Ei haluta järjestää ristiäisiä, mutta onko "pakko"?

Ja on muitakin ihmisiä, joilla isovanhemmat on kummeja.



Onko ketään lapsetonta tuttua jotain kautta, johon haluaisitte paremmin tutustua?

... mutta ei kai vielä? Kirkko on juuri muuttamassa sääntöä.



Eli tulevaisuudessa pääasiassa tarvitaan kaksi kummia , mutta hätätilassa yksi riittää. Siitä oli joku uutinen tämän viikon alussa tai jotain. Ei kyllä taida olla vielä voimassa tai ehtiä muuttumaan teidän lapsen ristimisiän puitteissa. Enkä tiedä, miten hätätila määritetään.

Teillä on täysi oikeus elää oman näköistänne elämää - piittaamatta siitä, mitä MUUT siitä ajattelevat.



Oudolta tuntuu, jos omaa vakaumusta ei ole, pitää ristiäiset paineen alla. En usko, että myöhemmin olette tyytyväisiä sellaiseen ratkaisuunkaan.



Tietenkin teette, mitä lopulta teette, mutta minä ehdottaisin yksinkertaisten nimiäisten pitämistä - kutsutte vain ne, joita tarpeelliseksi näette. Jos se on mielestäsi vanhempienne vaivaamista, että he tulevat nimiäisiin ilman pappia, niin miksi kutsua sellaisia vanhempia?



Nimiäisten pitäminen (vaikka ihan yksinkertaiset kahvittelut) ja kummin pyytäminen silti on mielestäni ihan hyvä juhla ja lapsen muistamista ja kunnioittamista. Kumminkaan ei tarvitse silloin kuulua kirkkoon. Kummihan voi olla vaikka jomman kumman sisarus tai vaikka jo valmiiksi vanhemman lapsen kummi.



Mitä teeskennelty uskonnollisuus ketään lämmittää?

kuten Annelin kodissa. Oletko masentunut?

paperille virallisiksi kummeiksi ja pyytää epäviralliseksi kummeiksi ei-kirkkoon-kuuluvat kaverit.

Ei ollut muita ,kun me vanhemmat ja kummit. KOtona joimme kahvit kummien kanssa. Pappiakaan ei kututtu, en tiedä olisiko joutanutkaan.

ei sillä ole mitään merkitystä mulle, pidettiinkö ristiäiset vai ei. Miehelle on enemmän merkitystä, hän ei siis haluaisi vakaumuksellisesta syystä pitää.

Ei se mun vanhemmista ole kiinni, että ei voitais kutsua nimiäisiin. Vaan siitä, että mun mielestä pelkkä kahvittelu ei ole mikään juhla, johon ketään kannattaisi kutsua. Ja minä en osaa alkaa keksimään mitään omatekemiä hippalointeja. Siis ristiäiset tai ei mitään.

En mä varsinaisesti koe ristiäisiä teeskennellyksi uskonnollisuudeksi. En mä edes muista, mitä pappi on edellisissä ristiäisissä sanonut tai toimittanut. Ei sillä ole muuta merkitystä, kuin että kuuluu juhlaan.

Koen tän asian jotenkin niin, että kun ihmiset vaivautuu paikalle ja tuo lahjoja, ja kummit kuitenkin yleensä muistaa lasta myöhemminkin, niin pitää olla jotain tarjota niissä juhlissakin. Muuten tulee riistäjäolo. Ja siksi en haluaisi vaivata muiden lasten kummeja toistamiseen, varmaan on ihan tarpeeksi yhdenkin lapsen joulu- ja synttärilahjoissa.

ap

Teillä on täysi oikeus elää oman näköistänne elämää - piittaamatta siitä, mitä MUUT siitä ajattelevat.

Oudolta tuntuu, jos omaa vakaumusta ei ole, pitää ristiäiset paineen alla. En usko, että myöhemmin olette tyytyväisiä sellaiseen ratkaisuunkaan.

Tietenkin teette, mitä lopulta teette, mutta minä ehdottaisin yksinkertaisten nimiäisten pitämistä - kutsutte vain ne, joita tarpeelliseksi näette. Jos se on mielestäsi vanhempienne vaivaamista, että he tulevat nimiäisiin ilman pappia, niin miksi kutsua sellaisia vanhempia?

Nimiäisten pitäminen (vaikka ihan yksinkertaiset kahvittelut) ja kummin pyytäminen silti on mielestäni ihan hyvä juhla ja lapsen muistamista ja kunnioittamista. Kumminkaan ei tarvitse silloin kuulua kirkkoon. Kummihan voi olla vaikka jomman kumman sisarus tai vaikka jo valmiiksi vanhemman lapsen kummi.

Mitä teeskennelty uskonnollisuus ketään lämmittää?

teidän isommilla lapsilla on kummeja, jos ystäväpiiristä ei tosiaan löydy kummeja kolmannelle?



Ja ihan lapsen näkökulmasta: ois kyllä hemmetin epäreilua, että isommilla sisaruksilla on kummit, jotka muistaa ja lahjoo eikä itellä ois ollenkaan!

Mutta se riittää, kun puolet suvusta on "vääräuskoista" eli ei käy virallisiksi kummeiksi ja kavereista suurin osa on kirkosta eronneita. On toki kirkkoon kuuluviakin, muttei niin läheisiä, että haluttaisiin kummeiksi.

Ja epäreiluahan se on, joten "pakko" ne kummit jostain kehitellä :(

ap

teidän isommilla lapsilla on kummeja, jos ystäväpiiristä ei tosiaan löydy kummeja kolmannelle?

Ja ihan lapsen näkökulmasta: ois kyllä hemmetin epäreilua, että isommilla sisaruksilla on kummit, jotka muistaa ja lahjoo eikä itellä ois ollenkaan!

varsinkaan jos ette halua. Ei sillä ole niin merkitystä, mitä sukulaiset ajattelevat. Jos lapsi haluaa myöhemmin liittyä kirkkoon, hän voi sen tehdä.



Voittehan te pitää nimiäisjuhlat vaikka sittenkin, kun lapsi on vuoden vanha. Mikä estää ;)



Mä ymmärrän tuon kummiongelman NIIN hyvin. Meillä on tällä hetkellä vauvalle tasan yksi kummi valittuna, eikä ketään muuta huvita pyytää.

Mutta eikö se ole epäreilua, jos nuorimmainen ei saa juhlavaa kastejuhlaa kuten sisaruksensa ja kummeja, jotka muistavat. Kastaa tosin voi ilman juhliakin.

Mutta eikö se ole epäreilua, jos nuorimmainen ei saa juhlavaa kastejuhlaa kuten sisaruksensa ja kummeja, jotka muistavat. Kastaa tosin voi ilman juhliakin.

eli on "pakko". Juhlistahan se lapsi itse ei mitään tule muistamaan, mutta tuo kummien puuttuminen voi tuntua lapsesta epäreilulta. Sukulaiset varmaan odottaa niitä juhlia.

Tuo kummiasia on oikeasti ongelma. Ei ole ketään.

ap

samojakin kummeja. Ja yksikin hyvä kummi riittää, jos enempää hyviä ehdokkaita ei ole.

samojakin kummeja. Ja yksikin hyvä kummi riittää, jos enempää hyviä ehdokkaita ei ole.

Ei haluttais vaivata samoja ihmisiä monen lapsen kummittelulla ja yhtä hätävararatkaisultahan sekin kuulostaa, kuin ei kummeja ollenkaan.

ap

meilläkää ei ristiäisiä,koska en ole kuulunu kirkkoon ikinä.lisäksi harvoin vauva näytille sukulaisiin.ei ole pakko kyläillä:)

pakko olla kaksi kirkkoon kuuluvaa kummia. Ortodokseilla riittää yksi

siis nimenantojuhla ja "kummiksi" kelpaa kirkkoon kuulumatonkin ystävä.

meilläkää ei ristiäisiä,koska en ole kuulunu kirkkoon ikinä.lisäksi harvoin vauva näytille sukulaisiin.ei ole pakko kyläillä:)

Meillä muut lapset on kastettu ja niillä on kummit. Sosiaalinen paine on ristiäisten järjestämisen puolella aika vahva. Ja ei kai siinä mitään suurempaa miettimistä olisikaan ilman kummiongelmaa.

ap

siis nimenantojuhla ja "kummiksi" kelpaa kirkkoon kuulumatonkin ystävä.

se on joko ristiäiset tai ei juhlia ollenkaan. Ei haluttais pitää mitään kekkereitä, mutta pakko on kai nuo ristiäiset järjestää. Sukulaiset myös odottaa nimenomaan pappia kylään, enkä viitsisi edes minkään pelkän kahvittelun takia pyytää vanhempiani monensadan kilometrin päästä.

ap