Uusperheiden lapsiin suhtautumisesta kysymys
Ystäväni perusti uusperheen, johon hänen ja lastensa lisäksi kuuluu puoliso ja tämän lapsi (jolla vain tämä yksi vanhempi, joten lapsi asuu perheessä koko ajan). Sikäli siis kuvio ihan selvä.
Mutta se itse kysymys on seuraavanlainen: tulisiko minun ja lasteni suhtautua myös uuden puolison lapseen samoin kuin suhtaudun ystäväni lapsiin (ovat omien lasteni ystäviä ja tottuneet leikkimään ja viettämään paljon aikaa yhdessä)?
En oikein voi pakottaa omia lapsiani pyytämään tätä perheen "uutta lasta" mukaan joka juttuun mukaan enkä oikein osaa kuvitella, että tämä lapsi tulisi meille luontevasti "kesälapseksi" vaikkapa viikoksi mökillemme, kuten isommat ystäväni lapsista saattavat tulla. Jotenkin tuntuu, että kait mun pitäis, mutten osaa kun ei ole mitään sidettä tähän lapseen eikä hän muutenkaan ole niitä lapsia, joista ihan tuosta noin vaan tykkäisi.
Kommentit (14)
et ainakaan missään tapauksessa voi pyytää vain muita lapsia ja jättää yhtä kutsumatta, jos kaikki asuvat 365 päivää vuodesta samassa perheessä.
kauhea ajatus, että yksi lapsi jätettäisiin kutsumatta. Meillä ei ainakaan ole edes mitään mummoloita, eli ei koskaan pääsisi minnekään.
omille lapsilleni, että kaikki on otettava leikkiin eikä muita saa syrjiä. En ymmärrä millä perusteella sinä ja lapsesi oikeuttaisitte sen, että yksi lapsi jätetään pois leikeistä ja muista perheen yhteisistä touhuista. Varsinkin jos kyseessä on suunnilleen samanikäinen lapsi kuin omasi.
Eikö se lapsen vanhempi voi kehittää jotain muuta mukavaa siksi aikaa... ja lapsestahan voi olla mukavaakin viettää aikaa vanhempien kanssa ja olla se ainoa lapsi edes hetken.
Kunhan vain aikuiset antavat siihen tilaisuuden.
Mutta kun ei me tunneta ollenkaan tätä uutta osapuolta perheessä ja koko perhe asuu nykyään monen sadan kilsan päässä meistä.
Ystäväni lapset ollaan tunnettu "aina". Ei meidän lapset oikeastaan edes ymmärrä/tule ajatelleeksi, että siinä heidän kavereiden perheessä, jotka muuttivat kauas, on yhtäkkiä yksi aikuinen ja lapsi lisää.
olen elänyt uusperheelämää 11v. Lapset nyt jo 14-18v, siis mun ja sun lapset ja heitä on viisi. Yksi yhteinen on. Aina on eletty yhteistä elämää missä samat säännöt kaikille MUTTA täytyy myös muistaa että miehen lapsilla on oma verkosto MYÖS, niinku munkin lapsilla. Tarkoittaen just sitä että toki hänen tytöt joskus käyneet kylässä tätinsä luona, ollu jossain sukulaisten mökillä tai reissannut jonnekin ihan niin ku munkin ovat menneet omia menojaan. Sun kysymykseen siis sanoisin että toki saat pyytää vain ne teille tutut lapset kylään. Siihen lasten pitää tottua, että eivät pääse joka paikkaan mihin toiset lähtee. Sama pätee (valitettavasti) joululahjoja ja synttärilahjoja. Kyllä alussa otti päähän ja mietettiin miten ratkaista tilannetta kun mun lapset aina saivat paljon enemmän lahjoja ja arvokkaampia. Tämä koska mun vanhemmat antavat enemmän ja on enemmän sukulaisia. Kunnes todettiin että elämä ylipäätänsä ON epäoikeudenmukaista muutenkin, joka asian suhteen, ja lapset ovat hyväksyneet tämän. Uskon että miehen lapset ovat saanet enemmän sen takia että arvostavat paremmin lahjoja, rahaa ja tietää että kaikkea ei voi saada. Mun lapset ovat enemmän poispilattuja, he.
Tutustukaa rauhassa tähän uuteen lapseen ja mahdollistakaa että lapsetkin tutustuvat toisiinsa.
Kaikista ei kuitenkaan voi pitää ja jos sinusta itsestäsi tuntuu ettet halua tai jaksa ottaa vielä aika vierasta lasta mökille tai kylään, ei sinun sitä tarvitse tehdä.
Ei se mikään loma ole eikä lapsillekaan kivaa, kyllä sen vaistoaa.
Onhan täyssisaruksillakin eri kaveripiirit, ja näin se vain menee.
On isän ja äitipuolen tehtävä selittää isän lapselle tilanne, jos sitten käy niin ettet pidä tästä lapsesta tai koet, ettet halua häntä mukaan.
Elin itsekin uusperheessä.
Siinä oli miehen etälapset, ja minun maailmalle lentäneet lapset sekä meidän yhteiset lapset.
Kun muutimme yhteen, toinen minun edell. liiton lapsistani asui vielä meillä, oli alaikäinen lukiolainen.
Miehen sukulaiset ja vanhemmat ovat pyytäneet kylään, mökille, matkoille mukaan jne jne näitä miehen edellisen liiton lapsia. Eivät KOSKAAN minun edellisen liiton lasta, MUTTA eivät myöskään ole tarjonneet samaa meidän yhteisille lapsille !!!!!!
Ymmärrän, että ikäeroa on, ettei päiväkoti-ikäisen kanssa tehdä samoja asioita kun kouluikäisen, mutta...
jos miehen edell. liiton lapset ovat xx ikäisiä kun pääsevät lentokoneella toiseen kaupunkiin hotelliin yöksi ihan vaan siksi, että isovanhemmat haluavat tarjota ilkeän exän kanssa eläville lapsiraukoille elämyksiä.. eikö se sama pitäisi tarjota myös tälle yhteiselle, joka on nyt saman ikäinen kuin nuorempi etälapsi oli tuon matkan aikana?
Ja jos isovanhemmat pitävät kunnia-asiana että saavat tutustua lapsenlapsiin, miksi samaa intoa ei löydy meidän yhteisille?
Nuorin on reilun 2 v, ei edes tunnista isovanhempiaan, jotka eivät oikeasti ole koskaan olleet tästä nuorimmasta kiinnostuneita. Kyllä sen huomaa, miten ja millä "innolla" vauva kohdataan....
Että jos tasa-arvoa haetaan niin ei se kyllä toteudu vaikka biologia olisi mukana.
Minäkin olen aiempien vastaajien kanssa samoilla linjoilla. Eli sinun ei tietenkään ole pakko kutsua tätä "uutta" lasta mukaan "kesälapseksi", mikäli se ei tunnu luontevalta, mutta olisi fiksua sumplia asia niin, että se perheen muiden lasten tulo teille sattuisi sellaiseen aikaan, että tällä pois jäävällä lapsella olisi muuta menoa. Toisaalta olisi varmaan hyvä, jos kutsuisit muuten tämän uudenkin lapsen mukaan, lyhyemmille kyläreissuille, jotta sekä sinun lapsesi että sinäkin saisitte tilaisuuden tutustua tähän uuteen lapseen. Pikkuhiljaa tilanne voi hyvinkin muuttua niin, että hänkin kuuluu enemmän joukkoon.
Elämä on epäreilua eivätkä perhekuviot ole aina helppoja, mutta muistakaa kuitenkin, että lapsi on itse syytön tilanteeseen eikä varmasti toivo jäävänsä kovin pahasti ulkopuoliseksi!
ainakin meidän uusperheessä lapset on asuneet meidän kanssa joka päivä. Toinen biologinen vanhempi on kuollut, ja muita sukulaisia ei ole koskaan kiinnostanut.
Miksi mä en ole koskaan kokenut, etten voisi tutustua uuteen ihmiseen.
Samahan se on onko tämä uusi ihminen lapsi vai aikuinen. Ja kun ollaan tutustuttu, niin tästä uudesta ihmisesta tulee kaveri, tärkeä ja jopa läheinen, jos kemia ovat kohdillaan.
Miksi ette halua antaa lapselle mahdollisuutta tutustua ja olla teidän kaveri?
Nyt en kyllä ymmärrä.
Pitääkö uuteen ihmiseen olla joku ihme side, ennenkuin voi ottaa kaveriksi?
Siis jos hän on vaikka Matin ja Maijan lapsi, ja vaikka Maijaa "ei enää ole" ja siksi asuu Matin ja tämän uuden vaimon Liisan kanssa, niin oletettavasti lapsella on kuitenkin mummo tai muita sukulaisia maijan puolelta?
Periaatteessa sinun pitää ottaa lapsi mukaan siinä missä perheen muutkin lapset, MUTTA voithan vähän "juonia" siihen suuntaan että kun lapsi on siellä "Maijan puolesen mummon" hoivissa esim. kesällä, niin otat silloin ystäväsi lapset mökille tmv.?