Mitä saitte mieheltänne "vauvalahjaksi"

pitää kertoa, mitä haluaa, jos haluaa todella saada. synttärikukat on oppinut 15 v aikana omatoimisesti näin hankkimaan. ei monet miehet tällaisia juttuja hoksaa, poikkeuksiakin on.



sinänsä olen monen vastaajan kanssa samaa mieltä, että lapsi on tietysti vanhemmilleen se palkinto ja lahja nro 1. vauvalahja äidille on minusta vain kiva ajatus ja muistan kyllä miestäni eli vauvan isää myös, kun hänen aikansa on.



ap

ajatteli selvästi lapsen syntymän koskevan häntä samalla tavalla kuin vaimoaan, eli molemmat siinä vauvan sai ja lahjoja toivat ulkopuoliset meille molemmille, koko perheelle tai vauvalle. Sen sijaan raskauden rankasta ajasta minua muistettiin lähellä laskettua aikaa timanttisormuksella.



Minusta on oikein kiva, että miehen mielestä hän saa vauvan yhtä lailla kuin äitikin. Koska en minä hänelle lahjoja vauvasta anna, ei hänellekään mieleen tullut, enkä sitä ehdotellutkaan. Ja synnytyksessä hän oli mukana ja sen jälkeen perhehuoneessa auttamassa 24/7, koska kiireellisen sektion jälkeen en voinut vauvaa kunnolla hoitaa. Eli miksi olisi miehen sieltä uuden perheenjäsenen luota pitänytkään lähteä ostoksille?

Lahjan voi ostaa aikaisemminkin.



Eipä meillä ollut mahdollisuutta perhehuoneeseen. Synnytyssaliinkin piti jonottaa ja pelkäsin etten sinne ollenkaan pääse, vaikka synnytys oli nopea ja käytävällä jonotettiin synnytyksen jälkeen ylibuukattuihin huoneisiin, joissa omasta rauhasta ei ollut tietoakaan.



Suihkuun pääsin vasta kolme vuorokautta synnytyksen jälkeen kun hoitajilla ei ollut aikaa viedä ja itse en saanut kävellä. Haisevissa rääsyissä ja lakanoissa sain maata eikä autettu vaikka pyysin antamaan edes puhtaan asun. Pelkäsin, että saan varmaan jonkin tulehduksen alapäähän kun en pääse pesulle.



Elämäni pahimpia kokemuksia oli aika synnytyksen jälkeen osastolla. Onneksi synnytys oli ihana kokemus ja lapsi on ihana, edelleen.

Olen lapseton, mutta tätä ketjua on ollut varsin mielenkiintoista lukea. Tuntuu hassulta tämä "se on vähintä mitä mies voi tehdä, kun olen kantanut muksun ja puskenut sen ulos" -mentaliteetti. Kuitenkin molemmat halusitte lasta?

En tietenkään tiedä, miltä itsestä tuossa tilanteessa tuntuu, mutta luulisin, että timanttikoru on viimeinen ajatus mielessä sillä hetkellä. Ja toivon, että miehenkin ajatukset täyttää joku ihan muu kuin Tillander-paketit.

Minä sain myös huomenlahjaksi timanttikaulakorun, ja sitten "vauvalahjaksi" timanttikorvikset.

En siis vastustanut mitenkään lahjaperinnettä, mutta jos en olisi siitä av:ltä kuullut, niin enpä osaisi mitään kaivatakaan. Ja jotkut miehet kyllä on sellaisia, että ilman hyvin ankaraa vihjailua ei tipu edes sitä kukkaupuskaa :D



Lähinnä särähti niin kovasti korvaan tuo tapa esittää raskaus ja synnytys, kun itse olen ajatellut sitä yhteisenä odotuksena ja synnytystäkin jaettuna kokemuksena. Eihän se miehen syy ole, ettei voi siihen hommaan konkreettisesti osallistua.



Mutta tokikaan en elämästä mitään tiedä, kun tekstistänikin näkee, että olen lapseton :D

Lähinnä särähti niin kovasti korvaan tuo tapa esittää raskaus ja synnytys, kun itse olen ajatellut sitä yhteisenä odotuksena ja synnytystäkin jaettuna kokemuksena. Eihän se miehen syy ole, ettei voi siihen hommaan konkreettisesti osallistua.

Joo, huomaa, että olet lapseton.

Mutta lillukoot äitiydessään ne, jotka sitä halajavat.

Mutta hyväksy se tosiseikka, että äideillä on ehkä enemmän kokemusta raskaudesta ja synnytyksestä kuin sinulla...

antoi mulle vaan paskaisen ja siivottoman kämpän kun tulin laitokselta. Oli viettänyt varpajaisia kaksi päivää ja kämppä oli myös sen näköinen, mun sängyssäkin oli joku jätkä nukkunut. Eli pääsin heti luutuamaan ja pyykkäämään kun kotiuduin, jei!

Muistaakseni ei tuonut sairaalaan seuraavana päivänä kuin liikuttuneen, ylpeän ja isän toimiin valmiin itsensä.



Saimme paljon lahjoja muilta enkä mitään kaivannutkaan.



Jos jotain olisin halunnut, olisin sanonut suoraan, että sairaalan tuot sitten xxxx:n tai ehkä käynyt jopa itse ostamassa etukäteen.



Muuten kyllä ostaa oikein hienoja lahjoja, taisi raukka olla vaan niin sekaisin synnytyksestä ja uudesta ihmisen taimesta.

Ja kuten on huomattu, täällä on saman kokeneillakin hyvin erilaisia mielipiteitä.



Joo, mulla on toistaiseksi idealisoitu kuva raskaudesta ja synnytyksestä, mutten myöskään usko sen tekevän ketään autuaaksi. Silti toivon, etten käyttäisi lapsen synnyttämisestä ilmaisua "pungertaa se kakara ulos" tms. Ei vain kuulu mun tyyliini.



Tää nyt oli rankasti aiheen ohi, mutta kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että jos lahjan haluaa, siitä on tietylle miestyypille syytä mainita etukäteen? Jos ei näin tee, ei ehkä myöskään voi mököttää, kun ei mitään saanut :)

mielessäkään että pitäisi jotain saada/antaa

mies on tuonut jokaisesta lapsesta hopeisen tynnyri -helan kaulakoruuni. Siinähän niitä on jo useampi vierekkäin :)

Pienempilapsisilla tuo toimii niinkin, että siihen yhteen tynnyriin kiinnitetään lisää niitä kiviä. Mutta paikkoja on vain kolmelle lapselle ;)

mies on tuonut jokaisesta lapsesta hopeisen tynnyri -helan kaulakoruuni. Siinähän niitä on jo useampi vierekkäin :)

Pienempilapsisilla tuo toimii niinkin, että siihen yhteen tynnyriin kiinnitetään lisää niitä kiviä. Mutta paikkoja on vain kolmelle lapselle ;)

Ja kuten on huomattu, täällä on saman kokeneillakin hyvin erilaisia mielipiteitä. Joo, mulla on toistaiseksi idealisoitu kuva raskaudesta ja synnytyksestä, mutten myöskään usko sen tekevän ketään autuaaksi. Silti toivon, etten käyttäisi lapsen synnyttämisestä ilmaisua "pungertaa se kakara ulos" tms. Ei vain kuulu mun tyyliini. Tää nyt oli rankasti aiheen ohi, mutta kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että jos lahjan haluaa, siitä on tietylle miestyypille syytä mainita etukäteen? Jos ei näin tee, ei ehkä myöskään voi mököttää, kun ei mitään saanut :)

Mies muuten kyllä huomaa kaikki jutut ja myös lahjat, joten en vinkannut enkä muutenkaan vinkkaa eli kyllä miehen pitää se itse tajuta.

Joskus myös itse kysyy kun on synttärit tai joulu, että mitä haluaisin ja kukkia tuo joskus kotiin. Oletin ja odotin, että tuo ruusupuskan, mutta ei vain tuonut synnärille, osastolle eikä kotiin. Eikö anoppikaan tajunnut vinkata kun muuten sekin on niin tarkka.

Minä en olisi vaatinut mitään kallista vaan huomaavaisuutta (lahja, kukkapuska, valmis ruoka tmv.) edes silloin kun tulemme lapsen kanssa ensimmäistä kertaa kotiin.

sekä Kalevala korun kultaisen lapsikorun kahdella kivellä.

silloin odottanut edes mitään ja tärkeintä oli minulle, että mies oli minun kanssa koko ajan sairaalassa minun ja vauvan kanssa. Mikään hely ei korvaa sitä, että koko perhe on yhdessä.

parhaaksi näkee. Mun mielestä se oli vain hellyyttävää, että mieheni oli käynyt koruostoksilla ja suklaakaupassa sillä välin kun mä olin sairaalassa. Meidän perheessä annetaan lahjoja muutenkin. Ei lainkaan outoa minusta.

silloin odottanut edes mitään ja tärkeintä oli minulle, että mies oli minun kanssa koko ajan sairaalassa minun ja vauvan kanssa. Mikään hely ei korvaa sitä, että koko perhe on yhdessä.

kaikkien miehet eivät pysty olemaan sairaalassa lapsen synnyttyä. Ja lahjanhan voi ostaa myös sitten, kun kaikki ovat päässeet sairaalasta.

että tahdon kukkia, sushia ja siistin kodin.

Hihii, mäkin olen tilannut synnärille mieheltä sushiplatterin! 9 kk sushitta, karmee kärsimys... joten kyllä lapsen ulos pukertamisesta pitää ainakin sushiherkut saada. Muuten ei mitään vaatimuksia. Punkkupullo olis kans kiva mutta se ei taida oikein olla soveliasta.