Tapetaanko vanhukset nälkään täällä?

Vaaditaan hoitajille koulutusta ja hyvää hoidontasoa, mutta ei ymmärretä, ettei yksi työntekijä voi tehdä ja osata ja jaksaa tehdä kaiken maailman asioita.

Pitäisi olla hyvä hoitaja, empaattinen ja lääkehoidon täydellisesti hallitseva, katetroinnin ja haavanhoidon osaava saattohoitaja, kampaaja ja sen lisäksi pitäisi osata ja jaksaa neuloa ja ommella, siivota, osata myös kaikkien eri siivousaineiden käyttö, olla loistava kokki, osata remonttihommat, sähköasennukset ja laitteiden korjaukset?

Pihan ja puutarhanhoito, lumenluonti ja puunhakkaaminen pitäis myös jaksaa tehdä. (ja osata)

Myös kaupasta pitäisi osata ja jaksaa tuoda just tietyt asiat ja vielä halvalla. (tuo sellainen vaaleanpunainen keksipaketti -etkö ymmärrä, että se tarkoittaa toffee balleriinoja?)

Eiköhän se ole järkevää, että näitä asioita hajautetaan monien ihmisten tehtäviksi, että ne tulee kunnolla hoidettua?

hiljattain valmistut hoitaja, joka myötäilee ja puolustelee sinisilmäisesti kunnan antamia puitteita?

Silloin kun on oltu asiakkaan luona 4h on kotihoitoisuus ollut aivan eri luokkaa. Silloin kotona on ollut hyväkuntoisia vanhuksia ja heikommat on hoidettu laitoksissa.

Nykyään saa olla kotona paljon kauemmin, jopa vuodepotilaita hoidetaan kotona, omaisen niin halutessa.

Nämä asiakkaat tarvitsevat hoitoa. Ihmisen hoitoa.

Siivoamisen hoitaa siihen koulutuksen saanut henkilö ja ruoat tekee keittiöalan koulutuksen saanut henkilö. Ruokapalvelun ruoassa on laskettu olevan tarpeelliset aineet.

Ystäväpalvelun ihmiset taas ovat usein vapaaehtosia, sydämellisiä ihmisiä, oikein sopivia -ystäviksi-.

Itsekin kotihoidossa työskentelevänä sh:na ajattelin tätäkin... Aivan parhaita nämä syyttelevät omaiset, jotka tekevät sitä huonon omantunnon vuoksi.

Onko osalla porukkaa luetun ymmätämisen vaikeuksia? Ap ei ole sukulainen ja mumulla ei sukulaisia ole.

Enpä viitsi hukata aikaani sinuun, kun selvästi olet mielipiteesi päättänyt, etkä mitään uutta ota vastaan.

Mitäpä jos itse vaikka menisit tervehtimään jotakuta yksin kotona asuvaa ikäihmistä?

Nythän olisi pyhinä hyvin aikaa.

Asioita ei hoideta kuten ennenkin, jolloin yhden asiakkaan kotona kävi kodinhoitaja ja oli 4 tuntia kerralla, käytti kaupassa ja kävelyllä, avusti ruuanlaitossa ja hakkasi matot, auttoi suihkussa. Kotisairaanhoito kävi jakamassa lääkkeet ja pistämässä insuliinit.

Joten hänen syyllistämisensä siitä, mitä omaiset tekevät tai jättävät tekemättä, on täysin turhaa. Ap sanoo jo ensimmäisessä viestissään, ettei vanhuksella ole lähiomaisia.



Jos vanhuksella on jo diagnoosi Alzheimerin taudista niin se viittaa siihen, ettei hän tosiaankaan enää osaa laittaa ruokaa itse. Se on taito, joka tyypillisesti katoaa ensimmäisten joukossa, koska se edellyttää suunnittelua ja sitä, että pystyy pitämään pitkiä toimintaketjuja muistissaan. Sellainen ei sairaalta onnistu



Oma läheiseni sai Alzheimer-diagnoosin noin vuosi sitten. Hän ei ollut osannut laittaa ruokaa enää ainakaan 2 vuoteen. Puhelimella soittamisen hän lopetti noin vuosi sitten, ja tällä hetkellä hän ei enää osaa vastata puhelimeen. Kun puhelin soi, hän tuijottaa sitä hämmentyneenä eikä tiedä, mitä tekisi. Joskus harvoin muistaa, että ääni tarkoittaa, että pitäisi nostaa luuri.



Ap:n tulisi katsoa kaupunkinsa vanhusten palveluista (netissä on yleensä puhelinnumerot) joko vanhusten asioita hoitavan sosiaalityöntekijän tai hänen alueensa kotihoidon numero, soittaa siihen, kertoa huolensa ja pyytää vanhukselle uutta palveluntarpeen arviointia. Kolmas vaihtoehto on muistihoitaja. Kaikkien näiden virkavelvollisuuksiin kuuluu käydä vanhusten luona ja huolehtia, että he saavat tarvitsemansa palvelut.



Palveluiden järjestäminen vaihtelee kunnasta toiseen. Yleensä kotipalvelu tosiaankin vain jakaa lääkkeet dosettiin kerran viikossa (entinen kotisairaanhoito) ja käy lämmittämässä ruokaa/keittämässä kahvia ja tukipalvelut ovat erikseen. Näitä ovat ateriapalvelu, kauppapalvelu, saunotuspalvelu. Siivous ostetaan usein yksityisiltä palvelusetelin avulla, samoin kuljetukset.



Voidaan sopia esimerkiksi niin, että ateriat tuodaan ateriapalvelusta, mutta kotipalvelu käy avaamassa pakkauksen, antamassa haarukan käteen ja kehottamassa syömään. Sillä Alzheimer tarkoittaa aloitekyvyn täydellistä menetystä, eikä vanhus tajua, mitä varten se pakkaus hänelle tuotiin.



Potilaalla on Suomessa itsemääräämisoikeus ja senkin takia vanhusten käytännössä saamat palvelut vaihtelevat. Esim. omaiseni on kieltäytynyt ateriapalvelusta, koska ruoat ovat hänen mielestään pahoja. Niinpä kannan hänelle ruoat Stockmannin Herkusta. Hänelle maistuvat pääasiassa makeat herkut, mutta vien myös "oikeaa" ruokaa, jotta kotipalvelun työntekijät saavat hoitaa työnsä eli lämmittää ruoan ja asettaa sen tarjolle. Valtaosa ruoasta menee roskiin, mutta pääasia, että palvelut jatkuvat ja kaikki ovat tyytyväisiä.

5-10 minutin mittaisia kyljen kääntökäyntejä saattaa olla 6 kpl vuorokaudessa.



Se on sitten jo eri asia, onko se inhimillistä. Hyvä sairaanhoito ei aina ole hyvää kokonaisvaltaista hoitoa. Ihminen, vanhuskin, on psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen, henkinen ja hengellinen kokonaisuus. Pelkkä fyysinen hoito ei riitä, jos asiakas tuntee ahdistusta ja pelkoa alati vaihtuvien työntekijöiden ja tuntemattomien siivoojien vuoksi.

Huolehdi, että olet paikalla, kun se kaupungin/kunnan työntekijä käy vanhuksen luona. Koska hänellä on Alzheimer, hän ei luultavasti ymmärrä tarvitsevansa palveluja. Minunkin läheiseni valehtelee sujuvasti kysyttäessä, että hän käy itse kaupassa ja laittaa kaikki ruoat. Tosiasiassa hän ei edes tiedä, missä kauppa on eikä ole käynyt ilman saattajaa kotioven ulkopuolella viime kesän jälkeen. Lääkkeitäkään hänellä ei kuulemma ole, joten ei niitä tarvitse hänelle käydä jakamassa...

Jos altzhaimerpotilas kieltäytyy kaikista palveluista, niin ei kotihoito voi todeta "ei sitten". Kyllä asiantuntevalle kotihoitajalle herää epäilys vanhuksen pärjäämisestä, jos kotona ei ole ruokaa tai potilaan toiminnallisuus on itsehoidollisissa asioissa ihan alhaalla. Tällöin otetaan yhteyttä omaisiin, tai holhoojaan ja aletaan valmistelemaan laitospaikkaa.



Se on kaupungilta heitteillejättö, jos jätetään yksin kotiin silloin kun ei enaa muista tehdä ruokaa tai syödä.

..soittamalla Muistiliiton lähimpään neuvontapuhelimeen. Esimerkiksi meidän paikkakunnalla on Muistiliitolla muistihoitaja, joka päivystää pari tuntia joka päivä ihan vain keskustellakseen sairaiden ja heidän omaistensa kanssa puhelimessa. Muistiliitto on sama kuin entiset Alzheimer-yhdistykset. Saat häneltä tietoa paikkakuntasi käytännöistä ja oikeat puhelinnumerot, kun alat hakea apua tuolle vanhukselle. Tämä on ainakin jo toinen viestii tällä palstalla, mutta paljon parempi osoite huolellesi olisi tuo Muistiliitto tai sitten kuntasi/kaupunkisi kotihoito/vanhusten sosiaalityöntekijä/muistihoitaja.

että vakituiset hoitajat ovat vuorotellen ja usein yhtä aikaa pitkillä sairaslomilla siis ½-1v, sen lisäksi kaikki sairastavat todella paljon ilmeisesti stressin takia kun joutuvat tekemään vajaalla tai sitten sijaisten kanssa jotka vaihtuvat tosi usein.



Tuollaisessa tilanteessa ei kotipalvelun työntekijä huomaa vanhuksessa tapahtunutta muutosta, todella vaikeaa on ajatella että asiat eivät taida olla niinkuin iloinen ja reippaan oloinen vanhus kertoo. Aika pitkään dementoitunut pystyy huijaamaan tai kai hän uskoo itse juttuihinsa.



Valitettavasti tämä ap:n tuttu ei ole ainoa vanhus joka on tuossa tilanteessa.

mutta meidän kunnassa on ateriapalvelu, joka tuo 2 lämmintä ateriaa /päivä, tosin perjantaisin tuodaan sitten viikonlopun satsi.



Kauppakuriiri tuo ostokset, eli työntekijät kotihoidossa ei saa käydä enää kaupassa asiakkailleen.



Asiointiapua saa meidän kunnassa yksityiseltä puolelta, myös hyväntekeväisyytenä.



Alueesi kotihoito osaa suositella teidän alueen palveluita, soittele ja kysele.

on hävinnyt? Minä en ole hänen holhoojansa enkä voi tehdä mitään kotipalvelu sopimuksia hänen puolestaan. Miten se pankissa käynti sitten? Minähän voi käydä kaupassa hänelle, silloin kun voin, mutta pankkiin en pääse omien työaikojeni takia.Sen on tähänkin asti hoitanut Helsingin kaupunki. Mikä on tämä alueellinen kotihoito?



ap.

He kertovat kuinka ruoka-asiat on järjestetty. Esim. meidän kunnassa palvelusetelein.

en usko että hän haluaa tilata ruokaa kotiinsa koska hän osaa ja haluaa laittaa itse ruokansa, se pitää hänet virkeänä.



ap.

Kun on niin monenlaista asiakasta.

Sitä sanotaan yhteistyöksi.

yksityinen jonka kaupunki palkkaa, en tiedä näistä asioista yhtään mitään mutta soitan heti Tiistaina, toivottavasti saan asiat kuntoon.



ap.

Sitten on mahdollista tilata ruokatarvikkeita kotiin, ainakin monissa kunnissa/kaupungeissa käy kauppa-asiointi auto esim. kerran viikossa. Palvelu on tietty maksullinen, tietoa saa varmaan sieltä kotipalvelusta..

on kotihoidon työntekijä. Mitään kotiapua ei nykyään erikseen useimmissa kunnissa enää ole. Mun käsitykseni mukaan myös Helsingissä on jo yhdistytty.

entisen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon korvaava yhdistelmäpalvelu.



Jos tuttusi valmistaa itse ruuan, hän voi käyttää kunnan järjestämää kauppakuriiria (joka tuo ostokset kotiin) tai sopia lähikauppiaan kanssa ostosten tuonnista kerran viikossa kotiin (moni pikkukauppa elää näillä asiakkailla).



Laskut suoraveloitukseen tai maksukuoret käyttöön, kotihoito voi kuoret sitten pudottaa postilaatikkoon. Pankissa ei kovin usein tällöin tarvitse asioida, käteistä ei paljoa tarvitse, eikä sitä yksinäisen vanhuksen kannata kotonaan säilytelläkään.