Tunsitko nuorena asiat voimakkaammin kuin vanhempana?
Mä tunsin, ja varsinkin valon lisääntyminen vaikutti paljon. Just tällaisina valoisina kevätiltoina varsinkin olin tosi levoton ja olisin vaan halunnut jonnekin kauas pois. Tein iltakaudet pitkiä lenkkejä ja juttelin kavereiden kanssa pitkälle yöhön.
Nyt tunteet on iän myötä tasoittuneet todella paljon, harvemmin on enää sellaisia huippuhetkiä hyvässä tai pahassa. Ihanaa toisaalta kun jää energiaa muuhunkin kuin haaveiluun, fiilistelyyn ja hauskanpitoon, mut toisaalta ehkä vähän haikeaa ettei enää tavoita noita tunteita. Tekis nimittäni mulle varmaan ihan hyvää nytkin olla tuolla ulkona ihastelemassa kevättä ja juttelemassa henkeviä kuin tässä koneella istumassa ja miettimässä veiskö roskat nyt vai aamulla...
Kommentit (4)
se varmasti iästä eikä esim. väsymyksestä ja sen aiheuttamasta apatiasta?
tunteiden voimakkuus, ajatusten ja asenteiden myös. Ollaan niin maailmanvalloittajia, varmoja mielipiteitä täynnä asiasta kuin asiasta, kunnes Elämä opettaa :-)
Tai ehkä sitä ottaa vaan rauhallisemmin; tietää että toukokuun jälkeen tulee kesä ja sitten taas syksy, eikä jaksa innostua voimakkaista tunteista, kun ne on nähty jo niin monet kerrat. Nykyään mä tavoitan tyytyväisen ja seesteisen mielentilan ihan joka päivä kun laitan lapsen nukkumaan ja totean että päivä on pulkassa. Ennen piti riekkua sen eteen ihan mahdottomasti ja mieluiten vielä lähteä maasta. Vanhuus ei tule yksin.;) Ap
Nyt enää harvoin mikään kovin kauheasti sykäyttää, tai saa aikaan sen mahtavan levottoman olon, niin kuin vielä reilu parikymppisenä. Paitsi sinkkuna ollessani tuntui, että tunteet ja tuntemukset oli tosi voimakkaita, energiaa menikin hirveästi kaikkeen fiilistelyyn. Keväällä minullakin aina ennen tuli tuo kauas pois-olo, tuijottelin moottoritietä parvekkeelta ja imin tupakkaa. ;)