Poikien äidit, mitä ajattelet siitä että poikasi asuisi teillä vielä 30-vuotiaana?
Kommentit (28)
ei tunnu oikein luonnon järjestyksen mukaiselta. Kyllä sen kuuluu mennä niin että poikaset lentävät pesästä.
Minä en peräkammarin poikia kasvata.
niin viimeistään 25-vuotiaana alkaisin kyllä potkimaan ovelle. Ts. 30-vuotias on aikuinen, jonka kuuluu elää omillaan.
Eri asia tietysti olisi, jos lapsella olisi joku vamma tms.
Karhunpalvelus lapselle hyysätä lopun ikää.
lasten tavarat ja maksetaan parin ekan kuun vuokra. Täällä ei ainakaan vetelehditä vanhempien nurkissa.
joten saa tuo tenava asua niin kauan kuin haluaa,kunhan keksii itselleen jotain tekemistä.
Minun mielestäni lapsia ei todellakaan pidä hyysätä pitkälle aikuisuuteen, joten parinkympin korvilla alan kyllä osoitella ovea, jos eivät itse tajua lähteä.
Tietysti, jos meillä on tuolloin todella iso talo ja yhdessä vaikka sovittu, että poika (tai tytär) perheineen muuttaa samaan taloon, maksaa vuokraa tai lainaa ja kuluja siinä missä mekin, niin asia erikseen. Tai jos on jokin kriisi tms., sairaus, ero, kuolema tai muu, jonka vuoksi haluaa joksikin aikaa muuttaa takaisin lapsuudenkotiin toipumaan tai sellaista.
Jos nyt olisi joku hetkellinen tarve palata kotiin, esim eron jälkeen (kun etsii uutta kämppää) niin toki voisi kotiin hetkeksi tulla MUTTA maksaisi kyllä jonkin näköistä vuokraa tai ainakin ruokarahaa saisi antaa jos työssä kävisi.
ja kyllä ahdistaa ajatuskin että 3kymppisinä karvaperseinä vielä kotona asuisivat!
En todellakaan halua pojastani sellaista...
kun suostuvat tuollaiseen.
Poikien äidit, mitä ajattelet siitä että poikasi asuisi teillä vielä 30-vuotiaana?
Ei vaan osata päästää irti. Sellaisia mamman mussukoita.
Lähipiirissä yksi tuollainen tapaus. Parikymppisenä seurustelikin pariin otteeseen, mutta äiti teki tiettäväksi, että kumpikaan ei kelpaa vaimoksi ja poika totteli äitiään. Nyt nelikymppisenä peräkammaripoikana ei saa enää yhtään ketään. Ja äiti ihmettelee, kun ei "hyvä mies" kellekkään kelpaa.
se on mun ajatukseni.
Toki, kuten joku jo aiemmin kirjoitteli, elämäntilanteen niin vaatiessa voisi toki TILAPÄISESTI muuttaa kotiin.
kyl meidän lapset on tervetulleita asumaan tässä talossa jos haluavat. meillä on asunut useita lasten kavereitakin väliaikaisesti ja oma brodikin tovin. ei kaikkien o pakko muuttaa kotoaan jos ei tahdo. ja onhan se kivaa jos joku hoitaa kukat ja kotieläimet jos itte ollaan reissussa.
säännöt on tietysti erilaiset. ei puututa toisten menoihin ja jokainen aikuinen asuja kustantaa kuluja yms. ja hoitaa vuorollaan pyykkejä, pihaa jne.
ihan toimiva ratkaisu voi olla. ja hippikommuunnissa on aina joku jolle jutella, mutta rauhassakin saa olla.
Maataloudessa ihan tavallista. Jos aikoo tässä tilalla jatkaa, on helpointa asuakin tässä. Ei sitä kummallisena pidetä, ihmeellisempää on se, että muutetaan kaksioon kaupunkiin ja sieltä 60 km päästä tullaan aamuksi navettaan.
en ajattelisi yhtään mitään, koska tuollaista ei ikinä tule tapahtumaan.
Toivottavasti tienaa siinä vaiheessa jo sen verran, että ei tartte äitin ja isin nurkissa nyhjätä. Tosin, jos tarpeeksi tienaa, niin voisihan tuo ottaa äitin ja isin omiin nurkkiinsa pyörimään. ;)
Maataloudessa ihan tavallista. Jos aikoo tässä tilalla jatkaa, on helpointa asuakin tässä. Ei sitä kummallisena pidetä, ihmeellisempää on se, että muutetaan kaksioon kaupunkiin ja sieltä 60 km päästä tullaan aamuksi navettaan.
Ja harvalla 30v ikäisellä on siihen mahdollisuutta. Vanhukset muuten aika usein asuu sitä päärakennusta kuolemaansa asti ja nuorilla on joku 2-3 huoneen pihamökki.
Molemmat asuu kotona yli 30v ja jos jotain tekevät niin se on ihme.