Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Uskonnottomat, miten suhtaudutte seurakunnan aamunavauksiin?

Vierailija
07.04.2010 |

Huomasin vain, että lapseni tulevassa koulussa on kerran viikossa seurakunnan aamunavaus. Miten teidän koulussanne on pikkukoululaisten osalta järjestetty korvaava toiminta? Jos koulu alkaa esim. kasilta, aamunavaus on vasta yhdeksältä eli myöhempään tuleminenkaan ei auta.



Ja ei, kerran viikossa uskonnollisten tarinoiden kuunteleminen EI ole vaihtoehto.

Kommentit (69)

Vierailija
21/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alakoulun rehtori on kirkkovaltuuston jäsen ja opettaja julkihihhuli. Koulussa on seurakunnan aamunavauksia tämän tästä, ruokarukoukset rukoillaan joka päivä, kirkossa käydään n. 5 krt vuodessa ja seurakuntatalolla "tutustumassa" sama määrä. Samoin seurakunnan työntekijät ramppaa erikseen vielä kertomassa toiminnastaan.



Miten siinä sitten käyt koulua saamassa tunnustuksetonta opetusta, kun ope päättää kesken matikan tunninkin laulattaa Jeesus-lauluja? Samoin musiikin tunnit vedetään uskonto-aiheisesti.



Koulu suhtautuu erittäin kielteisesti osallistumattomuuteen, ei järjestä mitään tilalle, eikä lapsi yksinkertaisesti voi mitään sille, jos kesken minkä tahansa tunnin "tunnustetaan".



Ainoa, mitä meidän perheessä on voitu tehdä, on se, että olen hakenut aina niille päiville lapselle poissaololuvan, jolloin on etukäteen informoitu kirkko- ja seurakuntapäivistä. Siellä istuu uskontotunnilla muiden mukana, vaikkei "osallistukaan" opetukseen.



Koulu ei kunnioita pätkääkään uskonnonvapaus-pykäliä, eikä uskonnottomia. En ole lastani tämän paremmin koulun hihhuloinnilta pystynyt suojaamaan. Onneksi on fiksu lapsi ja ymmärtää sadun ja toden eron, mutta periaatteellinen kunnioittamattomuus vit***aa!

Vierailija
22/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika mielenkiintoista, jos ottaa huomioon, että 16-vuotiaat saavat äänestää seurakuntavaaleissa, mutta eivät voi erota kirkosta, opiskella elämänkatsomustietoa tai olla osallistumatta uskonnollisiin tilaisuuksiin.

joten heillä todellakin on päätäntävalta omissa asioissaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerro ihmeessä koulun nimi ja paikkakunta!

Alakoulun rehtori on kirkkovaltuuston jäsen ja opettaja julkihihhuli. Koulussa on seurakunnan aamunavauksia tämän tästä, ruokarukoukset rukoillaan joka päivä, kirkossa käydään n. 5 krt vuodessa ja seurakuntatalolla "tutustumassa" sama määrä. Samoin seurakunnan työntekijät ramppaa erikseen vielä kertomassa toiminnastaan.

Miten siinä sitten käyt koulua saamassa tunnustuksetonta opetusta, kun ope päättää kesken matikan tunninkin laulattaa Jeesus-lauluja? Samoin musiikin tunnit vedetään uskonto-aiheisesti.

Koulu suhtautuu erittäin kielteisesti osallistumattomuuteen, ei järjestä mitään tilalle, eikä lapsi yksinkertaisesti voi mitään sille, jos kesken minkä tahansa tunnin "tunnustetaan".

Ainoa, mitä meidän perheessä on voitu tehdä, on se, että olen hakenut aina niille päiville lapselle poissaololuvan, jolloin on etukäteen informoitu kirkko- ja seurakuntapäivistä. Siellä istuu uskontotunnilla muiden mukana, vaikkei "osallistukaan" opetukseen.

Koulu ei kunnioita pätkääkään uskonnonvapaus-pykäliä, eikä uskonnottomia. En ole lastani tämän paremmin koulun hihhuloinnilta pystynyt suojaamaan. Onneksi on fiksu lapsi ja ymmärtää sadun ja toden eron, mutta periaatteellinen kunnioittamattomuus vit***aa!

Vierailija
24/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaikka mieli tekisikin! Olen monasti miettinyt asian viemistä eteenpän, mutta olen tullut aina näiden mietteiden jälkeen siihen tulokseen, että kostavat vielä lapselle jos toimintaansa puututaan.



Vierailija
25/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kunnan kustannuksella (koulukyydit) tietysti. Tässä koulussa ei selvästikään toteudu laki. Voiko olla niin, että lapsenne ovat ainoat uskonnottomat? Jos löytyisi muitakin barrikadeille?

Vierailija
26/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koulussa on seurakunnan aamunavauksia tämän tästä, ruokarukoukset rukoillaan joka päivä, kirkossa käydään n. 5 krt vuodessa ja seurakuntatalolla "tutustumassa" sama määrä. Samoin seurakunnan työntekijät ramppaa erikseen vielä kertomassa toiminnastaan.

Jos vaatisimme uskonnotonta opetusta, lapsemme joutuisi olemaan joka päivä ainakin jonkin aikaa yksin jossakin eristyskopissa. Tosi reilua ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa toimintaa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaikka mieli tekisikin! Olen monasti miettinyt asian viemistä eteenpän, mutta olen tullut aina näiden mietteiden jälkeen siihen tulokseen, että kostavat vielä lapselle jos toimintaansa puututaan.

On surullista, että tällainen toiminta saa jatkua. Ehkä asiat muuttuvat vähitellen, kun mahdollisimman moni uskonnoton ottaa asian puheeksi. Kun uskonnottomia vanhempia ilmaantuu lisää, heitä ei enää voi jättää huomioimatta.

Vierailija
28/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siellä istuu uskontotunnilla muiden mukana, vaikkei "osallistukaan" opetukseen.

Jos koko kunnan alueelta löytyy kolme kirkkoon kuulumatonta peruskouluikäistä lasta, kunnan on pakko järjestää elämänkatsomustiedon opetusta. Toki tunnit voivat olla missä tahansa koulussa. Kunta maksaa kyydit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

...ja minun kokemukseni on sellainen, että seurakunnankaan kristillisistä päivänavauksista hyvin, hyvin harva on mitenkään julistava. Pääpaino on lähes aina niisäkin toisen kunnioittamisella, hyvillä tavoilla, ystävyydellä, terveillä elämäntavoilla, suvaitsevaisuudessa jne. Musiikki toki on usein gospelia.



Itse en kuulu kirkkoon, mutta en ole kokenut niitä seurakunnankaan päivänavauksia mitenkään ikävinä. Usein julistuksellisimmat liittyvät juhlapyhiin (pääsiäiden ja joulu), mutta toisaalta niiden vahva asema yhteiskunnassa juontaa kuitenkin juurensa kristinuskosta. Eli ajattelen tuon kristillisyydenkin olevan osa tämän maan kulttuuria enkä pidä sitä nyt kovin vaarallisena, vaikka seurakunnan juttuja kerran viikossa kuuntelenkin. Meillä on ehkä fiksua porukkaa seurakunnassa...?

Vierailija
30/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en tosiaankaan kuuntelisi, viikottaisin. TIedän myös uskonnottomia opettajia, jotka kokevat hyvin kiusallisena esim sen, että joutuvat valvomaan joulukirkkoa tai jotakin. Tosi huolestuttava tuo yhden koulun tilanne, mutta ymmärrän täysin, jos äiti ja isä eivät halua alkaa taistella tässä asiassa syöttö vielä jatkuu, ota yhteyttä esim. Vapaa-ajattelijoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun eivät pysty itse edes esimerkin vuoksi kunnioittamaan toisen vakaumusta?



Tekopyhät opettaa => ei kovin uskottavaa!



Ja jos pääsiäisen ja joulun juurille mennään, juontuu juuret kyllä ihan vallan muualta kuin kristinuskosta. Kristillisyys sinänsä ei kai olisikaan vaarallista, mutta toisten kunnioittamattomuus ja suvaitsemattomuushan se vaarallista vasta onkin!

Vierailija
32/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että riippuu ihan paikkakunnasta, kuinka tunnustuksellisia päivänavaukset ovat. Minusta seurakunnan työntekijän johtama yhdessä rukoileminen ja virsien laulaminen ovat liian tunnustuksellisia. Vai mitä mieltä kristityt olisivat, jos päivänavauksissa rukoiltaisiin kerran viikossa islamilainen rukous?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei voi olla yllätys että kouluissa on kristillisiä perinteitä.

Minä en tosiaankaan kuuntelisi, viikottaisin. TIedän myös uskonnottomia opettajia, jotka kokevat hyvin kiusallisena esim sen, että joutuvat valvomaan joulukirkkoa tai jotakin. Tosi huolestuttava tuo yhden koulun tilanne, mutta ymmärrän täysin, jos äiti ja isä eivät halua alkaa taistella tässä asiassa syöttö vielä jatkuu, ota yhteyttä esim. Vapaa-ajattelijoihin.

Vierailija
34/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

LAKIhan takaa tunnustuksettoman opetuksen. Kyllä mä lähtökohtaisesti yllätyn jos lakia ei noudateta, oli kyse mistä tahansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaan kulttuuriperintöön kuuluvaa

Vierailija
36/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan oikeastiko olet sitä mieltä, että suomalainen peruskoulu kuuluu vain kristityille opettajille ja oppilaille? Uskonnonvapaus koskee myös opettajia!

Se on ammatinvalintakysymys opettajalle Ei voi olla yllätys että kouluissa on kristillisiä perinteitä.

Vierailija
37/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kristillinen joulujuhla yms. ei ole tunnustuksellista vaan kulttuuriperintöön kuuluvaa

Eiköhän se riipu siitä, miten juhla toteutetaan. Seimikuvaelman voisi ehkä ajatella kuuluvan kulttuuriin tonttujen ja joulupukin sekaan? Jos juhla on hartaustyyppinen rukouksineen ja virsineen, se on tunnustuksellinen.

Muistaakseni jossakin koulussa juhla toteutettiin niin, että oli erikseen maallinen ja kristillinen osa. Niiden välissä oli tauko, ja halukkaat saivat lähteä kotiin tauon aikana. Tällaisia kaikkia kunnioittavia vaihtoehtoja on varmasti mahdollisuus keksiä, jos tahtoa riittää.

Vierailija
38/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


Uskonnon opetuksen luonne



Säädösmuutoksista ehkä näkyvin on ilmaisun ”tunnustuksen mukainen opetus” muuttaminen ”oman uskonnon opetukseksi”. Tämä ei edellytä sisältöjen muutosta.



Lakiuudistusta edeltäneessä keskustelussa on usein noussut esiin uskonnon opetuksen ja uskonnon harjoittamisen suhde.

Uskonnon opetusta säätelevät edelleen opetussuunnitelman perusteet ja paikalliset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelman perusteiden mukainen uskonnon opetus ei ole perustuslain 11 §:ssä tarkoitettua uskonnon harjoittamista.



Uskonnon opetukseen sisältyy olennaisena osana oman uskonnon tuntemus. Perustuslakivaliokunnan kannanoton mukaan uskontoon perehtymiseen kuuluu myös tutustuminen uskonnon harjoittamisen muotoihin ja tapoihin. Oman uskonnon opetusta on esimerkiksi rukous, virsi ja tutustuminen uskonnollisiin toimituksiin. Esimerkiksi opetukseen liittyvä vierailukäynti kirkossa tai moskeijassa ei ole uskonnollinen tilaisuus, edellyttäen että siellä ei osallistuta jumalanpalvelukseen tai muuhun hartauden harjoittamiseen. Kaiken tunnilla tapahtuvan opetuksen ja muun toiminnan tulee olla pedagogisesti perusteltua ja opetussuunnitelman mukaista.



Koulun juhlat



Suomalaisella koululla on useita perinteisiä juhlia. Osassa niistä on joitakin uskonnollisuuteen viittaavia elementtejä. Tällaisia ovat mm. joulujuhla ja kevätjuhla sekä itsenäisyyspäivän juhla. Eduskunnan perustuslakivaliokunta tähdentää että, tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria eikä niitä esimerkiksi niihin mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina.



Koulun uskonnolliset tilaisuudet



Koulu voi edelleen järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia.



Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan ketään ei voida velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen. Perusopetuksen oppilaan osalta oppilaan huoltaja ilmoittaa, jos oppilas ei osallistu uskonnon harjoittamiseen. Tämän säännöksen tarkoituksena ei ole estää muiden uskonnon harjoittamisen vapautta. Koulu on vastuullinen oppilaasta, joka ei osallistu koulun järjestämään uskonnon harjoittamiseen. Tällöin koulu voi järjestää oppilaalle muuta toimintaa.

Perustuslain 11 §:n 2 momentin tarkoituksena on ensisijassa suojata henkilöä vieraan uskonnon harjoittamiselta. Lähtökohtana voidaan pitää, ettei oman uskonnollisen yhdyskuntansa tilaisuudesta voi vapautua. Huoltajan esittämästä perustellusta syystä oppilas vapautetaan uskonnon harjoittamisesta.

Koulun ylläpitäjällä ja koululla on velvollisuus tiedottaa huoltajille koulun toiminnasta. Koska oppilaalla on huoltajan ilmoituksesta säädetyin edellytyksin mahdollisuus kieltäytyä uskonnon harjoittamisesta, niin tiedotteista on tultava ilmi koulun järjestämät uskonnolliset tilaisuudet.

Vierailija
39/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ensin Helsingissä, sittemmin Espoon puolella, ja on itse saanut päättää osallistuuko. Olen tähdentänyt, että opettajalle pitää kertoa hyvissä ajoin etukäteen osallistuuko uskonnollisiin tilaisuuksiin vaiko ei. On itse asiassa tainnut aina osallistua ja käydä muiden mukana kirkossa virsiä laulelemassa.



Helsingissä vaikutti olevan jossain määrin "uskonnollisempaa", ehkä johtuen kirkon läheisyydestä ja siitä, että papin lapset kävivät samaa koulua. Ei sielläkään erityisemmin uskonnollisuutta painotettu muussa toiminnassa.



Olen käsittänyt, ettei tilaisuuksiin osallistumattomille lapsille järkätä mitään erityistä korvaavaa toimintaa. Lapset istuvat luokassa ja tekevät itsenäisesti jotain, esim. tehtäviä tai lukevat.

Vierailija
40/69 |
08.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

http://www.edu.fi/perusopetus/elamankatsomustietoa_perusopetuksen_alalu…



11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus



Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.

Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.



Uusittu uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1.8.2003. Samalla muutettiin perusopetuslain katsomusopetusta koskevia kohtia.



Uskonnonvapauslain 4 §:ssä selvitetään, miten lapsen asema määritellään. Opetuksen kannalta merkitystä on vain sillä, onko lapsi jonkin uskonnollisen yhdyskunnan jäsen vai ei. Lapsen uskonnollinen asema voi olla eri kuin hänen huoltajiensa. 15-vuotias voi itse huoltajan suostumuksella liittyä uskontokuntaan tai erota siitä, 12-vuotiasta ei voida ilman omaa suostumusta liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai ottaa sellaisesta pois.



Opetus



Uskonnonvapauslain uusimisen myötä uskonnon opetus muuttui oman uskonnon opetukseksi, jonka opettajana voi toimia kuka hyvänsä kelpoisuuden omaava henkilö. Esimerkiksi evankelisluterilaisen uskonnon opettajan ei enää tarvitse kuulua kirkkoon. Ketään ei kuitenkaan voida pakottaa opettamaan uskontoa omantuntonsa vastaisesti.



Oppilas osoitetaan viran puolesta oikeaan opetusryhmään. Evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan jäsenet osoitetaan kyseiseen oman uskonnon opetukseen.



Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat oppilaat osoitetaan elämänkatsomustiedon opetukseen. He voivat myös pyynnöstä osallistua yleiseen uskonnon opetukseen.



Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat oppilaat voivat pyytää oman uskonnon opetuksen (vaaditaan 3 oppilasta saman koulutuksen järjestäjän eli yleensä kunnan alueella). He voivat myös valita yleisen uskonnonopetuksen. Mikäli nämä vaihtoehdot eivät tule kysymykseen, heille järjestetään korvaavaa opetusta tai he voivat pyynnöstä osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Korvaavan opetuksen sijasta he voivat osallistua oman uskonnollisen yhdyskuntansa järjestämään opetukseen. Korvaavaa opetusta tai oman yhdyskunnan opetusta ei arvostella oppilaan todistukseen, mutta lisätietoihin voidaan merkitä, miten poisjäävän katsomusopetuksen pakollinen tuntimäärä on korvattu.



Lisäksi oman uskonnon opetukseen saa osallistua oppilas, jonka kasvatuksen tai kulttuuritaustan mukaista opetus on, vaikka hän ei kuuluisi mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.



Uskonnon harjoittaminen koulussa



Koulun toimintaa koskee perustuslain määrittelemä uskonnon ja omantunnon vapaus. Kukaan ei ole myöskään koulussa velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen, kuten jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai uskonnolliseen konserttiin. Opetushallitus on antanut asiasta valtakunnalliset ohjeet.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yhdeksän kaksi