Kertoisitko ystävälle tilassani?

kuitenkin, suurena vaarana on tosiaan se että ystäväsi ei usko sinua ja välinne menevät pilalle.



Olisin niinkuin en tietäisi mitään, ja jos joskus tulee ystävälle ilmi, olisin olkapäänä tukemassa.

Voisin ehkä alustaa juttua niin, että saisin jotain selvyyttä, haluaako ystävä tietää vai ei, mut luultavasti kertoisin joka tapauksessa. Ellei siis olisi mahdollista puhutella miestä ensin ja sanoa, että jos hän ei kerro, sinä kerrot.

Jotenki vaan tuntuu kauhean pahalta, että joku on menossa naimisiin ja todennäköisesti perustamassa perhettäkin tuollaisen paskiaisen kanssa... Mitä sitten, kun totuus valkenee ystävällesi, kuten se jonain päivänä valkenee, ja ystäväsi mahdollisesti saa tietää, että kaikki (sinä mukaanlukien) on tienneet koko ajan?

Olisin niinkuin en tietäisi mitään, ja jos joskus tulee ystävälle ilmi, olisin olkapäänä tukemassa.

varsinkin, kun valitettavan usein pitää paikkaansa vanha sanonta viestintuojan ampumisesta.

Ja niinhän tulee käymään ennemmin tai myöhemmin. Siis totuus miehestä ja se, että hyvä ystäväkin tiesi eikä puhunut mitään.

Ei ehkä jos kyseessä on pelkkä tuttava mutta ystävälle pitää olla lojaali.

Vielä pahempaa on, jos hän saa myöhemmin tietää, että tiesit ennen häntä etkä sanonut mitään! Itse en sellaista voisi antaa anteeksi. Eihän kukaan pettäjän kanssa naimisiin halua, joten vihjaa edes. Onhan hänellä oikeus tietää.

panee ilman kortsua ja ystävä saa hivin? Kyllä sen musta kuuluu tietää, oma vikansa jos ei sitten usko. Mutta ehkä edes alkaa epäillä jotain.

Paskamainen tilanne, olisit varmaan mielummin tietämättä ystäväsi miehen pettämisistä.



Itse en menisi asiasta kertomaan, siitä ei yleensä kertojalle hyvää seuraa. Yleensä välit kaveriin menee pilalle, koska aihe on ikävä. JOku ei ehkä tietää miehensä pettävän, mutta haluaa pitää päänsä pensaassa ja olla tietämättä asiasta, tai kaveri ei ehkä halua uskoa miehestään asiaantai pettämisestä huolimatta kaveri päättää jatkaa miehensä kanssa ja sinusta tulee ikävä välteltävä ihminen -- näin se vaan jostain syystä menee vaikka kertojan tarkoitus on hyvä: Asian paljastaja onkin äkkiä se syyllinen.



Olet kamala jos kerrot ja yhtä kamala jos et kerro.



Itse vähän kautta rantain kyselisin kaverin fiiliksiä häiden varjolla, että uskooko miehen olevan luotettavaa ja uskollista sorttia ja jos kaverilla olisi jotain epäilyjä, neuvoisin häntä tutkimaan asiaa tarkemmin ja kysymään mieheltä ja sanoisin että vaistoon kannattaa aina luottaa jne.



Ja kun se kusipää jäisi kiinni jonain päivänä, niin kuuntelisin ja tarjoaisin olkapääni kaverilleni.



Näin se menee.

kukaan ei pidä ikävien asioiden kertojista ja kantelijoista, olkoon se kuinka totuuden nimessä tahansa. Viestintuoja ammutaan tavalla tai toisella. Kaverisuhde on vaarassa kertoi tai jättää kertomatta, siksi hakeutuisin mahdollisimman neutraalille maaperälle ja olisin mahdollismman tietämätön.



Tietenkään en tunnustaisi kaverilleni tietäneeni miehen seikkailuista edes silloin kun hän jää kiinni. En ollut huomannut tai ajatellutkaan miehen voivan tehdä sellaista.

Ongelma on juuri siinä että pelkään menettäväni ystävän. Tämä mies on muutenkin se meidän ystävyytemme kipeä kohta kun en vaan tosiaan ole ikinä tullut miehen kanssa toimeen ja tämä mieskin on käyttäytynyt minua kohtaan aika rumasti. Tiedän että ystävääni ärsyttää suhtautumiseni hänen mieheensä, miehen teoissa ei vikaa rakastuneena näe ja taatusti ystävä ampuisi sen viestintuojan tässä tilanteessa, ehkä tajuaisi sitten myöhemmin minunkin kantani. Ajattelin jo että ehkä kerron asiasta nimettömänä mutta toisaalta ystävyytemme takana olisi silloinkin valhe. Kai on vaan kerrottava:( Ap.

halaisin, että mulle kerrotaan.

Tosi kamalaa olis kuulla perästäpäin, et ystävä tiesi ja ei kertonut.



LAita nimetön kirje faktoista jos et muuten voi.