G:Asia, josta koet syyllisyyttä äitiydessäsi?

Ois kiva treffata :)

Oma on rakas tietty, mutta silti vasta kun lapsi oli melkein 5 aloin OIEKASTI nauttia lapsesta. Sitä aiempi aika oli vana pakkopullaa, joka on pitänyt sietää jos haluaa sen isomman lapsen. Minusta vauvat ja pikkulapset ovat TOSI tylsiä kun kommunikaatio ja leikit on yksinkertaisia ja jatkuva toisto 10 000 kertaa on ihaninta maailmassa ja taidotkin on hyvin rajalliset.

Oma on rakas tietty, mutta silti vasta kun lapsi oli melkein 5 aloin OIEKASTI nauttia lapsesta. Sitä aiempi aika oli vana pakkopullaa, joka on pitänyt sietää jos haluaa sen isomman lapsen. Minusta vauvat ja pikkulapset ovat TOSI tylsiä kun kommunikaatio ja leikit on yksinkertaisia ja jatkuva toisto 10 000 kertaa on ihaninta maailmassa ja taidotkin on hyvin rajalliset.

Tänään juuri ajattelin, että ihanaa, kun kuopuskin on jo isompi. Voin oikeasti mennä käymään sisällä ja jättää lapsen leikkimään pihalle siksi aikaa. Pieniä juttuja mutta niin isoja...

Vitsit, mä olen jotenkin aina ajatellut, että jokaisella on murheensa ja heikot hetkensä, muttei varmasti kellään samoja kuin mulla :)



Onpa mukava tietää tämäkin asia, mä kun joskus tosiaan poden huonoa omatuntoa siitäkin, että poden huonoa omatuntoa noista kirjoittamistani asioista :D



- 23

että olen arkipäivisin paljon poissa ja usein väsynyt ja stressaantunut töiden takia. Sitten on pinna kireällä.

tiedan etta en ole taydellinen aiti, mutta mielestani tarpeeksi hyva. Syyllisyytta en siis tunne mistaan.

ja suutuspäissäni ilkeilen ja syyllistän lapsia.

mies hoitaa meillä suurimman osan noista hommista.