Teini häpeää vaatimatonta kotiaan. Voiko olla totta...?

tyttöäsi, itellä jäi traumat.

Tuota en kyllä ymmärrä miten jäisi kaveri porukasta? Tosi ystävät ei kodin takia jätä..

Melkosen pientä sunkin elämä ollut. buuhuu huu.

Luksuslukaalistakin löytyy aina jotain hävettävää...

Muistan, et ite häpesin kun isä keräili antiikkia, mmm. kristallikruunuja oli useampi, joita häpesin ja pianoa jota kukaan ei soittanut. Oli mielestäni hirmu teennäistä ja naurettavaa ja siis ihan sikä noloa:)

No en ottas em esineitä omaan kotiini vieläkään, mut vanhempien koti saa olla heidän näköisensä.

taas ap:n perheellä voi hyvinkin olla remonttirahat vaikka tilillä, mutta perheen valinta on käyttää rahaa henkisiin asioihin, kuten harrastuksiin ja matkoihin sekä ystävien kanssa seurusteluun kahvilassa jne. Niin mäkin teen. Enkä tosiaan tajunnut, että siinä syyllistyy liian rikkaan esittämiseen. Harvalla on varaa kaikkeen, ja jos asuu vaatimattomasti, jää enemmän käyttörahaa. Onhan täällä asuntolainaketjuissa niitä, jotka asuvat ylellisesti ja maksavat mielellään isoa lyhennystä eivätkä kaipaa matkoja ja kahviloita. Se on heidän valintansa.

Lapsi on ymmärtänyt, että meillä on kyllä rahaa matkoihin, kahviloihin, vaatteisiin... Sanoisin, että aikamoisiin turhakkeisiin. Ei ole lapsen vika jos kuvittelee, että ollaan rikkaita. Ihmettelee vain, että miksi koti näyttää sitten vääränlaiselta.

Kiva vaatteet eivät aina maksa sen enempää kuin rumatkaan, matkailu on tärkeää sivistystä ja missäs muualla teinit tapaavat kavereita kuin kahviloissa. Samalla 3 euron kahvilla istutaan koko ilta, ei siis kovin kallista. Saa kai elämästä nauttia, pieniä iloja. Verrattuna talon täysremppaan.

Lapsi on ymmärtänyt, että meillä on kyllä rahaa matkoihin, kahviloihin, vaatteisiin... Sanoisin, että aikamoisiin turhakkeisiin. Ei ole lapsen vika jos kuvittelee, että ollaan rikkaita. Ihmettelee vain, että miksi koti näyttää sitten vääränlaiselta.

Kiva vaatteet eivät aina maksa sen enempää kuin rumatkaan, matkailu on tärkeää sivistystä ja missäs muualla teinit tapaavat kavereita kuin kahviloissa. Samalla 3 euron kahvilla istutaan koko ilta, ei siis kovin kallista. Saa kai elämästä nauttia, pieniä iloja. Verrattuna talon täysremppaan.

Lapsi on ymmärtänyt, että meillä on kyllä rahaa matkoihin, kahviloihin, vaatteisiin... Sanoisin, että aikamoisiin turhakkeisiin. Ei ole lapsen vika jos kuvittelee, että ollaan rikkaita. Ihmettelee vain, että miksi koti näyttää sitten vääränlaiselta.

Kiva vaatteet eivät aina maksa sen enempää kuin rumatkaan, matkailu on tärkeää sivistystä ja missäs muualla teinit tapaavat kavereita kuin kahviloissa. Samalla 3 euron kahvilla istutaan koko ilta, ei siis kovin kallista. Saa kai elämästä nauttia, pieniä iloja. Verrattuna talon täysremppaan.

Nuorista ei ole kuin riesaa kahviloissa: kovaäänisiä, vievät tilaa, eivät osta mitää ja maksavat asiakkaat menevät sitten jonnekin muualle.

Että kyllä ap:n pitäisi teettää pikimmiten täysremonttin kotiinsa, jotta paikkakunnan hienostolapsetkin kehdattaisiin kutsua kylään ja liiketoiminnan häiritsemisen sijaan he voisivat viettää aikaansa ap:n olkkarissa.



:) Että tälleen.

suree sitä, että asuu niin kaukana kavereista. Kukaan ei koskaan käväise meillä.



Ei vaadi muuttamaan, ei vaadi kyytejä tms., mutta on sanonut olevansa surullinen siitä, että näin on.

Tyttö totesi, että siellä eksyy. Meillä on kolmio, hyvin mahduttu.

Vanhemmat ja kolme lasta kaksiossa kaupungin vuokrakaksiossa, myöhemmin kolmiossa(joka oli todella huonossa kunnossa). Häpesin kotiamme rikkaampien kavereiden suhteen, mutta onneksi se vaihe meni hyvin pian ohi. Ei jäänyt traumoja. Ei edes siitä, että isäni oli juoppo rikollinen ja pikkukaupungin yksi juoruaiheista :)

Tuntuu aika monet aikuisetkin häpeävät - ainakin täällä 2000-luvun alkupuolella rakennetulla omakotialueella, jossa asun. Hävetään romuhkoa kakkosautoa, sitä, että talo on vain yksikerroksinen jne. Meillä on ihan hyvin rahaa - mistään ei tarvitse tinkiä, mutta olen ihan varta vasten ollut ostamatta sitä kaikkein uusinta lapselle ja perheellemme, että ei tulisi sellainen olo, että kaikki saadaan rahalla ja se ei koskaan lopu. Loppuuhan se, rikkailtakin.

sitä mieltä että laittakaa parikymmentä tonnia remppaan. Itse kävin työläis-yh-äidin tyttärenä ns. eliittikoulua, jossa suurin osa kakaroista oli ns. paremmista perheistä. Meillä oli kyllä ihan suht nättiä ja aina tosi siistiä, mutta kerrostalon vuokrakolmio oli kaukana niistä lukaaleista, missä luokkakaverit asuivat. Mullakin oli kuitenkin kivoja vaatteita ja meikkasin ja näytin samalta kuin muut, ja kaiken lisäksi äidin työpaikan takia matkustelimme tosi paljon, useita kertoja vuodessa. Tämä johti siihen, että luokkani "pomotyttö" alkoi kuvitella, että me ollaan tosi rikkaita, ja puhuikin siitä, että me ollaan kyllä rahoissamme, kun käydään Amerikassa samana vuonna kuin muutetaan uuteen asuntoon (joka siis todellisuudessa ihan tavallinen kerrostalokolmio). Muistan elävästi, kun tyttö tuli meille kylään ja tajusi, miten asiat oikeasti ovat. Häpesin tosi paljon, mutta samalla mua kuitenkin raivostutti, että se selvästi kaverasi mun kanssa vain siksi, että luuli että olen rikkaasta perheestä. Äidille kuitenkin raivosin ja itkin miten noloa kaikki oli ;) Hyvinkin siis pystyn samastumaan teinisi tuntemuksiin.



Olisiko niin kamalaa vähän fiksata sitä kotia hänellekin viihtyisämmäksi ilman mitään jättimäisiä lainoja? Ei poistaisi tätä eliitti/tavisperhe-ongelmaa, mutta koti voi olla kuitenkin viihtyisä vaikkakin vaatimaton.

Lapsista kasvatetaan materialisteja jo pienestä pitäen. Teini-iässä sitten onkin jo täysinoppinut materialisti ja tietää että millään muulla ei ole väliä kuin että on viimeistä huutoa olevat kännykät, vaatteet ja muut pelit ja vehkeet.

Ja kaverit tietysti valitaan sen mukaan onko samat ja yhtä kalliit vermeet kuin itsellä.

Ensiksikin, kerrot olevasi kotoisin köyhästä maalaistalosta ja kirkonkylässä oli niitä 70-luvun "hienoja" tiilitaloja, jollainen teilläkin nyt on. Talonne ei alkuperäiskunnossaan ole enää aikoihin ollut yhtä hieno kuin omassa lapsuudessasi. Mikään sisustusmateriaaliu ei pysy hyvänä ja kunnopssa kymmeniä vuosia.



Toiseksi, oma talonne on sijoitus, jonka arvo alenee koko ajan, jos ette pidä siitä huolta. Omakotitaloa täytyy kunnostaa ja ajanmukaistaa välillä, sekä sisustusmateraaleiltaan että esim. lämmityksen, vesiputkien, vesikalusteiden, keittiön osalta.



Kolmanneksi, etkö itse halua asua kauniissa ja ajanmukaisessa kodissa? Pidätkö itse kulahtaneesta talostanne?



Neljänneksi, ´vaikka teinit voivat hävetä mitä tahansa, kyllä siitä jää traumoja, ettei kehtaa tuoda kavereita kotiin. Teini jää helposti kaveriporukoiden ulkopuolelle, koska ei voi vastavuoroisesti koskaan tuoda kotiin ketään. Sinun puolestasi voi, mutta hän ei kehtaa. En minäkään kehdannut, joten tiedän, mistä puhun.



Muuten suhtaudut teiniin ja hänen tarpeisiinsa mielestäni hyvin ja ajattelevaisesti.

Ensiksikin, kerrot olevasi kotoisin köyhästä maalaistalosta ja kirkonkylässä oli niitä 70-luvun "hienoja" tiilitaloja, jollainen teilläkin nyt on. Talonne ei alkuperäiskunnossaan ole enää aikoihin ollut yhtä hieno kuin omassa lapsuudessasi. Mikään sisustusmateriaaliu ei pysy hyvänä ja kunnopssa kymmeniä vuosia. Toiseksi, oma talonne on sijoitus, jonka arvo alenee koko ajan, jos ette pidä siitä huolta. Omakotitaloa täytyy kunnostaa ja ajanmukaistaa välillä, sekä sisustusmateraaleiltaan että esim. lämmityksen, vesiputkien, vesikalusteiden, keittiön osalta. Kolmanneksi, etkö itse halua asua kauniissa ja ajanmukaisessa kodissa? Pidätkö itse kulahtaneesta talostanne? Neljänneksi, ´vaikka teinit voivat hävetä mitä tahansa, kyllä siitä jää traumoja, ettei kehtaa tuoda kavereita kotiin. Teini jää helposti kaveriporukoiden ulkopuolelle, koska ei voi vastavuoroisesti koskaan tuoda kotiin ketään. Sinun puolestasi voi, mutta hän ei kehtaa. En minäkään kehdannut, joten tiedän, mistä puhun. Muuten suhtaudut teiniin ja hänen tarpeisiinsa mielestäni hyvin ja ajattelevaisesti.

Saa traumoja?! Toi on hyvä :) On se NIIIN kamalaa, hirveetä. Mua säälittää ihmiset, jotka juoksevat kaiken maailman sisustustrendien perässä, jotta koti olisi "kaunis ja ajanmukainen" Sanonta "moni kakku päältä kaunis" sopii tähän kuin nenä silmään.

valitsemaan sopivat tapetit ja värit? Vepsäläiselläkin näytti olevan lehdessä mainos upeasta sohvasta...

Jos remontoisitte, hän keksisi jonkun muun valittamisen aiheen.



Entäs jos ehdottaisit teinille että säästää rahaa ja opettelee vaikkapa asentamaan teille uuden parketin?

häpesin lapsuudessani perheen autoa. 5 hengen perheessä oli ainoana autona vanha lava-auto, joka tyypillisesti oli aina rikki. Toinen ovi oli maalattu eri värillä kun auto, pieniä kolhuja ei edes korjattu. Naapuriston yleinen vitsi oli kysellä kyytiä meidän autolla, mahtuisi varmaan yksi ihminen kyytiin.



Vanhemmat vain nauroivat ja suorastaan nauttivat lapsellisesta häpeästäni. Meillä oli kuulemma ihan yhtä hyvä auto kun kenellä tahansa ja köyhät ne vaan autoilla koreilee. Ottivat oikein tehtäväkseen karaista lasta olemaan ihailematta kaikenmaailman velkarahalla ostettuja pirssejä ja muuta mammonaa.



Että ymmärrän sekä ap:tä että tyttöä. Onneksi ap nyt kuitenkin ottaa lapsen tunteet ihan oikeasti huomioon. Minulle jäi traumoja vanhempieni nolaavasta suhtautumisesta, vaikka tämäkin ketju osoittaa että mitä keskimääräisesti ihminen ajattelee vanhasta ja kuluneesta ja selkeästi yleistä tasoa heikommasta esineestä.

tai joitain asioita täällä kotona, on myös hävennyt mua, valittanut siitä minkä näköinen olen, minkälaiset hiukset ja vaatteet, myös mun auto on ollut häpeän aihe.



Nyt on onneksi menossa se kausi ohi. Meillä on aika uusi talo, mun mielestä mä olen ikäisekseni ihan timmi ja nätti ja en kulje tuulipuvussa tai verkkareissa. Autoni on uudehko, vuoden -06 volvo.



En minä ole tyyliäini muuttanut sen takia että meidän teinille se ei ole kelvannut, eikä muuteta enkä vaihda autoa.



ps. ton ikäistä taloa vois kyllä jo vähän rempata, mutta ei nyt kuitenkaan teini ole se joka sen päättää.

Paskat muista. Ihan oikeasti, selitä ap teinillesi että teidänkin talo on maksanut kovaa rahaa ja paljon eikä siinä ole mitään hävettävää ettei ole saman luokan taloa kuin jollain toisellea!! Miksi ihmiset nykyään kunnioita mitään- minusta jo se on hyvä saavutus, että asuu vuokrallakin sopivassa asunnossa ja saa sen vuokransa maksettua! Teini tuskin jää asumaan ap:n kotiin itse aikuisena, joten hänen vuokseen on turha remonttia tehdä. Teette sen vain jos itse tahdotte; teini voi hävetä 18-vuotiaana sitä pikkuyksiötään ja kirpparikalusteita ihan rauhassa ;).