Te jotka olette lähimmäisenä jollekin vapaaehtoistyössä.

silloin kun olin, tapasimme ehkä kerran kuussa ja juttelimme, joskus kävimme jossakin, esim. kaupassa jne.

Ystäväni oli iäkäs leskirouva, joka kuoli jokin aika sitten, enkä tällä hetkellä ole aktiivi, mutta kerron silti.



Me tapasimme joka toinen viikko hänen kotonaan. Joimme kahvia ja juttelimme, hän kertoi tarinoita elämästään. Aluksi kävimme myös kävelyillä, hän kun ei tuetta pystynyt / uskaltanut liikkua, mutta myöhemmin se jäi pois ja tapasimme vain hänen kotonaan.



Perusidea on se, että tehdään, mitä tykätään. Myös tapaamisväli sovitaan yhdessä.



Ennen toimintaan ryhtymistä on käytävä SPR:n ystäväkurssi, joka kesti muistakkseeni n. 5 iltaa. Siellä puhuttiin SPR:n ja ystävätoiminnan periaatteista.



Jos harkitset mukaan lähtemistä, suosittelen lämpimästi. Minun ystäväni oli upea tyyppi, johon en varmasti olisi muuten tutustunut.

mieheni yhdelle (mies).



Tapaamisia on n. kerran viikossa, joskus harvemmin.

Omalta kohdaltani voin kertoa, että käymme kävelemässa, kahvilla tai joskus jossain tapahtumissakin. Mieheni taas tapaa tuettavaa ystäväänsä tämän kotona tai he ulkoilevat.