisukulainen ottaa ohjat käsiinsä ja muuttaa vauvan kotiin valvomaan että kaikki tehdään kuten on ikiaikaisesti tehty.



Äitiyden arvostelu olisi kanssa hyvä aihe.

Se mun olis pitäny saada kun ensimmäinen lapsi syntyi, pelkäsin synnytystä, enkä ollut ottanut mistään selvää, ajattelin että sieltä valmennuksesta saan tietoa. Kävi vaan niin että lapsi syntyi 3 viikkoa etuajassa eli sunnuntaina kun ensimmäinen synnytysvalmennus olis ollu seuraavana torstaina.. ei paljo auttanu.

Nyt sitten 15 vuotta myöhemmin odotin kaksosia, täysin eri paikkakunnalla, miehellä ei ennestään lapsia, ei saatu valmennusta. Kauheen kärttämisen jälkeen järjesty aika sairaalaan tutustumiselle.. Kävi vaan sitten niin että lapset syntyivät 2kk ennenaikojaan (arvasin kyllä itse sen, kun kaksoset kyseessä, ja eka lapsikin tuli ajoissa) eipä mua kukaan uskonut.. lapset oli maailmassa jo kuukautta ennen kuin olisi se sairaalaan tutustuminen ollut. Aika lailla viiksetti, olis ollut kiva tietää mihin pitää aikasin aamulla rynnätä kun lapsivedet on menneet, nyt harhailtiin käytäviä.. Ja sitten mentiin parin tunnin päästä ambulanssilla 200km päähän yliopistolliseen sairaalaan ja kiireelliseen sektioon. Kaikki oli taas ihan uutta, sektio, keskosuus...

Mikä helvetti siinä on että ne valmennuksessa kerrottavat asiat on niin salaisia ettei niitä voi ajoissa kaikille kertoa, ja olisiko se nyt niin kauheaa että sairaalaan saisi mennä tutustumaan vähän ennemminkin??

Mä olisin kanssa halunnut kuulla keskosuudesta, kohtukuolemasta, sairauksista jne. Neuvolan skenaarioissa kaikki menee aina hyvin.

Se mun olis pitäny saada kun ensimmäinen lapsi syntyi, pelkäsin synnytystä, enkä ollut ottanut mistään selvää, ajattelin että sieltä valmennuksesta saan tietoa. Kävi vaan niin että lapsi syntyi 3 viikkoa etuajassa eli sunnuntaina kun ensimmäinen synnytysvalmennus olis ollu seuraavana torstaina.. ei paljo auttanu. Nyt sitten 15 vuotta myöhemmin odotin kaksosia, täysin eri paikkakunnalla, miehellä ei ennestään lapsia, ei saatu valmennusta. Kauheen kärttämisen jälkeen järjesty aika sairaalaan tutustumiselle.. Kävi vaan sitten niin että lapset syntyivät 2kk ennenaikojaan (arvasin kyllä itse sen, kun kaksoset kyseessä, ja eka lapsikin tuli ajoissa) eipä mua kukaan uskonut.. lapset oli maailmassa jo kuukautta ennen kuin olisi se sairaalaan tutustuminen ollut. Aika lailla viiksetti, olis ollut kiva tietää mihin pitää aikasin aamulla rynnätä kun lapsivedet on menneet, nyt harhailtiin käytäviä.. Ja sitten mentiin parin tunnin päästä ambulanssilla 200km päähän yliopistolliseen sairaalaan ja kiireelliseen sektioon. Kaikki oli taas ihan uutta, sektio, keskosuus... Mikä helvetti siinä on että ne valmennuksessa kerrottavat asiat on niin salaisia ettei niitä voi ajoissa kaikille kertoa, ja olisiko se nyt niin kauheaa että sairaalaan saisi mennä tutustumaan vähän ennemminkin??

Kyllä ehdottomasti. Tällä hetkellä kunnilla itsellään on aikamoinen vapaus valita mitä vanhemmille järjestetään. Niinpä valmennusten taso vaihtelee kovasti paikkakunnittain. Enää ei puhuta perinteisestä synnytysvalmennuksesta, koska valmennuskertoja todella on useampia jo viimeistään raskauden keskivaiheilta saakka.

Poikkeavista synnytyksistä pitäisi olla enemmän, neuvolassa ei kuitenkaan haluta pelotella ketään, varmasti se yksi syy. Eivät ole salaisia asioita.

Lisäksi asioita on todella paljon, mitä läpi käydään...

t. th-op.

mutta ennen lapsia olisi ollut hyvä tietää ,että lapsiperheiden palvelut ollaan ajamassa näin alas. Kaikesta saa tapella, terveydenhuolto-, päivähoito- ja koulupalveluista.