En halua miestäni enää, miten harrastaa seksiä hänen kanssaan?

Paitsi et exäni oli ulkoisesti erittäin timmissä kunnossa, harrasti voimanostoa ja muutenkin monen naisen märkä uni. Mut kun oli päästä laho, nii sillon ei pahemmin ulkonäkö enää sytytä. Et näin. Siksipä nykyisin ex.

Olisi mielenkiintoa tietää minkä ikäinen olet ja miten olet tuon oman päätöksesi itse tehnyt, että lapsen nuoruuden turvaaminen tulee ensin ja vasta seuraavaksi oma hyvinvointisi.



Voimaa sulle nimimerkki sama päätös itselläni miehen osana perheessä.

M41

Voisit edes sen verran jeesata miesparkaa, että pitäsit Fleshlightia paikallaan reisien välissä.

Vierailija kirjoitti:

Miten saisin harrastettua seksiä mieheni kanssa kun en halua häntä seksuaalisesti enää? Voiko tästä päästä yli? Miestä kiinnostaa seksi, minua kiinnostaa seksi, mutta minua ei kiinnosta mieheni enää kerta kaikkiaan yhtään siinä mielessä. Pikemminkin haaveilen muista miehistä. Tähän tilanteeseen on ajauduttu varmasti suhteemme ongelmien takia, mutta toisaalta ei mieheni ole alastomana kovin kaunista katseltavaa, jos ihan totta puhutaan. Se myös vaikuttaa tähän, varsinkin kun muitakin miehiä on olemassa, ja monta kertaa paremman näköisiä ja kroppaisia... Tilannetta ei ehkä auttanut seksi toisen miehen kanssa joka oli sopivan timmissä kunnossa ja siis mieheni vastakohta, koska tämä tunne etten halua miestäni vaan koko ajan voimistuu. En haluaisi kuitenkaan vielä luovuttaa, miten saisin kipinän seksiin mieheni kanssa?

Minulla vei halut miehen käytös,pornon katsominen,jota hän harrasti päivittäin ja muutenkaan,kun ei halannut tai mitään.Ei kuulemma uuttakaan naista huomioi eikä entisetkään kertoneet hyvää. Vaivihkaa kyselin,kun mietin onko vika vain minussa. No,eron jälkeen ei ole tehnyt mieli ketään,vaikka olisi miestä tyrkyllä. En halua seksiä enkä suhdetta,eikä tuo lie tarpeen haluta,kun olen tyytyväinen elämääni näin.

Vierailija kirjoitti:

kun kipinä on sammunut. Ihan turha syyttää siitä puolison painonnousua tai muuta olemukseen panostamattomuutta. Jos kemiat loimuaa, niin ei siinä yks kaljamaha, mustat kynnenaluset tai leikkaamaton tukka haittaa mitään, ja sänkihän on vain seksikästä samoin kuin miehekäs hienhaju.

Ei vika ole kummassakaan puolisossa, se on vain luonnon laki että näin käy jossain vaiheessa. Toivottavasti liitto on silloin sen verran vankalla pohjalla ettei kaadu intohimon puutteeseen.

Intohimoa voi edelleen nauttia sivusuhteiden muodossa, ideaalitapauksessa yhteisymmärryksessä aviopuolison kanssa.

Höpö höpö - plösähtynyt ulkonäkö tappaa himot, monelta omatkin!

- liikunta laittaa hormonit hyrräämään kehossa samaan tapaan kuin aurinko ja liikunnan tuoma yhteys omaan kehoon virittää kehoa myös.

- eli sanokaa kumppaneille nätisti, että romantiikka alkaa sammua - että nyt ryhdistäytymään ja vaikka yhteiseen kuntoprojektiin.

Kävelykin auttaa paljon - kun kävelee joka päivä vaikkapa tunnin reippaasti ja voimistelee, nostelee hiukan painoja - edes kotona tv:tä katsoessa.  Ryhti tässä etenkin miehellä keskeisessä asemassa eli punnertamaan.

Kaunis käytös ja toisen hyvä kohtelu vielä siihen päälle, niin kyllä paranee.

entäpä paletti toisinpäin, avopuoliso lupasi laihduttaa ja diettiä kesti puoli vuotta sen jälkeen on istunut sohvalla töiden jälkeen ehkä kerran käy kävelemässä viikolla. on lihonut 2 vuodessa jonkin verran, silti sitä pitäisi jaksaa painaa, nykyään huomaa juoksumahan kyllä sänkyhommissa, ei kaunis asia

laihempiakin olisi saatavilla vaikka millä mitalla mutta kuitenkin haluan olla uskollinen ja toivon että aloittaisi taas laihtumisensa

Jos se mies ei innosta niin miksi sen kanssa pitää ylipäänsä olla saati harrastaa seksiä? vaihda ihmeessä, mutta tee se reilusti eroamalla.

Jos taas jokin syy olla yhdessä on asuntolainan ja lasten tms tekosyyn lisäksi niin siitä vaan sytyttämään seksielämää uudelleen. Meillä toimi lelut ja kokeilut. Mies ymmärsi vihdoin esileikin tarkoituksen jne. Eipä se keski-iän ylittänyt suomalaismies niin silmiä hivelevä ole, mutta kummasti sen kanssa petipuuhat luonnistuu ja rouva on tyytyväinen.

Minulle kävi samoin. Suostuin kyllä seksiin mutta en nauttinut saatikka saanut orgasmia.

Mutta siihen johti sellainen, että mies alkoi arvostelemaan ulkonäköäni. Hän sanoi mm. että olisi lapset tehnyt myöhemmin, jos olisi tiennyt minkälainen läskimaha siitä minulle jää ja miten rintani rupsahtavat.

Valitti kavereilleen minun läsnäollessani, että meni naimisiin kaunottaren kanssa mutta lopulta saikin hirviön. Jne jne...

Varmaan joku tunnistaa minut mutta ei väliä. Kerronpahan vaan, että vaikka kuinka yritin ja vaikka mitä teimme mieheni ei vuoteen kyennyt tyydyttämään minua. Pääni penäsi koko ajan vastaan. Takaraivosa jyskytti, että mies oksennusta pidätellen häärää kimpussani.

Hän kiisti oman osuutensa asiassa. Väitti minun tulleen iän myötä frigidiksi.

Sitten työpaikalle tuli prinssi uljas. Komea, kohtelias ja minusta kiinnostunut!

Me tapailimme lasillisen parin ääressä aina töiden jälkeen. Hän hoiti sieluni kuntoon mutta ei se makuuhuoneeseeni asti kantanut.

Prinssi uljas mm. sanoi että jos on noin upeat tissit täytyy olla vähän mahaakin. Ja sanoi myöskin, että jos rinnat on noin kookkaat olisi luonnotonta ja painovoiman vastaista jos nännit sojottais kuin nuorella tytöllä. Ja kaikkea muutakin mukavaa, joka kertoi hänen myönteisestä asenteestaan naisia kohtaan.

Ero siis tuli aviomiehestäni ja jälkeenpäin ajateltuna aivan liian myöhään,sillä yksi neljäsosa avioliitostani oli hyvää ja tähän lukuun sisältyy myös lapset.

Kun olimme eronneet, heittäkääpä villi arvaus millä mieheni yritti saada minut takaisin? Jos joku keksii, niin palkitsen hänet varmasti.

Laitankin tämän tuonne toiselle sivulle.

Meillä on valitettavasti sama tilanne. Mies on nykyisin kuin veli eikä seksiin ole minkäänlaista kipinää. Seksi oli jo suhteen alussa melko laimeaa, mutta nyt se on niin huonoa että joskus on tullut itku aktin jälkeen. Pelkkää panemista.

Välillä Tuntui että olen menettänyt täysin kosketukseni naiseuteeni. Rakastan miestäni edelleen kuin veljeä, mutta en niin kuin kihlattua ja rakastettua. Pari kertaa olen hairahtunut yhden yön juttuun, kun ollut siihen mahdollisuus. Ne eivät kaduta ja kummallakin kerralla seksi on ollut hyvää. Kiitos näiden kertojen olen huomannut että kykenen kyllä nauttimaan hyvästä seksistä.

En suoraan sanottuna tiedä mitä jatkon kanssa tekisin. Ajattelin odotella, katsella ja toivoa että asia ratkaisisi itse itsensä. Olemme ongelmasta puhuneet miehen kanssa mutta mitään ratkaisua siihen ei ole  löytynyt.

Yllättää miten ihmiset ovat valmiita pettämään ennemmin kuin viemään kumppaniaan juttusille seksuaaliterapeutin tms. kanssa.

Ei ne ongelmat itsestään ratkea, eikä varsinkaan pettämällä.

On myös aika epäreilua ulkoistaa oma identiteettikriisi toiselle. ”Miehuuteni/naiseuteni on mennyt ton toisen takia”.

Mikä on ollut oma panostuksesi asiaan?

Ja ennen kuin joku huutaa, että helppo sanoa tms.: olen mies, joka kärsii vaimon halujen puutteesta. Ei ole kivaa. Kuitenkin parhaani mukaan koitan itse korjata asiaa (välillä pahastikin epäonnistuen), lukemalla kirjoja, ymmärtämällä ja keskustelemalla jne.

Voisin ihan hyvin sanoa, että vaimo jatkuvasti torjumalla tuhoaa miehuuteni ja juosta vieraaseen sänkyyn, jouta osaisin kyllä löytää. Tarkoitus on kuitenkin korjata asia, vaikka se ri helppoa olisikaan.

Ymmärrän hyvin. Olisiko suhteen ongelmat teillä myös syynä? Miten mies sua kohtelee? Toisen pitäminen itsestäänselvyytenä tms?

Mulla sama tilanne, mutta ei mies erityisen rupsahtanut ole. Toki hieman jos ihan suhteen alkuaikoihin vertaa.

Meillä oli taivaallista seksiä vielä muutama kuukaus/puoli vuotta sitten, mutta sen jälkeen meillä oli huono kausi suhteessa, jota seurasi muutama huono seksikokemus.

Mies alkoi yhtäkkiä kohdella minua keskustellessa sekä sängyssä välinpitämättömästi ja kylmästi. Häpäisi ja vähätteli, kun avauduin omasta elämästäni..urahaaveista ja elämän huolista. Raivostuin hänelle siitä ja loukkaannuin pahasti. Myöhemmin tämän jälkeen en ollut ok, mutta halukas kuitenkin sovintoon ja seksiin.

Muutaman seuraavan seksikerran ajan sitten jostain syystä hän jätti minun nautintoni jotenkin paitsioon ja kokemukset olivat hyvin ikäviä minulle. Asioista koitettiin keskustella, mutta ei se ratkaissut mitään. Nyt en enää halua miestäni. En ole halunnut enää pariin kuukauteen häntä lainkaan. Tilanne on vain kärjistynyt: nyt jo pelkästään hänen kosketuksensa tuntuu luotaan työntävältä ja hänen hajunsakin.

Minulla on ollut halua luoda yhteyttä uudestaan mieheeni ja olen yrittänyt, mutta en aio toimia vastentahtoisesti vaan kunnioittaa rajojani. Katsotaan mitä aika näyttää. Tilanne kyllä vaivaa, mutta koen etäisyyden pitämisen ainoaksi hyväksi vaihtoehdoksi juuri tällä hetkellä.

Asiasta keskustelukin tuntuu hieman haastavalta. Enhän nyt voi mennä toiselle laukomaan päin naamaa, että sä ällötät mua, mitäs tehdään asialle.

Mjoo kirjoitti:

Asiasta keskustelukin tuntuu hieman haastavalta. Enhän nyt voi mennä toiselle laukomaan päin naamaa, että sä ällötät mua, mitäs tehdään asialle.

Jos taustalla ovat kuprut tunneyhteydessänne, niin voisiko keskustelua avata siitä näkökulmasta että sinun on tällä hetkellä vaikeaa heittäytyä seksiin koska käsittelemättä jääneet riidat ja tunne vähätellyksi tulemisesta vaivaavat taustalla, ja että haluat saada seksinne taas toimimaan ja miehestä olisi siinä iso apu keinoilla x, y ja z (esim. käymällä kanssasi hiertävät asiat läpi hyvässä hengessä)?

Miksi et halua miestäsi enää?

Ajatteletko itse vain negatiivisesti?

Mitä hyvää mies tekee sinun tai perheesi eteen?

Listaa vaikka plussat ja miinukset.

Onko sinulla itsellä kriisi ja tulkitset miestäsi väärin, kun hän yrittää antaa sinulle tilaa?

Kysy haluaako miehesi parantaa parisuhdetta?

Vierailija kirjoitti:

Tämä on myös palsta jolla jaetaan kritiikkiä ja pistetään asioita järjestykseen. Minä taas en osaa ennustaa, mikä keskustelu ärsyttää ja mikä ei. Ikävä kyllä täällä ei ole niin taitavia kirjoittajia, että tekstin sisältö ilmenisi sen otsikosta. Sinäkään et saa otsikkoosi väännettyä kuin että terveisiä minulle :D

Vertaistuki ei tässä maailmassa ketään auta. Se voi - ehkä - helpottaa tunteita. Mutta joka ei omissa ongelmissaan ota itse vastuuta, saa kärsiä. Ja minä olen sitä mieltä, että jos pihtaa ja pettää, niin ei ole oikeutettu mihinkään vertaistukeen... vai pitäisikö oikein perustaa pihtaripettureiden tukijärjestöjä? :D Jumalauta, ukot ja akat! Palatkaa maan tasalle :D

Näin juuri. Saahan tääll vertaistukea antaa, mutta ap ansaitsee mielestäni lähinnä haukkumista, ja arvostelua.

Voi s.atana mitä luusereita ketju täynnä.

Jos oma kumppani ei enää sytytä, niin minkä h.lvetin takia pitää asua saman katon alla. Joka päivä mä tätä samaa joudun ihmettelemään. Kai se sitten on se raha. Se on tärkeää varsinkin niille, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan vaan tarvitsevat elämälleen maksajan. Eräänlaista huoraustahan tämä on.

Jos tämän ketjun aloittaja olisi ollut mies ja kertonut, että heppi ei enää värähdä, kun vaimo on niin läski. Eipä olisi paljoa vertaistukea tarjottu. Muuta olisi kyllä tullut.

Mutta jokainen elää niin kun parhaakseen näkee. Mä kyllä halveksin AP:n kaltaisia ihmisiä. Sukupuolella ei ole mitään väliä.

Keskustelu ensin. Avoimesti ja rakentavasti. Mitkä on omat fiilikset, mikä niihin vaikuttaa / on vaikuttanut. Miltä tulevaisuus näyttää, ja miltä sen haluaisi näyttävän. Mitä pitäisi tapahtua, että asiat olisi hyvin? Ja kuuntelu myös avoimin mielin, kun toinen kertoo samat asiat. Ilman suuttumista ja loukkaantumista.

Jos tämä ei onnistu omin voimin, niin parisuhde/seksiterapeutille.

Sen jälkeen sitten vasta ratkaisut, eli yhdessä tilanteen korjaamisen yrittäminen, yhdessä jokin kompromissi (vapaa suhde tms) tai sitten ero. Pettäminen ei ole ratkaisu, se vain ruokkii sitä huonoa fiilistä, eikä tietenkään ole oikein toista kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Keskustelu ensin. Avoimesti ja rakentavasti. Mitkä on omat fiilikset, mikä niihin vaikuttaa / on vaikuttanut. Miltä tulevaisuus näyttää, ja miltä sen haluaisi näyttävän. Mitä pitäisi tapahtua, että asiat olisi hyvin? Ja kuuntelu myös avoimin mielin, kun toinen kertoo samat asiat. Ilman suuttumista ja loukkaantumista.

Jos tämä ei onnistu omin voimin, niin parisuhde/seksiterapeutille.

Sen jälkeen sitten vasta ratkaisut, eli yhdessä tilanteen korjaamisen yrittäminen, yhdessä jokin kompromissi (vapaa suhde tms) tai sitten ero. Pettäminen ei ole ratkaisu, se vain ruokkii sitä huonoa fiilistä, eikä tietenkään ole oikein toista kohtaan.

Sinäkin tarjoat jotain terapiaa tilanteessa, jossa nainen on jo käynyt n.ssimassa vieraan kanssa. Miten itse suhtautuisit tilanteeseen, jossa miehesi olisi tehnyt samoin ja ehdottaisi jotain terapiaa ratkaisuksi?

Kyllä saa verenpaineet nousemaan tommonen pettäjän hyysääminen. Mutta näin kaksinaamaista tämä kirjoittelu täällä tuppaa olemaan. Naisia kyllä ymmärretään ja miehet sitten ovat niitä sikoja.

Meinaatteko saada keskusteluun jatkoa kun edelliset viestit ovat 4-12 vuoden takaa :-)

Täällä täysin sama tilanne. Mieheni ei enää sytytä minua. Ennen hyvää tyydyttävää seksiä usein. Nyt hyvä jos kerta kk. Mies juo niin paljon kaljaa et on kunnon kumpu edessä. Vierasta mietin aina naidessa. Kipinä ei syty enää tiedän sen, mutta en vielä halua rikkoa perhettä. Tarvitsen seksiä, annan mieheni panna vain takaa. Silloin en näe häntä.

Sama homma