Te joilla on yksi lapsi ettekä HALUA enempää, miksi näin? (ev)
Kommentit (69)
ovat aina yhtä huvittavia. Puoleen ja toiseen stereotypistisiä listoja siitä, millaista yhden lapsen vanhemmat kuvittelevat monilapsisen perheen elämän olevan tai toisinpäin. Ja on ihan turha perustella lapsilukuaan (oli lapsia sitten 1 tai 10) millään argumenteilla, vastapuoli aina vääntää ne kuitenkin nurinniskoin omasta vinkkelistään.
Huoh. Lopetettaisko jo? Kaikki on varmaan ihan yhtä oikeassa.
Olin ainoa lapsi 7-vuotiaaksi. Se oli mukavaa ja tehtiin paljon vanhempien kanssa yhdessä kaikkea. Matkusteltiin, käytiin uimassa, leikittiin, pelattiin, jne.
Sitten sain pikkusiskon. Sekin oli ihanaa. Kahtena ekana vuotena ei niin paljon käyty missään, esim. kun sisko syntyi keskellä kesää, niin sinä akana kesänä ei juuri päästy mökille. Mutta ollaan siskon kanssa tosi läheisiä enkä voisi kuvitella elämää ilman häntä.
Mutta ihan tyytyväinen olin silloinkin, kun olin ainoa lapsi.
Itse haluaisin edes yhden lapsen. Jos Luoja suo, voisin ottaa kaksikin.
yhden lapsen vanhempia haastateltavaksi. Jos lapsesi on 2-5-vuotias, ota yhteyttä marianne.rautanen@sanomamagazines.fi
en lapsena, enkä aikuisena.
ja jo lapsena päätin, että samaa kohtaloa en omille lapsilleni tee!
Olisi kivaa että olisi sisarus jakamassa aikuisena asioita. Ja muutenkin..aika itsekäs teko tehdä vain 1 lapsi.
läpi niillä jotka puolustavat yhtä lasta. Koti pitää olla kuin avotakasta repäisty eli suomeksi sanottuna lapsen elämä ei saa kotona näkyä. Varmaankin niitä aitejä, jotka ahdistuu jos lapsi vähän sotkee paikkoja.
Meillä on lapsentekoaikaa on jäljellä vielä yli kymmenen vuotta, joten en sano 100% varmaksi että jäämme yksi lapsiseksi, mutta 99% varmuudella ainakin :)
Emme ole varmaan ihan tyypillinen yhden lapsen perhe. Teimme ainokaisemme 21-vuotiaina, minä olen duunari, mies vähän korkeammin koulutettu, koti ei ole viimeisen päälle laitettu, eikä haittaa vaikka tulee sotkua.
Pidän elämästämme tällaisena. En ole koskaan ollut kovin lapsirakas, mutta halusin kuitenkin yhden lapsen.
Pystymme elämään näillä tuloilla kolmihenkisenä perheenä mukavasti. Ja ennen kaikkea minä nautin elämästä näin :)
Olemme lähipiirin ainoa yksilapsinen perhe ja ymmärrän muiden valintoja, olipa se sitten hankkia kaksi tai viisi lasta, kunhan se on oikea ratkaisi juuri sille perheelle.
"Meillä on yksi lapsi ja enempää ei tule..
Meillä on lapsentekoaikaa on jäljellä vielä yli kymmenen vuotta, joten en sano 100% varmaksi että jäämme yksi lapsiseksi, mutta 99% varmuudella ainakin :)
Emme ole varmaan ihan tyypillinen yhden lapsen perhe. Teimme ainokaisemme 21-vuotiaina, minä olen duunari, mies vähän korkeammin koulutettu, koti ei ole viimeisen päälle laitettu, eikä haittaa vaikka tulee sotkua.
Pidän elämästämme tällaisena. En ole koskaan ollut kovin lapsirakas, mutta halusin kuitenkin yhden lapsen.
Pystymme elämään näillä tuloilla kolmihenkisenä perheenä mukavasti. Ja ennen kaikkea minä nautin elämästä näin :)
Olemme lähipiirin ainoa yksilapsinen perhe ja ymmärrän muiden valintoja, olipa se sitten hankkia kaksi tai viisi lasta, kunhan se on oikea ratkaisi juuri sille perheelle. "
eli hyvä näin..
kun ollaan oikein tyytyväisiä ja onnellisia tämän ainokaisemme kanssa, emmekä haaveile saati suunnittele enempää lapsia. Ehkä jos olisimme mieheni kanssa törmänneet nuorempana, niin elämä olisi kuljettanut eri tavalla. Mutta, minkäs teet, nyt alkaa jo ikäkin tulla vastaan jos miettisi lisää lapsia ja toisaalta myös oma jaksaminen, halu ja mielenkiinto. Näin on meillä hyvä.
jotka kaikki ovat myös yksityisasioita. Onneksi useimmat ihmiset eivät kehtaa suoraan kysyä, miksi teillä on vain yksi lapsi. Jos itse harrastat tällaista kyselyä, herää tajuamaan että se on tunkeilevaa ja lopeta se.
Ikean katalogista repästy sivu, jossa lasten lelut ovat sikin sokin. Yhtä itsekästä on tehdä paljon lapsia. Nykypäivänä me emme edes tarvitse lapsia vanhuuden turvaksi.
läpi niillä jotka puolustavat yhtä lasta. Koti pitää olla kuin avotakasta repäisty eli suomeksi sanottuna lapsen elämä ei saa kotona näkyä. Varmaankin niitä aitejä, jotka ahdistuu jos lapsi vähän sotkee paikkoja.
Miksi pitäisi haluta? Meille on aina ollut selvää, että haluamme 0-1 lasta. Miksi pitäisi ahnehtia?
ja ehkä kuluttavatkin rahaa eri tavalla? Se mahdollistaa tuet ja joidenkin jäämisen kotiin.
asiat on yhden lapsen kanssa koettu jo, miksi tehdä lisää? sitä samaa se on ainoastaan haasteellisempaa kun on sitten useampi huollettava. yhden lapsen perheet tekevät kaikkea muuta, elävät elämää, menevät ja matkustelevat kun lapsi on isompi, useampien lasten perheet taasen hoitelevat lapsosia niin kauan kuin niitä tehdään.. mielestäni kukin tekee omat päätöksensä, kyllä siinä vanhemmat ajattelevat AINA itseään päättävät mitä hyvänsä. (typerää väittää että tehdään lapsi ettei esikoisen tarvitse olla yksin, kuka hullu OIKEASTI tekee lapsia VAIN sen takia että ekalla lapsella on kavereita, kyllä sitä täytyy sitten itsekin haluta, kavereita saa kyllä muualtakin lapselle..)
välillä oikein mietin että mistä taaperomme 1v3kk saa päähänsä kaikki ne ideat mitä keksii toteuttaa ja se sisarusten välinen pyyteentön rakkaus. tossa just yks ilta isompi 5v10kk hyppi peiliovien edessä ja karjahteli mitäs pikkuveli siihen tietenkin perässä yrittämään (varsinkin sitä karjahtelua) ja me vanhemmat saatii taas nauraa katketaksemme! =)
ihan oikeasti me oltaisiin jääty todella paljosta paitsi jos ei oltas tehty toista ja kolmaskin haaveissa..
Ettei lapset sotke paikkoja?? Kylläpä joillain on aika suppea ajatusmaailma...eipä ole itselläni koskaan tullut mieleen miettiä moista...maailman väkilukua sen sijaan paljonkin.
jos vääntäis vaan lapsia maailmaan.
mies halusi yhden. suostuin siihen.
yhteen lapseen. Sitten se meni ja katkaisi piuhansa. Pitäisikö mun lähteä perheestä ja tehdä lapselleni puolisisaruksia?
Täällähän aina aika ajoin joku pohtii vakavissaan eroa, kun mies ei halua neljättä lasta ja "oma syli tuntuu niiiiiin tyhjältä" (ja pitäisi ehkä vihdoin mennä töihin).
yhteen lapseen. Sitten se meni ja katkaisi piuhansa. Pitäisikö mun lähteä perheestä ja tehdä lapselleni puolisisaruksia?
ja koska meillä on myös muuta elämää, ymmärrämme senkin, että kaikkien meidän perheen ulkopuolisten mielestä ne omien naperoiden hassunhauskat jutut eivät ole niin hauskoja, että niillä kannattaisi rasittaa kanssaihmisiä...
asiat on yhden lapsen kanssa koettu jo, miksi tehdä lisää? sitä samaa se on ainoastaan haasteellisempaa kun on sitten useampi huollettava. yhden lapsen perheet tekevät kaikkea muuta, elävät elämää, menevät ja matkustelevat kun lapsi on isompi, useampien lasten perheet taasen hoitelevat lapsosia niin kauan kuin niitä tehdään.. mielestäni kukin tekee omat päätöksensä, kyllä siinä vanhemmat ajattelevat AINA itseään päättävät mitä hyvänsä. (typerää väittää että tehdään lapsi ettei esikoisen tarvitse olla yksin, kuka hullu OIKEASTI tekee lapsia VAIN sen takia että ekalla lapsella on kavereita, kyllä sitä täytyy sitten itsekin haluta, kavereita saa kyllä muualtakin lapselle..)
välillä oikein mietin että mistä taaperomme 1v3kk saa päähänsä kaikki ne ideat mitä keksii toteuttaa ja se sisarusten välinen pyyteentön rakkaus. tossa just yks ilta isompi 5v10kk hyppi peiliovien edessä ja karjahteli mitäs pikkuveli siihen tietenkin perässä yrittämään (varsinkin sitä karjahtelua) ja me vanhemmat saatii taas nauraa katketaksemme! =)ihan oikeasti me oltaisiin jääty todella paljosta paitsi jos ei oltas tehty toista ja kolmaskin haaveissa..
ja muistan että siinä missä muut lapset kinusivat koiraa tai kissaa vanhemmiltaan niin minä aina jankutin että haluan pikkuveljen =) Lapsuuteni oli kuitenkin todella onnellinen ja kavereita minulla oli paljon, ei ole siis mitään isoja traumoja jäänyt siitä että olen ainoa lapsi.
Sitä on joutunut tietenkin kuulemaan lapsesta asti kun puhutaan että ainoat lapset ovat itsekkäitä, epäsosiaalisia ja vaikka mitä (viimeksi kuulin tätä keskustelua työpaikallani, eikä keskustelun aloittaja tiennyt että minäkin olen ainokainen, meni hiljaiseksi kun esitin eriävän mielipiteeni =)
Kyllä sitä elämässä pärjää hyvin ainokaisenakin, itselleni olen kyllä aina halunnut vähintään kaksi lasta ja kohta näin onkin.