Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Läheisyyden puute parisuhteessa.
31.03.2010 |
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä seitsemän vuotta, joista 5 vuotta naimisissa. Nyt olen herännyt huomaamaan, että suhteestamme puuttuu todellakin läheisyys. Seksiä kyllä on, noin kolmesti viikossa, ja se on hyvää. Silloin myös hyväillään ja suudellaan. Mutta todella harvoin mieheni halaa, silittää tai suutelee minua muuten. Käasi kädessä ei kävellä ikinä mieheni aloitteesta. Kaikki arkiset hellyyden osoitukset ovat muutenkin 90 prosenttisesti minun aloitteestani.
Olen yrittänyt puhua miehelle asiasta, mutta ilman tuloksia. Olisiko vinkkejä asiaan? Lapsia meillä ei ole.
Kommentit (51)
Ollaan oltu 8 vuotta yhdessä ja lapsiakin on tullut, meidän suhde on muuttunut kylmäksi kaiken läheisyyden suhteen.
Ei saa pusuja ja haleja ja jos joskus saan niin on nopeita ettei ole tunnetta yhtään.
Seksiä on noin kerran kuussa.
Oon yrittänyt puhua asiasta useastikin, vastauskin on tullut aina välillä.
On kaikenlaista tekemistä ettei ehi ja sit ei jaksa......
Halia, pusuja, muita hellyyden osoituksia kaipaan ja myös kaipaan seksiä mikä ei ole mitään pika seksiä mitä kerran kuussa on mahdollisesti.
Seksiä harrastaessa ei saa koskea ei pussata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole sukupuoli sidonnaista tuo asia, itse en miehenä saa läheisyyttä oikeastaan koskaan ja seksikin on tosu vähäistä, en tunne oloani rakastetuksi, pelkkä sananhelinä ei riitä, vaan haluan tuntea myös sen, ja asiasta on turhaa enään edes puhua, kun ei olla valmiita tekemään mitään asian suhteen. Muuten asiat meillä ok, ja viihdymme toistemme seurassa, minulle tämä ei riitä, koska itse kaipaan läheisyyttä ja olen suht viriili petipuuhissa, ja tämä näivettää minua ja rakkaus saattaa kuihtua, koska en tunne itse saavani tarpeeksi irti suhteestamme, kun läheisyyttä ja seksiä on godellakin aivan liian vähän. Täällä jotkut valittaa, kun 3krt viikossa läheisyys rajoittuu siihen seksin yhteyteen, olisin iloinen jos noin paljon olisi edes sitä läheisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Olipa helpotus löytää tämä ketju just nyt. Meillä oli just miehen kans riita tästä asiasta. Olin todella pöyristynyt kun en tänä iltana saanut kaipaamaani hellyyttä vaikka tein asian tosi selväksi. Mieheni todella harvoin on aloitteellinen hellyyden antamisessa mutta jos ei edes pyynnöstä halua tulla viereeni istumaan ja halaamaan vaan muut asiat kuten netissä surfailu on tärkeämpää niin onhan se kummallista! kerrankin meillä olisi ollut aikaa kunnolla toisillemme kun lapsi nukahti ajoissa ja minä en mennyt sen kans yhtä aikaa nukkumaan. Lopulta aloin itkeä ja mies alkoi mököttää.
Suututtaa ja surettaa. Niin yksinkertaisilla asioilla voi tehdä toisen onnelliseksi tai onnettomaksi. Miksi monet miehet valitsee tuon jälkimmäisen? Epäilen suuresti mieheni rakkautta. Miksi kukaan haluaisi loukata rakastamaansa ihmistä kuten hän tänä iltana minua.
Lopulta käy kuten ennenkin. Mies pyytää anteeksi käytöstään mutta mikään ei oleellisesti muutu. Huoh!
Ap valittaa nyt ihan turhasta. Omalla kohdalla ex lopetti seksin ilman selitystä ja muutti sohvalle nukkuun. Halaukset torjui kylmästi kyynärpäällä. Ei mitään selitystä ja kun itkin torjumisen jälkeen niin lähti vain pois. Tätä monta vuotta ennen kuin luovutin ja lähdin.
Se on aina joko niin tai näin. Joko ei ole seksiä mutta hellitään muuten paljon, paskaa kaverihommaa. Tai sitten seksiä on, mutta ei hellitä muutoin, paskaa kaverihommaa myös. Onhan se vaikea löytää täydellistä keskitietä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehenä voin sanoa, että kyseessä on suomalainen kulttuuri. Ja lisäksi nykyään suomalaisten naisten miesmäisyys aiheuttaa omat haasteensa.
En ole koskaan nähnyt ystävieni halaavan tai suutelevan naistaan. Tunteita ei vaan kyetä näyttämään. Tuntuu, että eivät ole ylpeitä naisestaan. Itse en usko tuollaiseen suhteeseen.
Pakosti tulee mieleen, että kyseessä on suhde, jossa "maksetaan asuminen puoliksi, ei tunteita, mutta järkeä, television katselusuhde".
Tuo miesmäisyys on kaksipiippuinen juttu. Samalla kun on kätevää, että nainen tekee jotain miesten juttuja, se samalla tuhoaa tehokkaasti parisuhteen tunnepuolta. Lisäksi se miesmäisyys näkyy päällepäin naisesta ja se ei ole viehättävää. Sitä myös ihmetellään rajojemme ulkopuolella, että "onko mies vai nainen".
Uskokaahan, jos mies on ylpeä naisestaan, hänen naisellisuudestaan ja kauneudestaan, miehen tulisi kyetä näyttämään tunteensa naistaan kohtaan. Jos ei kykene, niin ei suhde voi toimia tunteiden osalta.
Koen myös suomalaiset naiset tunneköyhiksi. Hyvä että naiset nyt keskustelevat näistä asioista.
Suomi on luterilainen maa, jossa vain työ on tärkeää. Tunteista viis, valtiolle saa soittaa tukinumeroon, jos itkettää. Siinäpä se on.
Jos haluat tunteita, muuta Pohjoismaista pois.
Ei miehiä kiinnosta hiplata, jutella, hipsutella, antaa läheisyyttä yms. Niitä kiinnostaa tasan vain ja ainoastaan jyystää reikää. Jos jostain syystä, vaikka sairauden vuoksi, et reikää antaisi, mies lähtisi saman tein. Joten ole tyytyväinen höyläämiseen tai hanki halailut muualta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei miehiä kiinnosta hiplata, jutella, hipsutella, antaa läheisyyttä yms. Niitä kiinnostaa tasan vain ja ainoastaan jyystää reikää. Jos jostain syystä, vaikka sairauden vuoksi, et reikää antaisi, mies lähtisi saman tein. Joten ole tyytyväinen höyläämiseen tai hanki halailut muualta.
Minä olisin ollut täysin tyytyväinen hellyyteen, hiplailuun ja hipsutteluun naisten kanssa, mutta seksin vähyys tuli heille ongelmaksi. Tuntuu että naiset ne tässä on niitä jotka haluaa että reikää jyystetään.
Vierailija kirjoitti:
eikä ap:n tarvitse vain tyytyä siihen mitä on. Kyllä parisuhteessa pitäisi mielestäni pystyä molempien tulemaan puolitiehen vastaan. Tutkimusten mukaan toisen ihmisen kosketus on tärkeää kaikille, niin vauvoille, lapsille kuin aikuisille ja vanhuksillekin, ja valtaosa vauvaiän ohittaneista oikeasti kärsii kosketuksen puutteesta. Vanhuksilla on todettu muistisairauksien vähenemistä ja hidastumista, kun on lisätty päivittäistä kosketusta esim. niin, että palvelutaloissa vanhukset hierovat toistensa niskoja 15 minuuttia päivässä. Taaperoikäisillä kosketuksen määrän lisäämisen on todettu vaikuttavan positiivisesti mm. uniongelmiin, syömisongelmiin ja käytöshäiriöihin, aikuisväestöllä on huomattu vaikutuksia virkeyteen, muistiin, mielialaan, sekä myös uniongelmiin. Kyllä kosketus on ihmiselle tärkeää, ja koskettamiseen liittyy mielestäni oleellisena osana tuo mainittu läheisyys.
Meillä on myös läheisyys kadonnut pikkuhiljaa. Osaltaan siihen on toki vaikuttanut lasten tulo, ei ole kovin helppoa "lähennellä" kun on viimeiset viisi vuotta oltu koko ajan raskaana tai vauva sylissä. Varmasti vaikutusta on ollut silläkin, että suhde on kestänyt jo näinkin pitkään, asutaan yhdessä ja nähdään päivittäin. No, joka tapauksessa minä kaipaan hellyyttä, läheisyyttä ja huomiota, muutakin kuin sitä seksin aikaista, miehelle taas kuulemma riittää se seksi. Meillä tämä on johtanut siihenkin, etten minä juuri enää lämpeä seksillekään, koska tunnen olevani lähinnä jokin masturbaatioväline. Sitä hiplataan silloin, kun haluttaa seksiä, muulloin sitä ei huomioida lainkaan.
Ymmärrän kyllä senkin, että voi tuntua luonnottomalta tai omituiselta olla jatkuvasti hiplailemassa sitä puolisoa, jota on tuijottanut jo vuosikausia, mutta toisaalta, ehkä sekin kertoo jotain, jos puolisoaan ei voi koskea tai puolison lähellä ei voi olla niin, että se tuntuisi luontevalta. Mieheni käyttää tätä perustelua, hän siis ei tunne sitä luontevaksi, että halailisi, koskettelisi tai kirjoittelisi päivän mittaan tekstiviestejä, mutta minusta se on omituista. Hän siis voi harrastaa seksiä kanssani kuinka paljon vain, mutta sohvalla vieressä istuminen, päivän kuulumisista juttelu ja silloin tällöin halaaminen ei luonnistu? Ei vain mahdu minun pieneen ja blondiin päähäni tämä logiikka.
Ymmärrän hyvin miltä sinusta tuntuu mutta homma ei ratkea jos ajattelet asiaa aina vain omalta näkökannaltasi. Aivan yhtä hyvin mies voi tuntea itsensä vain joksikin "halinalleksi" jos sinä olet koko ajan kyhbyttämässä kyljessä.
Pointti on se että tuskin se mies kokee sinun koskettamisesi pelkäksi työksi silloin kun harrastatte seksiä. Se on vain se hetki kun hän sitä haluaa. Se ei siis muuta sinua vain pelkäksi masturbaatiovälineeksi että mies ei sitä halua tai tarvitse niin paljon muulloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi se miehen tekemä hiplailu on aina niin suorasukaista, vaikka asiasta olisi puhuttu ja riidelty? Miksi mies ei opi mitään naisensa tarpeista hellyyden suhteen, onko kyse älyn puutteesta vai välinpitämättömyydestä, itsekkyydestä vai mistä? Tätä en ymmärrä miehen logiikassa.
Vierailija kirjoitti:
Olipa helpotus löytää tämä ketju just nyt. Meillä oli just miehen kans riita tästä asiasta. Olin todella pöyristynyt kun en tänä iltana saanut kaipaamaani hellyyttä vaikka tein asian tosi selväksi. Mieheni todella harvoin on aloitteellinen hellyyden antamisessa mutta jos ei edes pyynnöstä halua tulla viereeni istumaan ja halaamaan vaan muut asiat kuten netissä surfailu on tärkeämpää niin onhan se kummallista! kerrankin meillä olisi ollut aikaa kunnolla toisillemme kun lapsi nukahti ajoissa ja minä en mennyt sen kans yhtä aikaa nukkumaan. Lopulta aloin itkeä ja mies alkoi mököttää.
Suututtaa ja surettaa. Niin yksinkertaisilla asioilla voi tehdä toisen onnelliseksi tai onnettomaksi. Miksi monet miehet valitsee tuon jälkimmäisen? Epäilen suuresti mieheni rakkautta. Miksi kukaan haluaisi loukata rakastamaansa ihmistä kuten hän tänä iltana minua.
Lopulta käy kuten ennenkin. Mies pyytää anteeksi käytöstään mutta mikään ei oleellisesti muutu. Huoh!
Jospa olet pirttihirmu tai motkottaja. Ei mies jaksa sellaista. Lapsia ei kannata hankkia miestä sitouttaakseen. Jos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi se miehen tekemä hiplailu on aina niin suorasukaista, vaikka asiasta olisi puhuttu ja riidelty? Miksi mies ei opi mitään naisensa tarpeista hellyyden suhteen, onko kyse älyn puutteesta vai välinpitämättömyydestä, itsekkyydestä vai mistä? Tätä en ymmärrä miehen logiikassa.
Koska sen hellyyden pitää tulla luonnostaan jotta se tuntuu aidolta. Vanha sanonta "ei se kukko käskien laula" pätee tässäkin.
Valitettavasti on vain niin että et saa hellyyttä välttelevästä miehestä millään ilveellä kaivettua sitä sinua jatkuvasti silittelevää miestä jota kaipaat. Näin se vain on. Jos haluat hellän miehen niin sinun pitää ottaa mies joka on sitä opettamatta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi se miehen tekemä hiplailu on aina niin suorasukaista, vaikka asiasta olisi puhuttu ja riidelty? Miksi mies ei opi mitään naisensa tarpeista hellyyden suhteen, onko kyse älyn puutteesta vai välinpitämättömyydestä, itsekkyydestä vai mistä? Tätä en ymmärrä miehen logiikassa.
Suomalainen mies einosaa pussata eikä puhua. Hakee oppinsa jostain p ornokanavilta ja tulos on mitä on. Traumasukupolvet sodan jälkeen on totta ja hellyya on vain etelän pelleille.. ja me maksamme niiden verotkin elvytyspaketein et ei tarvi stressaa.. aika mahtavaa. Hellys wins?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi se miehen tekemä hiplailu on aina niin suorasukaista, vaikka asiasta olisi puhuttu ja riidelty? Miksi mies ei opi mitään naisensa tarpeista hellyyden suhteen, onko kyse älyn puutteesta vai välinpitämättömyydestä, itsekkyydestä vai mistä? Tätä en ymmärrä miehen logiikassa.
Valittetavasti voi harvoin saada kaikkea kerralla. Jos haluat hellän ja huomioivan miehen niin sellainen mies on usein vähän herkempi ja ujompi tapaus, ei se "miehekäs perusmies" joka taas muuten ehkä kiinnittää huomiosi.
Vierailija kirjoitti:
Miehenä voin sanoa, että kyseessä on suomalainen kulttuuri. Ja lisäksi nykyään suomalaisten naisten miesmäisyys aiheuttaa omat haasteensa.
En ole koskaan nähnyt ystävieni halaavan tai suutelevan naistaan. Tunteita ei vaan kyetä näyttämään. Tuntuu, että eivät ole ylpeitä naisestaan. Itse en usko tuollaiseen suhteeseen.
Pakosti tulee mieleen, että kyseessä on suhde, jossa "maksetaan asuminen puoliksi, ei tunteita, mutta järkeä, television katselusuhde".
Tuo miesmäisyys on kaksipiippuinen juttu. Samalla kun on kätevää, että nainen tekee jotain miesten juttuja, se samalla tuhoaa tehokkaasti parisuhteen tunnepuolta. Lisäksi se miesmäisyys näkyy päällepäin naisesta ja se ei ole viehättävää. Sitä myös ihmetellään rajojemme ulkopuolella, että "onko mies vai nainen".
Uskokaahan, jos mies on ylpeä naisestaan, hänen naisellisuudestaan ja kauneudestaan, miehen tulisi kyetä näyttämään tunteensa naistaan kohtaan. Jos ei kykene, niin ei suhde voi toimia tunteiden osalta.
Koen myös suomalaiset naiset tunneköyhiksi. Hyvä että naiset nyt keskustelevat näistä asioista.
Suomi on luterilainen maa, jossa vain työ on tärkeää. Tunteista viis, valtiolle saa soittaa tukinumeroon, jos itkettää. Siinäpä se on.
Jos haluat tunteita, muuta Pohjoismaista pois.
Emme halaile emmekä pussaile ystävien aikana, korkeintaan hipaisemme toisiamme ohimennen. Sen sijaan kahden kesken meillä on paljon hellyyttä.
Älä siis tee liian pitkälle meneviä tulkintoja sen perusteella, miten ihmiset käyttäytyvät sinun läsnäollessasi.
Vierailija kirjoitti:
Miehenä voin sanoa, että kyseessä on suomalainen kulttuuri. Ja lisäksi nykyään suomalaisten naisten miesmäisyys aiheuttaa omat haasteensa.
En ole koskaan nähnyt ystävieni halaavan tai suutelevan naistaan. Tunteita ei vaan kyetä näyttämään. Tuntuu, että eivät ole ylpeitä naisestaan. Itse en usko tuollaiseen suhteeseen.
Pakosti tulee mieleen, että kyseessä on suhde, jossa "maksetaan asuminen puoliksi, ei tunteita, mutta järkeä, television katselusuhde".
Tuo miesmäisyys on kaksipiippuinen juttu. Samalla kun on kätevää, että nainen tekee jotain miesten juttuja, se samalla tuhoaa tehokkaasti parisuhteen tunnepuolta. Lisäksi se miesmäisyys näkyy päällepäin naisesta ja se ei ole viehättävää. Sitä myös ihmetellään rajojemme ulkopuolella, että "onko mies vai nainen".
Uskokaahan, jos mies on ylpeä naisestaan, hänen naisellisuudestaan ja kauneudestaan, miehen tulisi kyetä näyttämään tunteensa naistaan kohtaan. Jos ei kykene, niin ei suhde voi toimia tunteiden osalta.
Koen myös suomalaiset naiset tunneköyhiksi. Hyvä että naiset nyt keskustelevat näistä asioista.
Suomi on luterilainen maa, jossa vain työ on tärkeää. Tunteista viis, valtiolle saa soittaa tukinumeroon, jos itkettää. Siinäpä se on.
Jos haluat tunteita, muuta Pohjoismaista pois.
Juurikin näin! Täällä tunteilevat koetaan heikkomielisiksi ja pakotetaan työkyvyrtömyyseläkkeille.. tai pitkäaikaisduunittomaksi. Aidoati tuntevat ihmiset murskataan täällä kuten nyt hyvän ihmisen leimat maskit päässä mulkoilevat maskittomia. Ryhmäpaine Suomessa on järkyttävä ja ihmiset vaikuttaa antewksi vaan kovin simppeleiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se miehen tekemä hiplailu on aina niin suorasukaista, vaikka asiasta olisi puhuttu ja riidelty? Miksi mies ei opi mitään naisensa tarpeista hellyyden suhteen, onko kyse älyn puutteesta vai välinpitämättömyydestä, itsekkyydestä vai mistä? Tätä en ymmärrä miehen logiikassa.
Valittetavasti voi harvoin saada kaikkea kerralla. Jos haluat hellän ja huomioivan miehen niin sellainen mies on usein vähän herkempi ja ujompi tapaus, ei se "miehekäs perusmies" joka taas muuten ehkä kiinnittää huomiosi.
Onneksi oma mieheni on miehekäs perusmies, moottoripyöräilevä mies, jolla pysyy vasara ja kirveskin kädessä. JA on huomioiva, hellä, romanttinen, lukee runoja, koulutettu, keskusteleva, seksikäs mies.
Ja vaikka hänen ystävänsä eivät puolisoilleen yhteisissä tapaamisissamme paljon hellyyttä osoita, huomioivat kyllä, niin sen verran tunnen heitä, että moni on ihan yhtä keskusteleva, kohtelias, fiksu ja ymmärtäväinen.
Voin kertoa että jos nyt jo tunnet noin ei tuo tunne ikinä häviä, pahenee vaan!
Itse havahduin samaan asiaan vasta kun kaikki lapset olivat isompia. Mun mies inhoaa kosketusta, kutiaa, hikoaa, ahdistaa jne jne. Kerran päiväsä halaa ja antaa suukon kun lähden nukkumaan. Nekin sellaiset täysin ilman intensiteettiä tai intohimoa. Vain seksin yhteydessä silitellään ja suukotellaan. Mutta miten voi edes haluta toista kun ei ole mitään fyysistä yhteyttä? Minä - meistä seksuaalisempi olen lähes haluton jo:(
Jos ei muuten olisi ihana ja rakas olisin jo hankkinut rakastajan tai lähtenyt. 25v yhdessä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se miehen tekemä hiplailu on aina niin suorasukaista, vaikka asiasta olisi puhuttu ja riidelty? Miksi mies ei opi mitään naisensa tarpeista hellyyden suhteen, onko kyse älyn puutteesta vai välinpitämättömyydestä, itsekkyydestä vai mistä? Tätä en ymmärrä miehen logiikassa.
Valittetavasti voi harvoin saada kaikkea kerralla. Jos haluat hellän ja huomioivan miehen niin sellainen mies on usein vähän herkempi ja ujompi tapaus, ei se "miehekäs perusmies" joka taas muuten ehkä kiinnittää huomiosi.
Onneksi oma mieheni on miehekäs perusmies, moottoripyöräilevä mies, jolla pysyy vasara ja kirveskin kädessä. JA on huomioiva, hellä, romanttinen, lukee runoja, koulutettu, keskusteleva, seksikäs mies.
Ja vaikka hänen ystävänsä eivät puolisoilleen yhteisissä tapaamisissamme paljon hellyyttä osoita, huomioivat kyllä, niin sen verran tunnen heitä, että moni on ihan yhtä keskusteleva, kohtelias, fiksu ja ymmärtäväinen.
Tietenkin noita löytyy mutta ei tuollainen "kaikille kaikkea" mies ole mitenkään kovin yleinen joten ole iloinen että olet löytänyt sellaisen. Suurimmassa osassa tapauksessa miehekäs perusmies nyt vain ei ole hellyyden ja parisuhdekommunikaation saralla parhaimmillaan vaikka hänellä muita avuja onkin.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa tutulta. Seksiä oli joka ikinen ilta, joskus useamminkin, mutta muuten yhdessä oleminen jäi melkoisen vähäiseksi. Nykyisen mieheni kanssa taas seksiä on harvakseltaan ,mutta muuta hellyyttä ja yhdessä oloa sitäkin enemmän. Lähes viisi vuotta yhdessä oloa takana ja edelleen viestitellään työpäivän aikana kuin vasta rakastuneet. Sohvalla kyhnötetään sylikkäin ja tehdään paljon erilaisia asioita yhdessä. Enpä kyllä enää haluaisi palata suhteeseen exäni kanssa, jossa läheisyys ja yhdessä olo oli lähinnä tuota seksiä vaan.