Olitko vaihto-oppilaana aikanaan? Aiotko laittaa lapsesi?
Miksi laitat/ et laita jos olit?
Meillä on kova pohdinta aiheen vaihto-oppilas kanssa nykyisin. Mitä tehdä?- Siinäpä kysymys!
Kommentit (37)
ja sekös on myöhemmin **tuttanut! Nykyään arvostetaan työelämässä (ja kielialoilla myös opiskelussa) todella paljon kokemusta ulkomailla asumisesta. Minun on pitänyt lähes tapella todistaakseni kielitaitoni (olen kielialalla sekä töissä että opiskelemassa), kun ilman ulkomaankokemusta ei oikein kukaan usko ja luota taitoihin.
Eli omia lapsiani kyllä ehdottomasti kannustan ottamaan vaihto-oppilasvuoden ja mieheni on tässä aivan samaa mieltä. Häntäkin harmittaa, kun ei ole ulkomailla asunut, koska sillä saisi selvän etulyöntiaseman työelämässä. Paha se on enää neljän lapsen kanssa lähteä...
Paljon edullisemmaksi tulee kun repäisette ja lähdette ulkomaille vuodeksi koko perhe. Lapset paikalliseen kouluun
Siis verrattuna neljän nuoren vaihto-oppilasvuosimaksuihin.
Luulenpa, että meillä einakaan ei tuo vuodeksi koko perhe ulkomaille toimisi. Nuoremmat lapset ehtisivät sujuvasti unohtaa kohdemaan opit ennen nuorta aikuisuuttaan. Lapsillamme on senverran ikähaitaria.
Oma kokemuksesna luulisi tuon vaiho-oppilasvuoden olevan. Tulee siinä sitä itsenäidyyttäkin ilman vanhempia. Haluaisin napanuoran joustavan jo reilusti...
mutta ilman muuta päästän lapseni jos haluavat mennä.
asumme nyt Englannissa. Voisin vaikka Ranskaan laittaa, jos lapsi itse sen ottaisi asiaksi.
jenkeissä ja kieltämättä siitä on apua työelämässä.
En ole ihan varma uskaltaisinko lähettää omat lapseni mutta he ovat niin pieniä vielä että on aikaa ajatella asiaa.
Vaihtoon voi lähteä myös yliopistosta, se tuntuisi ehkä omien lasten kohdalla jotenkin paremmalta.
Kaikki ehdolla olevat maat ei todellakaan kelpaisi. Ei edes kaikki alueet maissa.
Pitäisi punnita mitä tahtoo.
tiedättekö mitä maksaa vaihtarivuosi? täytyy olla aika varakas et voi 4 lapselle kustantaa.
itse olin vaihtarina Etelä-Amerikassa - en halua kertoa maata, ettei tunnisteta.
sen jälkeen olen ollut järjestön toiminnassa mukana vuosikaudet. kaikille EI vaihtarivuosi sovi, eikä kannata sellaista nuorta kannustaa joka ei itse palavasti sinne halua. vielä nekin jotka todella oikeasti haluavat, joutuvat onneksi käymään läpi tiukat haastattelut joissa kokeneet ihmiset arvioivat onko nuori sopiva vaihtariksi.
vaikka kieltä toki oppii hyvin vaihtarina, niin voi sinne ulkomaille lähteä vähän vanhempanakin! vaikka lukion jälkeen, tai opiskelijavaihtoon. toki itse suosittelen vaihtarivuotta ehdottomasti niille jotka todella haluavat, mut vanhempien kannattaa muistaa et myöhemminkin ehtii ja lapsen on ensin itse haluttava lähteä, oikeasti. itselläni kyl koulumenestys kärsi kovastikin "välivuodesta", matikka ja ruotsi ei enää sujuneet vaihtarivuoden jälkeen ja jotenkin muissakin aineissa motivaatio laski.
en välttämättä toivo että omat lapseni haluaisivat lähteä maailmalle niin nuorina. vaihtarivuosi on kova koulu itsenäistyä ja maailma on muuttunut paljon. itsekin olen ajatellut että mieluummin lähdettäis koko perhe ja otettais meille kotiin vaihto-oppilaita. kannattaa muuten harkita sitä, et otatte ensin teille vaihtarin kotiin vuodeksi. siinä näette millaista omalla lapsellanne tulis olemaan, ja lapsi näkis myös.
kuin kaupallisten järjestöjen kautta lähtö. Esimerkiksi Rotary -järjestö hoitaa asiat mainiosti ja lähtevä vaihto-oppilas saa ns. stipendin, jolla kustannukset pysyvät aisoissa.
olin itse euroopan alueella, moni kaveri oli jenkeissä. Jenkkeihin en omaani päästäisi, muihin maihin kyllä.
Vaihtarivuosi on kielitaidon kannalta ratkaiseva: siinä iässä nuori vielä omaksuu oikean ääntämisen ja intonaation, sama ei onnistu enää 20+ vuotiaana.
Suurin osa meistä lukioaikaisista vaihtareista tuli takaisin kotiin takataskussaan lähes natiivin tasoinen suullinen kielitaito. Suomen kielen kanssa oli alussa vaikeuksia osalla (lähinnä sanajärjestyksen ja sanojen kanssa). Omasta vaihtarivuodesta on kohta 20 vuotta aikaa, edelleen minua luullaan kyseisen maan kansalaiseksi =)
Opiskeluaikoina olin myös vaihdossa kuten myös muutama opiskelukaveri - tuossa iässä ei vain tietty kielitaidon syvyys enää tartu, tietty herkkyys on jo poissa.
Siksi ehkä työmarkkinoillakin arvostetaan nimenomaan vaihtarivuotta.
Meillä on kuitenkin asunut kolme vaihtaria vuoden kun olin lukiolainen. Meinasin itsekin lähteä, mutta sitten tuli muita juttuja. Meillä lapset ehdottomasti lähtee vaihtariksi, jos sitä itse haluavat. Isäni joskus naureskeli, että ainakin -90 luvulla nuo vaihtariksi lähtöhinnat oli sen verran edullisia, että lapsen ruokailu vuodeksi maksoi enemmän ja vaihtarinahan ruokailun maksaa perhe jossa lapsi asuu :) Meillä myös vaihtarit kulki meidän perheen mukana ulkomaanreissuilla yms. ja vanhempani kustansivat kaiken.
Itse reissasin aika paljon ulkomailla jo teininä (en kuitenkaan vaihtarina) ja paljon päätöntä tuli tehtyä.
Ehkäpä vaihtarin otto meille asumaan voisi olla parempi vaihtoehto. Kyllähän siinä oppisi samalla vaivalla kaikki lapset, ainakin jonkin verran, ellei sitten se vaihtari sattuisi olemaan ihan tuppisuu.
Olen itse ollut USA:ssa ja todellakin laittaisin lapseni vaihtariksi, jos vain haluavat. Revin ne rahat mistä vaan.
Aivan upea juttu ja vieläkin 20 vuoden jälkeen siitä on hyötyä, niin kielitaidon kuin kontaktienkin muodossa. Vaihtariaikaisia ystäviäni on ympäri maailmaa. Aina on paikka minne mennä ja kahden kanssa olen hyötynyt työelämässäkin vanhasta ystävyydestä (toinen asuu USAssa toinen Espanjassa).
Itse en pidä kaupallisia järjestöjä sen huonompina kuin Rotareitakaan, molemmista on kokemusta. Itse olin EF:n kautta ja mitään huonoa sanottavaa ei ole. Mukavia matkoja vuoden aikana ja aluevalvoja oli säännöllisesti yhteydessä. Siihen aikaan ei ollut valmennusleiriä vai miksi ne sitä kutsuvatkaan, sellainen leiri ennen isäntäperheeseen menoa. Se olisi varmasti kiva sekin.
Naapurin teini oli Rotarien kautta Japanissa. Oli tykännyt ja ilmaisuus plussaa, mutta pakolliset perheiden vaihdot eivät olleet kuulema kivoja.
oli mulle vaikeita.
Jos lapset haluaa lähteä, niin siitä vaan.
natiivin tasoisen kielitaidon hankinta. Opin myös arvostamaan Suomea enemmän kuin ennen vaihtovuottani. Siinä olikin vuoden paras anti.
Omia lapsiani en päästäisi. Itselläkin oli 'pakkorako', eli olin liian vanha lähtemään perheeni mukaan, kun isä lähti ulkomaille töihin ja oli pakko löytää joku paikka.
Olen eri mieltä tässä ketjussa olleen kanssa, siis sen, joka väitti, ettei vanhempana enää voi omaksua kunnon aksenttia. Kyllä vain voi, jos on lahjoja. Haluankin, että lapseni lähtevät vaihtoon esim. amkissa/yliopistossa ollessaan, eivät ennen. Sen verran karmeita kokemuksia itselläni oli.
Paljon parempi jos lapsi menee opiskelemaan tai vaihtoon opiskelijana ulkomaille asumaan vaikka opiskelija-asuntolaan, kuin asumaan vuodeksi jonkun täysin "randomin" perheen armoille... Noin siis oman kokemukseni perusteella, vaihto-oppiluuden lisäksi opiskelin ulkomailla, ja se oli PALJON parempi kokemus.
jos lapseni todella haluaisi ja olisi kypsä siihen niin voisin päästää, mutta en kaikkiin maihin. Itselläni jäi paljon hyviä muistoja noista ajoista, mutta olinkin tosi itsenäinen jo ennen vaihto-oppilasvuotta.
lukion jälkeen USAssa. mietin lukiossa jo vaihtarivuotta mutta siihen ei ollut varaa, au pairiksi lähteminen on paljon halvempaa. tietysti täytyy tykätä lapsista :) ja pojille se harvemmin on vaihtoehto vaikka on niitäkin jonkin verran.
omat lapseni päästäisin kyllä vaihtoon.
natiivin tasoisen kielitaidon hankinta. Opin myös arvostamaan Suomea enemmän kuin ennen vaihtovuottani. Siinä olikin vuoden paras anti. Omia lapsiani en päästäisi. Itselläkin oli 'pakkorako', eli olin liian vanha lähtemään perheeni mukaan, kun isä lähti ulkomaille töihin ja oli pakko löytää joku paikka. Olen eri mieltä tässä ketjussa olleen kanssa, siis sen, joka väitti, ettei vanhempana enää voi omaksua kunnon aksenttia. Kyllä vain voi, jos on lahjoja. Haluankin, että lapseni lähtevät vaihtoon esim. amkissa/yliopistossa ollessaan, eivät ennen. Sen verran karmeita kokemuksia itselläni oli.
Toki vanhemmallekin aksentti tarttuu, mutta ei enää natiivin tasoisesti. Tai sitten se vaatii todella useamman vuoden intensiivisen asumisen. Lahjoilla ei ole tämän asian kanssa niinkään tekemistä =)
Lukioajan vaihdossa on tosiaan plussaa se kielitaito - ja siksihän esim. rekrytoijat arvostavat nimenomaan lukioaikaista vaihtovuotta varsinkin kansainvälisten tehtävien rekrytoinnissa.
voisin laittaa lapsenkin. Riippuu tietenkin lapsen persoonasta ja halusta lähteä. Mä uskon, että aika harva sellainen, joka oikeasti haluaa vaihtariksi ei olisi sopiva lähtemään.