Äiti-ihminenkin on nainen ja onneksi näin on myös kotona... Oli kokemus kuitenkin...
Olimme reilu viikko sitten risteilyllä. Tapasin pari kertaa erään miehen, joka jutteli siinä jonotellessamme ravintolan pöytävarausta. Puhuimme niitä näitä, mm. edellisistä matkoista. Tapasin hänet seuraavana päivänä sattumalta laivan kaupassa. Mukanani oli tuolloin 1-vuotias lapseni rattaissa. Tuo mies kehui lastani suloiseksi. Hän jutteli jotain myös lapselleni, mainitsi lapselle myös oman nimensä, jota en tosin muista enää. Tunsin tilanteen jollakin tapaa sähköiseksi. Tuo henkilö lähti omien ostoksiensa pariin ja se siitä. Se, mitä jäin kuitenkin jälkikäteen miettimään oli se, että tällainen rupsahtanut äiti-ihminenkin selvästi aiheutti tyylikkään oloisessa mieshenkilössä jonkin asteista kiinnostusta. :) Tietyllä lailla positiivista minusta. Tapaamiset kun olivat täysin viattomia, tahattomia ja julkisella paikalla, niin voihan sitä aina toisen kanssa muutaman sanan vaihtaa. Koin jotenkin olevani Nainen, jälkikäteen ajateltuna. Onneksi saan kotona (ja matkallakin) paljon huomiota mieheltäni, että mihinkään kaihoon kaipuuseen ei ole aihetta. Mutta olin jotensakin kuvitellut, että tällainen kiinnostus ulkoa päin olisi mahdollista vain nuorilla parikymppisillä neitokaisilla...
Kommentit (13)
Seuraavaksi tämä äiti-ihminen ja tyylikäs mies kohtaavat sattumalta kaupungin yössä ja antautuvat kiihkeään suudelmaan. Marja-Terttu ei ollut muistanut, kuinka polttavalta miehen kosketus voisi tuntua hänen ihoaan vasten. Eihän Heikki ollut ikinä tehnyt hänelle näin. Mutta voi kuinka...
sulla tapahtumarikas elämä kun tuommoisia jäät miettimään. Tod.näk. sähköisyys oli omassa päässäsi. Oliko tyyppi hyvännäköinen? Jos se olisi ollut rupsahtanut ja vatsakas isäihminen, niin olisiko jutustelu ollut sähköistä vai vastenmielistä?
Saihan se naama norsunvitulla jurottava hapannaamakin näppiksensä toimimaan... :D
sulla tapahtumarikas elämä kun tuommoisia jäät miettimään. Tod.näk. sähköisyys oli omassa päässäsi. Oliko tyyppi hyvännäköinen? Jos se olisi ollut rupsahtanut ja vatsakas isäihminen, niin olisiko jutustelu ollut sähköistä vai vastenmielistä?
Seuraavaksi tämä äiti-ihminen ja tyylikäs mies kohtaavat sattumalta kaupungin yössä ja antautuvat kiihkeään suudelmaan. Marja-Terttu ei ollut muistanut, kuinka polttavalta miehen kosketus voisi tuntua hänen ihoaan vasten. Eihän Heikki ollut ikinä tehnyt hänelle näin. Mutta voi kuinka...
Mutta tosiasiassa, ei tällä äiti-ihmisellä ole mitään "muistikatkoksia"...
Seuraavaksi tämä äiti-ihminen ja tyylikäs mies kohtaavat sattumalta kaupungin yössä ja antautuvat kiihkeään suudelmaan. Marja-Terttu ei ollut muistanut, kuinka polttavalta miehen kosketus voisi tuntua hänen ihoaan vasten. Eihän Heikki ollut ikinä tehnyt hänelle näin. Mutta voi kuinka...
Mutta tosiasiassa, ei tällä äiti-ihmisellä ole mitään "muistikatkoksia"...
Muihin en ole vastannut, ainakaan vielä...
t. ap
oikein odotinkin kuinka monta ikävää vastausta ap saa. Siis tyyliin on sun elämä tylsää, hanki elämä, kaikki oli vain mielikuvitustasi jne. jne. Onpa kamalaa, jos joku osaa nauttia elämästä aiheuttamatta muille harmia :D
sulla tapahtumarikas elämä kun tuommoisia jäät miettimään. Tod.näk. sähköisyys oli omassa päässäsi. Oliko tyyppi hyvännäköinen? Jos se olisi ollut rupsahtanut ja vatsakas isäihminen, niin olisiko jutustelu ollut sähköistä vai vastenmielistä?
toi on muuten totta, jos jutustelija olisi ollut vyölaukkua käyttävä kaljamaha, olisi ap kirjoittanut jutun otsikolla 'rupsahtanut perheenisä yritti iskeä minut laivalla..mistä näitä riittää?'
Onko kukaan koskaan kuullut harmittomasta arkipäivän flirtistä, ei sen tarvitse olla sen sähköisempää kuin vain toisen huomioimista ja hymyilyä. Minä harrastan sitä joka päivä, eivätkä tilanteet ole mitenkään sähköisiä.
aika surullinen...Miten joku kuvittelee lähtökohtaisestu, ettei kahdenkympin ylittänyt ja lapsen saanut nainen voisi kiinnostaa miehiä?
Hienoa, jos tämä satunnainen laivatapaaminen piristi sinua, ap, mutta minun nähdäkseni sinulle tekisi hyvää pieni itsetunnon pönkitys ja asennetsekkaus! Itse olen 33-vuotias 10-vuotiaan lapsen äiti, ja kyllä minä ainakin saan aika usein huomiota muiltakin kuin omalta mieheltäni; jopa lapsen kanssa liikkuessani. Kyllä miehet usein lähestyvät joko suorasti tai epäsuorasti, ja jossain laivallahan se miesten huomio on lähinnä sääntö, ei poikkeus.
En minä ainakaan koskaan ajattelisi, että naisen viehätysvoima katoaa äitiyden myötä tai loppuu 25 ikävuoteen.
En olisi välttämättä lähtenyt mukaan keskusteluun, ainakaan keskustelu ei olisijatkunut alkua pidemmälle. Molemmat olivat tuolloin selvinpäin. Mies muisti minut edellisestä päivältä kaupassa. Keskustelu tavallaan jatkui. Tämä oli yksi mukava muisto tuolta matkalta. Ja elämäni ei ole tyhjää..., ei millään muotoa. Olinpahan onnellinen tuota huomaamisesta. Naisen elämä ei pääty max 25 ikävuoteen! Täälläkin joku näköjään ymmärsi, mitä tarkoitin. Tämä on sellainen juttu, mikä teki mieli kertoa jollekin, mutta en jotenkin viitsi kertoa kellekään tutulle, ettei oikeasti ajattele asiaa väärin. Näin on turvallisempi jakaa asia. Elämäniloa! t. ap.
se mies kertoo, että olipa laivalla niin väsähtäneen ja masentuneen oloinen nelikymppinen nainen kiljuvan lapsensa kanssa, pitihän sitä sitten vähän yrittää piristää kun selvästi se mua tuijotteli ja silmät kirkastui heti kun sille jutteli. Ei oo multa tatsi kateissa.
Tilanteen kun tiedän, niin ei ihan noihin sanoihin tuo mies pääsisi...
Monessa menee vikaan...
t. Ap
*hihittelee* vieläkin
Ihana kokemus!