Herkkä ja pohtiva vai reipas ja huoleton poika?

Yritän tukea ottamaan vastuuta asioistaan/tavaroistaan. Unohtaisi vaikka päänsä, jos se ei olisi kiinni. Huolena se, miten poika tulee pärjäämään myöhemmin elämässään. Poika on hyvin ajattelevainen ja empatia/sympatiakykyä riittää. Ei koskaan tahallaan pahoita toisen mieltä. Kiukutellut on viimeksi joskus 5- vuotiaana. On eri mieltä asioista, mutta osaa perustella miksi, eikä koskaan korota ääntään. Välillä tuntuu, että on aivan liian mukautuvainen ja kiltti tässä julmassa maailmassa.

aiheuttaa huolta myös eniten, ja otamme herkemmin yhteenkin.

herkkä ja pohtiva, toinen reipas ja huoleton. Ehdottomasti koen hankalampana tuon ensimmäisen. Kannan jatkuvasti huolta, kun lapsi pohtii kaikkea niin syvästi, hän myös pelkää herkemmin, koska tiedostaa paljon enemmän asioita kuin sisarensa. Jotenkin tuntuu, että huoleton ja reipas lapsi pääsee paljon helpommalla elämästä ja sen tuomista kolhuista.

t. 2

meidän reippaammalla tyypillä on sellaista, että ei jännitä, mieti, pohdi, murehdi mitään. Ottaa tilanteet sellaisina kuin ne tulevat. On tyyni ja sellainen, että hymyilee, eikä mikään oikein väräytä, ainakaan negatiivisessa mielessä. Iloa kyllä kokee.



Ja toinen sitten itkee helposti ja murehtii. Ajattelee toisen kannalta asioita. Harmistuu helposti ja suree kaikkea, mistä teoriassa voi vetää herneen nenään. On todella ystävällinen ja kiltti kaikille, itselleen ei niinkään. Joskus mietin, mitä lapsesta tulee. Jaksaako kaikki elämän paineet?



ap

toinen rauhallinen ja pohtiva ja toinen reipas ja huoleton. Ensimmäisestä minäkin enempi huolissaan, että löytääkö kaltaistaan seuraa, toinen tuntuu pärjäävän joukossa kuin joukossa.

sekä reipas ja huoleton tyttö. Kannan enemmän huolta tuosta pojasta. Minusta kasvatus myös hänen kanssaan jotenkin haasteellisempaa.

reipas, sosiaalinen, tunnollinen ja pohtiva poika. Toinen on paljon haasteellisempi, erittäin huoleton ja erittäin reipas poika.

On sekä herkkä ja pohtiva, miettii kaikenlaista. Stressaa helposti. Kun niillä kasvatettiin koulussa rairuohoa, niin sitä pitää hoitaa koko ajan ettei se kuolisi. Sanoin, että tietysti se kuolee, rairuoho elää vain vähän aikaa.



On toisaalta myös tosi reipas, sillä on tosi monta kaveria. Aina kutsutaan jonkun kaverin synttäreille. Harrastaa jalkapalloa, sählyä. Jos loukkaa itsensä, vaikka pelissä, niin ei turhista valita.

Kysyisin tällaista, jos kouluikäisten poikien vanhempia, niin vastatkaa - miten kasvatatte, mikä aiheuttaa huolta? Minulla on molemmat ja olen kokenut tosi haastavaksi ensimmäisen version kasvattamisen. Siitä huolimatta/siitä syystä(?) että olen itse juuri sellainen.

Onko sun pojalla ollut kitinä tai sellaista kitinä-itku-ongelmaa? Joskus tuntuu pahalta, kun poika ei hymyile, vaan on sellainen mutrusuu, esim. ratsastaessa. Ehkä vaikeaksi asian tekee, kun sitä pelkää miten tuollainen herkkä ja pohtiva pärjää miehenä tässä nykyajan maailmassa, jossa miehiltä odotetaan ihan toisenlaista käytöstä (toisaalta ehkä nykysin sallitaan enemmän herkät miehet kuin ennen). Mutta voitaneen sanoa, että yleensä nykyisin eivät herkät, tunteilevat, pohtivat kainosielut pärjää verrattuna sellaisiin jyriin. Mietin myös miten voisin opettaa pojan pitämään puoliaan, kun itse olen vasta nyt oppinut. (Ehkä). Pienenä olin tosi huono puolustautumaan.

ja toka on reipas ja huoleton. molemmat ovat olleet jo selkeästi sellaisia ihan vauvasta saakka.



Todella kannan huolta enemmän tästä esikoisesta. Ja tunnistan itsestäni näitä piirteitä hyvin, hyvin paljon. Hirveästi on joutunut tekemään töitä asian kanssa, että elämä on muuttunut iisimmäksi ja kaikki ei ole niin vakavaa, ja harmittaa esikoisen puolesta, että minkä prosessin joutuukaan käymään läpi.. eikä se piirre sittenkään ikinä kokonaan häivy.



Todella tuntuu, että ne huolettomat ja reippaat pääsevät paljon helpommalla, mikään ei puristele sen kummemmin.

Ja toinen sitten itkee helposti ja murehtii. Ajattelee toisen kannalta asioita. Harmistuu helposti ja suree kaikkea, mistä teoriassa voi vetää herneen nenään. On todella ystävällinen ja kiltti kaikille, itselleen ei niinkään. Joskus mietin, mitä lapsesta tulee. Jaksaako kaikki elämän paineet?

ap

joo vähän kuin mun poika...ja vielä lisäisin, että ainakin ennen poika vaati itseltään tosi paljon ainakin joissain asioissa

esim. piirtämisessä, ja nykyisinkiin jos piirustus menee pilalle, alkaa kitinäitkemään (huutamaan) ja rutistaa paperin. Todellakin joudun monesti miettimään tuleeko kestämään kaikki elämän paineet. Onko poikasi päivähoidossa ja onko hänellä hyvin kaverita? Mun poika on ja ei ole mikään sosiaallisin tyyppi, eli ei ole kovin hyvin. Ajattelinkin, että hänen pitäisi löytää samantapainen tyyppi, mutta sellaiset ovat mielestäni harvassa.

Ja toinen sitten itkee helposti ja murehtii. Ajattelee toisen kannalta asioita. Harmistuu helposti ja suree kaikkea, mistä teoriassa voi vetää herneen nenään. On todella ystävällinen ja kiltti kaikille, itselleen ei niinkään. Joskus mietin, mitä lapsesta tulee. Jaksaako kaikki elämän paineet?

ap

joo vähän kuin mun poika...ja vielä lisäisin, että ainakin ennen poika vaati itseltään tosi paljon ainakin joissain asioissa

esim. piirtämisessä, ja nykyisinkiin jos piirustus menee pilalle, alkaa kitinäitkemään (huutamaan) ja rutistaa paperin. Todellakin joudun monesti miettimään tuleeko kestämään kaikki elämän paineet. Onko poikasi päivähoidossa ja onko hänellä hyvin kaverita? Mun poika on ja ei ole mikään sosiaallisin tyyppi, eli ei ole kovin hyvin. Ajattelinkin, että hänen pitäisi löytää samantapainen tyyppi, mutta sellaiset ovat mielestäni harvassa.

pohtivia kavereita on? Jos vaikka mun pojalle kaveriksi? nro 11 ja 13

sekä reipas ja huoleton tyttö. Kannan enemmän huolta tuosta pojasta. Minusta kasvatus myös hänen kanssaan jotenkin haasteellisempaa.

Ystäväni kokee pojan enemmän huolenaiheekseen kuin tytön.

Lapset ovat jo 17 ja 18 vee. Poika vaihdossa jenkeissä on siellä avautunut. Muuttunut kovasti.