Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ajattelet päivähoidon olevan pahaksi lapselle?
07.04.2010 |
Tarkoitan siis, kun täällä useat tuntuvat ajattelevan, että päivähoito on pahaksi lapselle? Ei ne omat vanhemmatkaan jaksa olla iloisia, kehittäviä, virikkeitä keksiviä turbo pupuja jokainen päivä. Tiedän useita kotiäitejä/-isiä, jotka ulkoilevat lapsensa kanssa esim. kerran viikossa, kun eivät oikein jaksa. Ja jos taas mietitään äiti-lapsi-sidettä (tai isi-lapsi), niin ei se päivähoito sitä sidettä voi katkaista/pilata. Kyllä se luodaan niin pitkällä ajalla ja useilla eri tekijöillä on vaikutuksensa. Fyysinen läsnäolo ei ole sama kuin henkinen läsnäolo ja tukeminen.
En siis usko, että lapsen "menettää" työhönpaluun vuoksi. Päinvastoin ajattelen, että lapsen kanssa olosta jaksaa iloita enemmän iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi lapsi oppii hoidossa useita asioita, jotka kotona saattavat jäädä taka-alalle.
Ja tämän aloitukseni tarkoitus ei ole sanoa, että kotiäidiksi/-isäksi jääminen on huono valinta, jos se perheen kannalta on parasta, mutta olen liian usein kuullut tuttavan tunnustavan jäävän kotiin, koska ei halua töihin (ja syy siis muussa kuin halussa olla lapsen kanssa).
Olen itsekin mennyt aikoinaan hoitoon alle 1v ja en ole siitä kärsinyt henkisesti laisinkaan. Ja jos yhteiskunnan erilaisilla mittareilla mitataan, niin tuskin huonot pisteet saan: valmistuminen maisteriksi 24v ja nyt oma talo, avioliitto (yhdessä 10v miehen kanssa), perhe, koulutusta vastaava vakkarityö ja erinomainen palkka. On ystäviä ja hyvät välit sekä omien että miesten sukulaisten kanssa. Ja nyt siis ikää 27v.
Miksi päivähoito siis on pahasta lapselle ja hänen kehitykselleen?
Kommentit (60)
Päiväkodit on kamalia täyteenahdettuja laitoksia, jossa hoitajat eivät välitä lapsista ja juoruavat vaan kahvilla kaiket päivät. Vanhempien työpäivät ovat aina ylipitkiä 9-10 tunnin rupeamia jne. Toisaalta kotiäiditkin on laiskoja luusereita, jotka vaan karjuu lapsilleen ja uraäidit tunnekylmiä hirviöitä. :)
Mutta vakavissaan, ajattelin tätä samaa eräänä päivänä ja mietin niitä tuttavapiirini lapsia, jotka ovat menneet hoitoon enemmän tai vähemmän virikkeitä hakemaan (esim. osapäivähoitoon, kun äiti on kotona vauvan kanssa). Kaikissa muutos on ollut pelkästään positiivinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oma lapseni on 1,5-vuotias ja kaikkein onnellisin omassa kodissaan. Mä olen tosin energinen, laulan ja askartelen lapsen kanssa paljon, ulkoillaan vähintään kerran päivässä ja joka päivä lapsi näkee kavereitaan kerhossa, pihalla tai kylästellessä.
Meissä on ap vain se ero, että mä en tässä mieti miltä minusta tuntuu tai mitä muut minusta ajattelevat. Mä olen tuonut tähän maailmaan uuden ihmisen joka tarvitsee mua enemmän kuin kukaan muu ikinä, ja mä olen ensisijaisesti vastuussa hänen hyvinvoinnistaan. Kun lapseni on kypsä olemaan minusta erossa ja osaa kertoa minulle omin sanoin mitä hoidossa oikein tapahtuu, on päivähoito hyvä vaihtoehto.
Kaikkein tärkeitä on se oman perheen sisäinen elämä!
Naulan kantaan:) Mielestäni siihen ei vaikuta se, onko lapsi hoidossa vai ei; oleellista on, millaista perheen sisäinen elämä yhdessä on!!
Nyt jostain syystä aloitukseeni ei ole tullut kommentteja näiltä päivähoitoa vastustavilta, joiden mukaan alle 3v on hoidettava kotona. Vaikka siis av vaikuttaa olevan pullollaan näitä ihmisiä.
Eli missä nyt päivähoidon vastustajat?????
Ja ap:n oma lapsi lähtee 10kk päivähoitoon (toivottavasti perhe sellaiseen, kun itsekin aikoinaan siellä viihtynyt), kun ap:ta odottaa mukava työ:) ja ihana lapsi&mies aina työpäivien jälkeen:)
oma lapseni on 1,5-vuotias ja kaikkein onnellisin omassa kodissaan. Mä olen tosin energinen, laulan ja askartelen lapsen kanssa paljon, ulkoillaan vähintään kerran päivässä ja joka päivä lapsi näkee kavereitaan kerhossa, pihalla tai kylästellessä.
Meissä on ap vain se ero, että mä en tässä mieti miltä minusta tuntuu tai mitä muut minusta ajattelevat. Mä olen tuonut tähän maailmaan uuden ihmisen joka tarvitsee mua enemmän kuin kukaan muu ikinä, ja mä olen ensisijaisesti vastuussa hänen hyvinvoinnistaan. Kun lapseni on kypsä olemaan minusta erossa ja osaa kertoa minulle omin sanoin mitä hoidossa oikein tapahtuu, on päivähoito hyvä vaihtoehto.
energinen ole, mutta tiedän, ettei se ole välttämätöntäkään. En antaisi lasta hoitoon, hän nyt 1v.
Ap, voi olla ettei se lapsen hoidon aloittaminen ole ihan niin ruusuista kuin sä kuvittelet. Voi olla, että sen sun ihanan työpäivän jälkeen sua ei odotakaan lapsi joka antaa sulle supersankarin vastaanoton, vaan lapsi jolla on ollut sua hirvittävä ikävä ja joka purkaa sen ja väsymyksen suhun niin että se teidän yhteinen parituntinen per vuorokausi ei ehkä olekaan ihan 100%:sta laatuaikaa.
Mä en nyt viitsi sua tän enempää opettaa, mutta kun sä ekan kerran jätät lapsen hoitoon ja susta tuntuu kamalalta, niin muista että sulla on oikeus surra sitä että joku muu hoitaa sun lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse arvostan kotihoidossa rauhallisuutta. Ei ole kiire minnekään. Ei tarvitse herätä aikaisin aamulla. Voi köllötellä yhdessä sängyssä ja jutella. Kun lapsella on paha mieli, on aikaa pitää lasta sylissä. Lapsi saa jatkaa leikkejään niin kauan kuin haluaa. Opin tuntemaan lasten kaverit ja konflikteihin voi puuttua heti.
Varmasti tämä kotiaika on minulle vähintäänkin yhtä antoisaa ja arvokasta kuin lapsilleni. Opin paljon lapsistani - ja itsestäni. Töihin paluukin on toki edessä, mutta toivon pystyväni järjestämään sen niin, että lapset saavat edelleen nauttia kodin rauhasta. Hoitoon ehtii esikouluikäisenäkin.
En tiedä, onko päivähoito pahaksi lapsille. Voi kai kotihoitokin olla. Jostain syystä itsestäni on tuntunut siltä, että en halua antaa lapsiani vieraille kasvatettavaksi. Ehkäpä me ihmiset olemme niin erilaisia. Mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle.
Meissä on ap vain se ero, että mä en tässä mieti miltä minusta tuntuu tai mitä muut minusta ajattelevat. Mä olen tuonut tähän maailmaan uuden ihmisen joka tarvitsee mua enemmän kuin kukaan muu ikinä, ja mä olen ensisijaisesti vastuussa hänen hyvinvoinnistaan. Kun lapseni on kypsä olemaan minusta erossa ja osaa kertoa minulle omin sanoin mitä hoidossa oikein tapahtuu, on päivähoito hyvä vaihtoehto.
Ap ei myöskään mieti, mitä muut hänestä ajattelevat. Omia ja perheen tuntemuksia tosin kylläkin. Jos ap:lla olisi todella paha olla syystä tai toisesta, niin kyllä se heijastuisi perheeseen ja lapseen tahtomattaankin. Siksi siis omasta hyvinvoinnistakin ap:n pidettävä huolta (ja sehän tarkoittaa meille kullekin eri asioita), jotta voi huolehtia tuosta ihanasta lapsosestaan ja hänen hyvinvoinnistaan.
Ja vastakysymyksenä haluan kysyä, että milloin ajattelet lapsesi osaavan kertoa, mitä päivähoidossa on tapahtunut päivän aikana? Mielestäni jo puhumattomastakin lapsesta kyllä voi huomata, onko hoitopaikka/jokin asia mieluinen: jos lapsi on pääosin iloinen hoitoon jäädessään, niin tuskin siellä mitään kamalaa tapahtuu? Ja ne puhuvat lapset osaavat kyllä liioitella/valehdella..useille lapsille tulee sellainenkin kausi, kun ystävieni kokemuksia olen kuunnellut, eli toisinaan lapsi kertoo muunnellun totuuden omaksi ilokseen;) Ei siis siihen puhuvaan lapseenkaan ole täysin luottaminen..omat vanhemmatkin saattavat lapsen kertoman toisinaan tehdä lapselle jotain pahaa, vaikka näin ei olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ap mitenkään uhoa. Ap:han on todennut ettei hän totea niin päivähoidon tai kotihoidon olevan se yksiselitteisesti paras vaihtoehto, onneksi on mistä valita.
Ja ap ei tosiaankaan odota, että työpäivän jälkeen kotona odottaisi aina iloinen lapsi, sillä ap on ollut lasten kanssa hyvinkin paljon ja nähnyt monenlaisia vanhempien vastaanottoja:)
Ap kysyi, että miksi päivähoidon ajatellaan olevan lapselle pahaksi, sillä kovin tuntuu täällä av:lla niin ajattelevan. Ei päivähoito kuitenkaan lasta pilaa.
Ap ei kuitenkaan halua verrata koti- ja päivähoitoa, sillä se olisi aivan mahdotonta.
On ihan eri asia uhota kun lapsi vielä kotihoidossa. Sitten kun 10 kk ikäinen vauva itkee ja takertuu sinuun ja illalla on väsynyt ja purkaa kiukkuaan, niin ajattelet ehkä eri tavalla.
Nimim. kokemusta valitettavasti on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis pahaksi se on ihan pienten lasten kohdalla. Koska lapsen tulee kasvaa ensin yksilönä. Kun hän on yksilöitynyt, voi hän kasvaa ryhmän jäsenenä. Aina tässä järjestyksessä.
Ihan pieni kun viedään päivähoitoon, on nämä kehitykset kesken. Ja hän joutuu ensin kasvamaan kollektiivisena, sitten vasta yksilönä.
t. Kasvatustieteilijä
Ja varsinkin päiväkodeissa tuntuu välillä olevan aika hurja meno. Onhan se nyt eri asia olla vaikka yksin tai sisarusten kanssa äidin/isän luona kotona, kuin 16-20 hengen ryhmässä. Pelkästään melutasokin on jo ihan eri luokkaa. Ja olen huomannut, että varsinkin alle 2-vuotiaiden (jonka ikäistä en itse kyllä päiväkotiin laittaisi) hoito päiväkodissa ei ole lähellekään sitä laatua kuin kotona. Ei ne kiireessä ehdi kaikkea huomioimaan, pihallakin näyttävät vaeltavan yksinään - joku haluaa keinuun, mutta kukaan ei huomaa ja laita, toinen lappaa kauhakaupalla hiekkaa suuhun, kolmas kaatuu, eikä pääse kaikkine toppavermeineen itse ylös. Tädit ei huomaa tai sitten huomio menee työkaverien kanssa höpöttämiseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ihan eri asia uhota kun lapsi vielä kotihoidossa. Sitten kun 10 kk ikäinen vauva itkee ja takertuu sinuun ja illalla on väsynyt ja purkaa kiukkuaan, niin ajattelet ehkä eri tavalla.
Nimim. kokemusta valitettavasti on
En siis halua laittaa alle 3-vuotiasta lastani hoitoon, ettei hän luulisi minun hylänneen häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ihan eri asia uhota kun lapsi vielä kotihoidossa. Sitten kun 10 kk ikäinen vauva itkee ja takertuu sinuun ja illalla on väsynyt ja purkaa kiukkuaan, niin ajattelet ehkä eri tavalla.
Nimim. kokemusta valitettavasti on
mutta ap ei siis edelleenkään uhoa vaan kysyy. Ap kyllä tietää, ettei mikään ratkaisu ole pelkästään helppo.
Lapset kehittyvät erilailla/eriaikaan ja mikään kasvatuspsykologia ei nyt kerro, kuinka jokainen lapsi maailmassa kehittyy. Ottamatta kantaa sen enempää juuri tuohon yksilö/kollektiivisuus-asiaan. Ei ne 7v lapsetkaan ole aina valmiita kouluun, mutta lähdettävä on.
En siis halua laittaa alle 3-vuotiasta lastani hoitoon, ettei hän luulisi minun hylänneen häntä.[/i
Sillä sama asiahan se on jokaisella lapsesta erossa olokerralla.
olet vähän aggressiivisesti liikkeellä sun aloituksen kanssa. Se, että myöntää että päivähoidon aloituksessa on haasteita ja ongelmiakin lapsen kehitys-ja ikätasosta riippuen, ei ole hoidon demonisointia eikä "pahana" pitämistä.
Toiset äidit on ne jotka sua loppupeleissä tukee ja kannustaa sua sun äitiydessä ja valinnoissa ja lohduttaa kun susta tuntuu pahalta jättää lapsi hoitoon. Joten toivottavasti irl et yritä saada aikaan yhtä kärjekästä keskustelua - silloin loukkaat monia!
Rauhalliset aamut ovat varmastikin ihania:)
Mutta sen verran tuosta 16 lopputekstistä, että ei kai lapsen täydy saada kaikkea nyt heti? kuten siis päästä keinumaan sillä sekunnilla kun tahtoisi. Ja väitän, että myös äitien kanssa leikkikselle tulevat lapset syövät hiekkaa tms, myös omalla pihalla lapset syövät hiekkaa, sillä tuskin nyt koko ajan kukaan vahtii joka sekunti. Lapsen pitää oppia myös odottamaan, muuten on todella vaikea lähteä esim. kouluun.
-ap
olet vähän aggressiivisesti liikkeellä sun aloituksen kanssa. Se, että myöntää että päivähoidon aloituksessa on haasteita ja ongelmiakin lapsen kehitys-ja ikätasosta riippuen, ei ole hoidon demonisointia eikä "pahana" pitämistä.
Toiset äidit on ne jotka sua loppupeleissä tukee ja kannustaa sua sun äitiydessä ja valinnoissa ja lohduttaa kun susta tuntuu pahalta jättää lapsi hoitoon. Joten toivottavasti irl et yritä saada aikaan yhtä kärjekästä keskustelua - silloin loukkaat monia!
Eikös ap ole myöntänyt, että myös päivähoidossa on haasteensa/ongelmansa? Ei ap ihannoi päivähoitoa, muttei myöskään kotihoitoa.
Alue: Aihe vapaa
Siis jos puhutaan alle eskari-ikäisistä ja jos perhe on muuten ok. Lapsi saa vanhemmiltaan ja sisaruksiltaan, pihan lapsilta, puiston lapsilta ihan riittävästi sosiaalisia kontakteja. Kaikkein tärkeitä on se oman perheen sisäinen elämä!