miksi Suomessa uskonnollisuus
on niin ongelmallista? Tai jos joku sanoo olevasna uskovainen? Tai jos jollakulla olisi vaikka ikoni kotona seinällä? Juuri ja juri enkelit "suvaitaan"
Useissa maissa kuten Tanskassa, Italiassa ja muissakin euroopan maissa uskonto vaan jotenki liittyy ihmisten arkipäivään. Uskonnollisia sisustusesineitä on kotona jne.
Miksi meille Suomalaisille se tuntuu olevan niin vaikeaa?
Kommentit (21)
Musta Suomessakin ne, joille uskonnollisuus oikeasti merkkaa (siis eivät ne 60% kirkkoon kuuluvista mukakristityistä) antavat uskonsa myös näkyä.
Lähiympäristöstä mulle ainakin ortodoksit ja lestat jopa korostavat uskoaan. Ihan ok siis mulle. Vapaaseurakunnista tai mitä ne käännyttäjät nyt ovatkaan, en niin paljoa tykkää, sorry...
että täällä uskonto ei jotenkin ole niin kiinteä osa kulttuuria kuin liki kaikkialla muualla. Mistä lie johtuu, ei oo auennut mulle.
Luterilainen oppi korostaa sitä, että kaikenlainen hörhellys uskonnon ympärillä on turhaa, oppi on tärkeintä.
selkästi uskovaisten esim. lestojen joukkoa joilla usko näkyy, mutta esim. kuinka moni voisi ostaa jonkun madonna tyyppisen patsaan kotiin ilman että kokisi sen uskonnolliseksi. Madonnahan lähinnä on kuitenkin äitihahmo..
ja ikonit sitä kautta aivan jees. Luterilaisuus on tekopyhä tapauskonto ja uskovaiset rasittavia silloin, kun he katsovat velvollisuudekseen käännyttää kanssasisariaan ja -veljiään.
ei kuulu Madonna-patsaat kotona tai ikonit tai suitsukkeet tai ylipäätään mikään oheistuote lukuunottamatta ehkä pientä rippiristiä kaulassa. Tutustukaa uskontoonne, niin tiedätte.
Ehkä tuo etelän porukka on vähän semmoista yksinkertaisempaa väkeä ja siten hurahtaa helpommin näihin uskontoihin. Pohjoisen kylmissä ja karuissa oloissa ovat aikojen myötä säilyneet hengissä vain fiksuimmat yksilöt, ja sen vuoksi uskontojen merkitys vähäisempi. Olisiko tässä yksi teoria?
Ehkä tuo etelän porukka on vähän semmoista yksinkertaisempaa väkeä ja siten hurahtaa helpommin näihin uskontoihin. Pohjoisen kylmissä ja karuissa oloissa ovat aikojen myötä säilyneet hengissä vain fiksuimmat yksilöt, ja sen vuoksi uskontojen merkitys vähäisempi. Olisiko tässä yksi teoria?
Tässä vastaus:Johtuu siitä,että uskonnottomat ovat usein niin torjuvia ja ahdasmielisiä uskovaisia kohtaan,etten hirveästi viitsi vakaumuksestani huudella,jollei erikseen kysytä.Uskonnottomat ei useinkaan myös osaa puhua asiasta sivistyneesti ja uskovaisista kuvitellaan kaikkea outoa.Tunnen itse paljon kristittyjä uskovaisia ja voin todella kertoa,että he eivät erotu joukosta mitenkään-korkeintaan edukseen.Täälläkin moni tietämättään tuntee uskovaisia ja joka 10.suomalainen on tutkimusten mukaan uskovainen kristitty.
ole mitenkään uskonnollisia, eivätkä enää Italiassakaan.. kunhan noudattavat vahvempia ja näkyvämpiä uskonnollisia perinteitään. Monessa muslimimaassa on ihan sama juttu, vaikka täällä muuta luullaan. Ihmiset kokevat (ainakin salassa) uskontonsa enemmäkin taakaksi.
No ei ollut tarkoitettu loukkaukseksi. Mutta kyllähän se nyt vaan vähän niin on, että arktisissa oloissa on pitänyt olla kekseliäs ja nähdä vaivaa sen eteen, että ruokaa löytyy yms. Silloin korostuu oman toiminnan merkitys. Kun taas etelämmässä hedelmät vaan putoilee puista ja sen kuin syö, niin on helpompi uskoa ulkoisiin vaikutuksiin, eikä omaan toimintaan.
No ei ollut tarkoitettu loukkaukseksi. Mutta kyllähän se nyt vaan vähän niin on, että arktisissa oloissa on pitänyt olla kekseliäs ja nähdä vaivaa sen eteen, että ruokaa löytyy yms. Silloin korostuu oman toiminnan merkitys. Kun taas etelämmässä hedelmät vaan putoilee puista ja sen kuin syö, niin on helpompi uskoa ulkoisiin vaikutuksiin, eikä omaan toimintaan.
Suomalaiset ovat olleet ennen hyvin, hyvin uskonnollisia. Taisi sullakin (todennäköisesti olet rasisti myös) jäädä koulut käymättä.
selkästi uskovaisten esim. lestojen joukkoa joilla usko näkyy, mutta esim. kuinka moni voisi ostaa jonkun madonna tyyppisen patsaan kotiin ilman että kokisi sen uskonnolliseksi. Madonnahan lähinnä on kuitenkin äitihahmo..
suurin osa suomalaisista kuitenkin on luterilaisia. Tutustu luterilaisuuden historiaan.
Itse olen uskonnoton, ja minulla on paljon uskovia ystäviä. Osaan puhua sivistyneesti ja olen aidosti kiinnostunut erilaisista maailmankatsomuksista. En kuvittele outoja vaan kyselen ja otan selvää.
Hassua kyllä minua ja uskovia ystäviäni yhdistää myös vähemmistöasemamme. Uskonnottomat ovat vähemmistöä, samoin uskovat. Omien kokemusteni mukaan enemmistö kuuluu kirkkoon mutta ei varsinaisesti usko tai pidä uskontoa tärkeänä tai kiinnostavana.
Tässä vastaus:Johtuu siitä,että uskonnottomat ovat usein niin torjuvia ja ahdasmielisiä uskovaisia kohtaan,etten hirveästi viitsi vakaumuksestani huudella,jollei erikseen kysytä.Uskonnottomat ei useinkaan myös osaa puhua asiasta sivistyneesti ja uskovaisista kuvitellaan kaikkea outoa.Tunnen itse paljon kristittyjä uskovaisia ja voin todella kertoa,että he eivät erotu joukosta mitenkään-korkeintaan edukseen.Täälläkin moni tietämättään tuntee uskovaisia ja joka 10.suomalainen on tutkimusten mukaan uskovainen kristitty.
Erilaisuus herättää ihmisissä ennakkoluuloja. Suomessa ei ole tapana pitää uskonnollisia esineitä tai omaa uskoa esillä.
Todennäköisesti suhtaudut itsekin ennakkoluuloisesti johonkin asiaan, joka on sinulle vieras.
Aloitus on hyvä. Meistä jokaisella olisi aihetta tarkastella omia ennakkoluulojamme liittyivät ne sitten toisen uskonnollisuuteen, uskonnottomuuteen, kulttuuriin, ulkonäköön, seksuaalisuuteen tai mihin tahansa muuhun.
Ihanneyhteiskunnassa jokainen saa olla oma itsensä ja ihmisten erilaisuus hyväksytään! Ap:n tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset oikeasti kunnioittavat toistensa maailmankatsomuksia, vaikka oma vakaumus olisi erilainen.
kun he lakkaavan puhumasta seksuaalisuudeltaan erilaisista kuin koirista. Ja juu, kaikki ei tee niin, mutta järkyttävän suuri osa tekee. Häpeämättömien haukkujien lisäksi ällöttää ihan yhtä paljon ne jotka naamioi julmuutensa "jumala rakastaa homoja mutta vihaa homoutta" -hokemiin. Olisivat mieluimmin hiljaa.
No ei ollut tarkoitettu loukkaukseksi. Mutta kyllähän se nyt vaan vähän niin on, että arktisissa oloissa on pitänyt olla kekseliäs ja nähdä vaivaa sen eteen, että ruokaa löytyy yms. Silloin korostuu oman toiminnan merkitys. Kun taas etelämmässä hedelmät vaan putoilee puista ja sen kuin syö, niin on helpompi uskoa ulkoisiin vaikutuksiin, eikä omaan toimintaan.
Suomalaiset ovat olleet ennen hyvin, hyvin uskonnollisia. Taisi sullakin (todennäköisesti olet rasisti myös) jäädä koulut käymättä.
Jos esittää teorian uskonnon vähäisestä merkityksestä Suomessa, onkin yhtäkkiä rasisti. Nämä kukkahattutädit on sitten ihania...
oikeasti olet naurettavan lapsellinen ja itsekeskeskeinen. Tuosta sun aiemmasta viestistä paistaa tietämättömys ja ennakkoluuloisuus ja se "minä olen parempi" asenne.
oikeasti olet naurettavan lapsellinen ja itsekeskeskeinen. Tuosta sun aiemmasta viestistä paistaa tietämättömys ja ennakkoluuloisuus ja se "minä olen parempi" asenne.
Jaahas. Mielenkiintoinen asenne. Miten se tekee minut lapselliseksi ja itsekeskeiseksi, jos mietin, mikä on syy siihen, miksi Suomi ei ole niin uskonnollinen kuin eteläisemmät maat. Eikö se ole ihan varteenotettava selitys, että vaikeissa luonnonoloissa ei ole voinut niin paljon luottaa korkeampaan voimaan, vaan on pitänyt ottaa vastuu itse itsestään ja läheisistään, jotta on ylipäätään säilynyt hengissä?
Jospa ne ristiretket yms. käännytykset eivät täällä arktisissa oloissa tehonneetkaan niin hyvin kuin etelämmässä? Että ollaan enempi vaan muodon vuoksi uskonnollisia...