Me vihattiin suomea

kotimaan vihaamista, ex-anoppi on samanlainen, missään hänellä ei ole hyvä olla, muuttanut Suomessa paikkakuntaa ainakin 25x elämänsä aikana ja aina ensin uusi paikkakunta on kertakaikkisen ihana ja sitten yhtäkkiä ihmiset ovat kateellisia ja puhuvat pahaa, ulkomaille hänkin halajaa mutta ei osaa eikä yrityksistään huolimatta opi kieliä.



Kai jokainen vihaa loskaa ja kuraa mutta onnellisuus tulee kyllä siitä mitä ihmisellä on sisällä ja läheisistä ihmisistä, ei ulkomaille muutosta. Sen verran olen muoliamaa kiertänyt että elämältä se vaikuttaa sieläkin.

Enkä puhu nyt oikeinkirjoituksesta..

te ette sitten varmaan ole mukana Fuengirolan "pikku-suomessa", tuntuu että siellä on oikein korostuneena suomalaisuuden pahimmat piirteet.

ei ole kiinni paikkakunnasta tai pienistä seikoista. Itse olen vain kai kansainvälisestä suvusta, osa Floridassa. osa Ruotsissa jne. eli suhtaudumme asioihin hieman monipuolisemmin, en tiedä.

Joku koitti vedota Sangriaan, mutta kyllä tälläiset asiat ovat hieman syvemmällä kuin alkoholin vaikutus eli voit fiilistellä kansainvälisyydelläsi Sangrian voimin Suomessa jatkossakin. :)



Edelleen toivotan kaikille uskaliaisuuttan ja elämän elämistä täysillä on se sitten missä hyvänsä. =))

kaukana Suomalaisista ;) Haluamme päästä Espanjalaiseen kulttuuriin mahdollisimman paljon ns. sisään. =)

meillä ukolle tarjottiin töitä ulkomailta olis ollu hyvä edut jne. minä ja lapset oltiin jo melkein pakkaamassa, kunnes isäntä ilmoitti ettei muuteta,koska se on niin rankkaa.

kaukana Suomalaisista ;) Haluamme päästä Espanjalaiseen kulttuuriin mahdollisimman paljon ns. sisään. =)

Noh jos olette tosiaan unelmoineet tasta koko elamanne ja se on parasta mita teille on tapahtunut niin olkaa onnellisia.

Ma asuin Espanjassa kerran 5kk pakallisessa perheessa; ihan samanlaista elamaa se on siellakin, ja lisaksi uskoisin tilanteessanne kokevani itseni perheellisena tuntevan tosi ulkopuoliseksi koska oma suku olisi niin kaukana ja espanjalaiset ovat niin sukurakasta kansaa.

T: Suomesta 1995 pois muuttanut, mutta kotimaata yha ikavoiva

Olen myös kuullut kuinka sieltä ollaan tultu vihaisina pois kun työmoraali on täysin erilaista kuin Suomessa eli perseestä, eikä olla sen takia viihdytty. (toki esimerkkitapauksessa sinne on nimenomaan töiden takia muutettukin)

minä rakastan yhä Suomea, vaikken koskaan voisi siellä kuvitellakaan meidän perheen asuvan.



t. 6. vuotta Espanjassa asuva

Taalla ei saa arvostella tai sanoa mitaan negatiivista Suomessta, se sensuroidaan heti. Nyt tietysti yolla nukkuvat.

Me vihattiin suomea

ja lähdimme yhtäkkiä pois. =)

Lähdimme Espanjaan ja ollaan viihdytty jo lähes vuosi.

Meitä on 6 henkinen perhe ja lähdimme tuosta noin vain ja myimme aivan kaiken pois.

Nyt elämme onnellisina täällä ja olemme saaneet kumpikin töitä.

Moni piti meitä uskaliaina ja arvosteli päätöstämme, mutta kautunut emme ole milloinkaan, tämä oli paras päätös meille.

Tämä maa on parasta mitä meille voi olla!!!

Täytyykö vihata omaa maataan, jotta voisi toteuttaa unelmaansa muuttaa pysyvästi ulkomaille..? Viha on kuitenkin todella voimakas sana.

Itse muilla mailla syntyneenä ja siellä lapsuuteni viettäneenä, en koskaan ole vihannut Suomea saati mitään muutakaan maata.

Ajatus, että joku maa olisi ylitse tai alitse muiden, on minulle vieras.

Koen vahvasti olevani suomalainen, tämä karu ja koruton maa on osa minua. Täällä on tilaa hengittää. En lähtisi täältä tekemälläkään enää muualle asumaan. Mutta jos jostain syystä joutuisin asumaan muualla, en silti jättäisi tai kieltäisi juuriani.

On kuitenkin onni että niillä, jotka eivät täällä Suomessa viihdy, on vapaus lähteä muualle asumaan - vaikka loppuiäkseen. Kaikilla maailman ihmisillä ei ole sellaista vapautta käytettävänään.

Sukulaisia asuu minullakin maailman kaikilla muilla mantereilla, paitsi Afrikan - ja pidän heihin tiiviisti yhteyttä. Heidän valintansa on ollut toinen kuin minun ja he vaikuttavat viihtyvän erinomaisesti kukin siellä, missä asuvat - ja hyvä niin. Jokaisella on oikeus onneen.

Mä olen asunut puolet elämästäni espanjassa, isäni on sieltä. Nyt asun suomessa ja viihdyn oikein hyvin. Mulla on ihana perhe täällä, ihana koti. Suomi on turvallinen maa ja kaunis.

Tuskin tulen muuttamaan espanjaan enää koskaan pysyvästi.

Isä ja isosisko asuu edelleen espanjassa, äiti englannissa, veli opiskelee täällä suomessa, en tiedä jääkö pysyvästi tänne mutta vähän luulen niin.



Missä päin te siellä asutte?

Paitsi surullista, jos viha on kannatteleva syy. Silloin voi nimittäin käydä niin, että ns kuherruskuukauden jälkeen myös nykyinen asuinmaanne (siis teillä Espanja) näyttää oikeat karvansa ja huomaatte, että a) espanjalaiset ovat melko vaikeita lähestyttäviä - jos toivotte läheisiä suhteita - ja b) Espanjassa asuvat suomalaiset eivät eroa Suomessa asuvista suomalaisista millään tavalla, toisin sanoen, ilkeys, kateus ja maan kaivaminen toisen alta on yhtä lailla espanjansuomalaisten kuin amerikansuomalaisten yhteisöjen piirteitä.



Hyvä, että perheenne on suuri, sillä tavalla pystytte pitämään toinen toisistanne huolta monessa mielessä.



Muuten - oletteko töissä suomalaisessa, espanjalaisessa vai muunmaalaisessa yrityksessä?

Mutta ainakin Välimeren alueet on poissuljettu leismanian takia.

Minäkin olen oppinut, tosin kantapään kautta, että "tämä karu ja koruton maa on osa minua."

Olen ulkosuomalainen, enkä oikein edes kaipaa Suomea, mutta en voi kieltää sitä voimakasta tunnetta tai paremminkin tietoisuutta sisimmässäni, että olen suomalainen ja Suomi osa minua. Kylmät väreet menee, kun näen kuvia Suomesta ja kyyneleet väistämättä nousee silmiin, kun kuuntelen tiettyä suomalaista musiikkia. Tuntuu kuin se menisi luihin ja ytimiin, vaikka olen mukamas niin kansainvälinen kosmopoliitti.

Menin naimisiin ulkomaalaisen miehen kanssa, jolla oli/on kansainvälinen ura. Tunsin, etten pystyisi asumaan enää hetkeäkään Suomessa, että piirit ovat liian pienet ja seinät kaatuu päälle. Olen aina halunnut asua eri maissa, nähdä maailmaa, seikkailla. Kuinkas ollakaan, vuosien ulkomailla asumisen jälkeen mies yllättäen on saamassa siirron Suomeen ja kaiken hämmennyksen keskellä sydän laulaa "kotiin, kotiin!"

Enpä olisi ikinä uskonut, että avioitumalla miehen kanssa, joka on kotoisin toiselta puolelta maapalloa ja mukamas varmistamalla kansainvälisen tulevaisuuden, päädynkin perheineni Suomeen. Kai tämä on kohtaloni..."karu ja koruton maa, joka on osa minua."

Koen vahvasti olevani suomalainen, tämä karu ja koruton maa on osa minua.

Taalla ei saa arvostella tai sanoa mitaan negatiivista Suomessta, se sensuroidaan heti. Nyt tietysti yolla nukkuvat.

Sillä ette saa aikaan mitään muuta kuin huonon kielitaidon!

Ja teillä on vielä lapsiakin, jos lapsi ei opi äidinkieltänsä kunnolla tulee hänestä puolikielinen.

Vaikutat kovin innostuneelta ja naiivilta, kyllä se arki on arkea Espanjassakin. Elät vielä kuherruskuukautta, kyllä ne huonotkin puolet alkavat kohta tulla esiin.

Työtilannekaan ei Espanjassa mikään hyvä ole. Vaikka teillä nyt onkin työ niin aina voi asiat muuttua. Ei-espanjalaisina, huonosti espanjaa puhuvina olette aina huonommassa asemassa työnhaussa kuin espanjalaiset tai edes espanjan kieltä kunnolla osaavat.

1, 8, 5 ja 11-vuotiaita. =)

Olivat motivoituneet muuttamnaan ja osaavat nyt Espanjaa melko hyvin. Nuorin tosin vasta opettelee kun on saanut olla työtilanteesta huolimatta olla paljolti kotihoidossa. =)

Juttelemme kotosalla Espanjaksi kaiken minkä osaamme ja opimme toisiltamme. =)

Au-pairia etsimme syksyksi nuorimmaisellemme.

Jokatapauksessa halusin tuoda esille, että aina päjää jos haluaa eli haaveista kannattaa tehdä totta jos haluaa sillä elämiä on vain se yksi. =))

ja vihalla? Viestistäkin taas näkee mikä on sinun arvostuksesi suomalaisia kohtaan.

Suosittelen kyllä sinulle jonkinlaista terapiaa, jossa pääsisit käsittelemään tuota vihaasi. Mistä se oikein on tullut? Mitä suomalaiset ovat sinulle tehneet että ansaitsevat noin syvän vihan ja halveksunnan?

Taalla ei saa arvostella tai sanoa mitaan negatiivista Suomessta, se sensuroidaan heti. Nyt tietysti yolla nukkuvat.

arvostellaan muita. Jos muutat vaikka kerrostaloon niin heti kokoontuu akkojen juorukerho juoruilemaan sinusta.

Naapureiden asioista ollaan aina hyvin perillä, jopa omat asiat tuntuu muut tietävän paremmin kuin itse.

Alussa tietenkin kaikki tuntuu kivalta jne. mutta sopeutuminen ja yhteisöön hyväksytyksi tuleminen on usein pitkän aikaa vievää. Teillä ei ole edes apuna espanjalaista puolisoa niin kuin monilla Espanjaan muuttaneilla suomalaisilla on.

Lomakaupungit tietenkin eri asia, mutta tehän ette kai asukaan missään ulkomaalaisten suosimilla alueilla.

eli emme viihtyneet suomessa ja siis tarkoitus oli kannustaa kaikkia omalle tielleen sillä me

ainakin saimme sen mitä haimme ja uskaliaille annettiin mahdollisuus.

Kumpikin saimme töitä ja mahdollisuuden ja olemme onnellismpia kuin koskaan. Vihasimme suomen ihmisten tyyliä arvostella muita ja aina olla joka asiassa oikeassa sekä etsiä jokaisesta pahaa.

Tämäkään teksti ei tullut sellaisena kuin sen kirjoitin, mutta kaikkea hyvää oli tarkoitus toivottaa ja avartaa suomalaisten ajatuksia näkemään hyväksyttävämpänä jokaisen ihmisen ainutlaatuisuus.

että minua täällä kytättäisiin kaikkien muiden suomalaisten toimesta.

Suomesta löytyy erilaisia ihmisiä, niin kuin Espanjasta konsanaan.