asuisitko 49 neliön kaksiossa sinä+3 alle kouluikäistä?

Enkä pidä kolmea vuotta mitenkään - väliaikaisena - järjestelynä.

Ongelmia tulisi vastaan vasta kun olisi kyse kouluikäisistä lapsista.

haluaisin oman huoneen itselleni ja lapsille. Tuossa metematiikassa sitä ei sais.

kolmenlapsen kamat/lelut ja mun kamat...osa siis olohuoneessa tai TODELLA hyvät säilytystilat.

minä nukuin olohuoneessa ja lapset makuuhuoneessa, hyvin mahduttiin =)muutettiin myöhemmin isompaan asuntoon ja se isompi tuntui jo liian isolta ja kolkolta ... =)

rauhaa/omat huoneet...

No mikäettei. Meillä kakkosasunto yksiö ja meitä 2+2.

Poika ei halua syödä nyt yhtään mitään, ei uhkailulla, kiristyksellä, lahjonnalla, pakottamalla, syöttämällä..



Ei, vaikka olisi jotain entistä lempiruokaa. Joisi vain maitoa ja sitäkin vain yhdestä tietystä lasista (juhla-sellainen ja kallis) ja pillillä.



Tätä jatkunut jo kaksi viikkoa. Päiväkodissa kuulemma sama juttu.



Ei ole kipeä, on vain nyt keksinyt tavan pompottaa meitä.

niin, että kun jäin yksinhuoltajaksi, odotin kolmatta lastani.



Kun vauva syntyi, oli kolme alle neljä vuotiasta lasta.



N. vuoden kuluttua seurustellessani nykyisen mieheni kanssa hän muutti luoksemme. Vanhimman lapseni ollessa 7-vuotias, syntyi miehelleni ja minulle yhteinen lapsi. Nyt oli 4 lasta joista vanhin 7v.



Muutimme isompaan asuntoon kun nuorin oli 1,5 v.



Olohuone oli annettu kolmelle "isommalle" ja vauva nukkui meidän aikuisten kanssa makuuhuoneessa.



Kaikkea jaksaa kun se ei ole lopullista...

Joka lelulle oma paikka ja kaikki turha tavara pois. Ikeasta kaappeja tms.

Tiukkaa toki tekisi, mutta kamalampiakin kohtaloita varmasti maailmasta löytyy. Luonnollisesti elämä pitäisi järjestää ihan uudella tavalla ja isosta osasta nykyisiä tavaroita luopua.

(äitini, isäni, minä, veljeni, labdadorinnoutaja) 45m2 isossa yksiössä talonrakennuksen ajan 8kk, olin itse lukioikäinen, veljeni peruskoulussa. Hyvin meni.



Nyt asun mieheni ja 2,5vuotiaan lapseni kanssa 42m2 ihanassa isossa yksiössä Töölössä. Ei ihminen tarvitse neliöitä, kun ulos voi kävellä ovesta.

Poika ei halua syödä nyt yhtään mitään, ei uhkailulla, kiristyksellä, lahjonnalla, pakottamalla, syöttämällä..

Ei, vaikka olisi jotain entistä lempiruokaa. Joisi vain maitoa ja sitäkin vain yhdestä tietystä lasista (juhla-sellainen ja kallis) ja pillillä.

Tätä jatkunut jo kaksi viikkoa. Päiväkodissa kuulemma sama juttu.

Ei ole kipeä, on vain nyt keksinyt tavan pompottaa meitä.

Riippuu ihan siitä, mitkä ovat vaihtoehdot. Mistä se on pois jos asutaan jotenkin muuten?



Sijainti mielesätni esim. neliöitä tärkeämpi. Toisaalta perheen yhteinen aika (jos asunnon vuoksi pitäisi palata töihin aiemmin) sijaintia ja neliöitä tärkeämpi jne.

Minkäikäisiä lapset olisivat siinä asuessa pidimmillän,siis jos menis se 3 vuotta??



Jos on peruskaksio niin olkkari on ison huone. Tv-pistoke on olkkarissa,mutta se on helppo vetää lsitoja pitkin johtokanavalla (sellanen putki,laitetaan johtoa sisään ja meneen listoja myöten toiseen huoneeseen) makkariin.



Tekisin siis niin,että lapsille se olkkari,lapset tarvii kuitenkin leikkitilaa ja leluille tilaa + sängytkin.



Itselleni (+lapsille sohvaksi) laittaisin esim tällaisen: http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/50080315 tai tällaisen: http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/10073977



Ekassa ois säilytystilaa ja sais tarvittaessa leveämmäksi,toka olis halpa ja kivannäköinen :)



Tuo olis sit sänky ja sohva sit päivällä,isoja tyynyjä vaan "sohvaan" mukaan. Ja tv-taso vermeineen,mitäs muuta sitä "olkkariin" oikeastaan tarviikaan... Ja kuitenkin ois sit iltaisin itselle se ihan oma tila.



Tietty jos sun lapset ei pyri ollenkaan sun viereen yöllä niin parvisänkykin olis yks ratkaisu,esim: http://www.on24.fi/sisustus/s%C3%A4ngyt_patjat/lastens%C3%A4ngyt_parvet…



kallis mutta loistava pieneen tilaan!!

tällainen sohvasänky,eikä sohvaa ollenkaan,lisäksi vain nojatuoli



http://www.on24.fi/sisustus/s%C3%A4ngyt_patjat/s%C3%A4ngyt/3178



Tilasin ihan tuolta kun oli alessa yks kerta niin tuon valkoisena,enkä ole katunut :)

Jos sinne saa hyvin mahtumaan sänkyt jokaiselle ja muut tarpeelliset huonekalut. Järjestely kysymyshän tuo vaan on.

Jos olisin hoitovapaalla, niin paljon ulkoilua päivisina ja mahdollisesti harrastuksia lapsille ja lasten kanssa, niin seinät ei kaatuisi päälle.



Itse asuin kahden alle kouluikäisen kanssa 39 neliön kaksiossa, mutta sielä oli huonekorkeutta sen verran, että sai tehtyä ison parven ja se antoi mukavasti lisätilaa.

Nyt asun miehen ja esiteinin kanssa 44 neliön kaksiossa..

olemme asuneet 65 neliön kolmiossakin, 2 aikuista, 4 lasta. enkä kokenut tuota ahtaaksi, asunto oli hyvin jarjestelty. Asuimme tuossa kaikkiaan 2 vuotta, sitten muutimme 74 neliön kolmioon..

Parhaillaan meidän 3-hengen perhe asuu 46 neliöisessä kaksiossa, eikä tee edes tiukkaa. Sijainti on loistava ja asumiskustannukset kohtuulliset.



Sopu sijaa antaa!