Lue keskustelun säännöt.
Äh mikä rasittava vieras taas!
28.03.2010 |
*ISO HUOKAUS* hän lähti kotiinsa!!! Onko kellään muulla rasittavaa riippakivi-tuttua joka tunkee "väkisin" silloin tällöin vierailulle jakkupuvussa, meikissä ja suoraan kampaajalta? Hän voisi olla tätini ikänsä puolesta, meillä ei ole mielestäni mitään yhteistä mutta hän pitää minusta ja lapsistani. Olen toki imarreltu (olemme ex-työkavereita, sieltä tunnemme) kun hän haluaa viettää perheeni kanssa aikaa, mutta kun tämä henkilö on niin teatraalinen, liioittelee, näyttelee, melkein huutaa puhuessaan siitä mitä teki lapsena tai miten kauheita jotkut ihmiset ovat. Hän inhoaa yhtä uskontoa ja kappas, meidän perhe kuuluu tähän. En ole sanonut sitä suoraan hänelle, mutta hän tietää kyllä että mieheni ainakin kuuluu siihen. "Tantta" haukkuu ja pilkkaa tämän uskonnon edustajia suureen ääneen ja minä kiehun. Puolustan kyllä näitä henkilöitä mitä tantta haukkuu. Tantta haluaa juoruilla vierailunsa ajan minun kanssani ex-työkavereistamme jne ja sanoo ihme kommentteja lapsilleni kun nämä yrittävät saada tantan huomion tavalla tai toisella, tantta tykkäisi että lapset istuisivat sievästi rivissä sohvalla eivätkä sanoisi sanaakaan.
En soita koskaan hänelle enkä pyydä kylään enkä kutsu itseäni hänelle kylään, hän soittaa minulle silloin tällöin ja tulee visiitille. Usein kieltäydyn ja sanon ettei ole aikaa tms. mutta joskus on pakko suostua. Noin puolen vuoden välein. Sitten huokaisen suureen ääneen helpotuksesta kun tantta hakee jakkunsa ja lähtee. Olen yrittänyt katkaista suhteen häneen niin ettei minusta kuulu mitään enkä vastaa hänen soittoihinsa. Tantta meinaa saada sydärin ja soittaa miehelleni työpaikalle ja tavoittaa hänet. Joskus mieheni taas sanoo että on aika ottaa tanttaan taas yhteyttä ja soittaa hänelle. Miehenikään ei pidä tantasta, tämän fanaattisuuden ja teatraalisuuden vuoksi, mutta hänestä yhteyttä tulee pitää silloin tällöin. Tantta sanoi kerran, että haluaa että lapseni perivät hänet. En tiedä miten tosissaan hän sitä tarkoittaa, ei ole ainakaan antanut mitään paperia meille, annetaanko sellaista edes? Minä suoraan sanottuna viis veisaan perinnöstä, vaikka toki lapset ilahtuisivat siitä aikuisina, tantta kun on hyvin rikas. Ja elää yksin, ei lapsia. Mutta tuntuu väärältä jos ottaisimme perinnön vastaan kun en suoraan sanottuna rakasta tätä ihmistä. Siksi yritän välttää häntä ja toivon että hän unohtaisi perintöjutut. Onko joku samanlaisessa tilanteessa? Tantta ei ole meille siis sukua.
Mitä te tekisitte? Olisitteko ahneita ja pitäisitte yhteyttä vaikka puolivuosittain siinä toivossa, että tantta antaisi ihan oikeasti perintönsä lapsilleni? Vai katkaisisitteko välit jollain tapaa ihan lopullisesti?
Kommentit (47)
ei uskonnollisesti mutta meidän lapsilla on "kummitädit" lainausmerkeissä ja tämä täti on nuorimman "kummitäti". Hän on ainoa joka käy meillä ja muistaa lapsia. Tänäänkin toi pääsiäismunat. Lapset oli todella onnellisia. Me kun ei vietetä pääsiäistä ;)
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytin nyt sanaa tuttu, kun tantta oli lukijoista huono. Tunnen kyseisen naisen jo vuosikaudet ja hän itse pyysi päästä "kummiksi" niin suostuimme. Hän on ollut mukana kuvioissa jo ennen esikoisemme syntymää.
t. ap
Saattaisi vähän ärsyttää jos pitää ensin vuosikymmenet yhteyttä ja sietää hampaita kiristellen kyläilyjä ja kommentteja ja vouhotuksia ja sitten saakin kuulla ettei peri mitään :D No en minä sen perinnön perässä kyllä juoksekaan.
Hyvan tarinan olet ap kehittanyt, onnittelut! olenko ensimmainen joka tuntee tan heti provoksi???
Ensin tuttu tantta, sitten lapsesi kummi ;o)
Ja miksi sinua niin kaivelee tantan pukeutumistyyli?? Mun vanhemmat tadit muuten pukeutuvat juuri kuvailemallasi "tantta"tyylilla, vaan enpa ole kokenut olevani vaha-arvoisempi.
Ja olet varmaan palanut halusta kertoa miehesi (ja sinunkin) olevan muslimi, eiks juu?
En nyt menisi mitään masennuksia tuttavallesi välttämättä maalailemaan, mutta vaikuttaa, että perheesi on hänelle tärkeä. Ja on ihan oikeasti olemassa perheitä, joissa on tapana olla sisäkengät jalassa sisällä ainakin kun on vieraita, ja mitäpä lapseton yksin asuva nainen tekisi ellei keskittyisi itseensä. Joillekin se on omaan "laittautumiseen", pukeutumiseen ym. keskittymistä ja jollekin vaikka harrastukseem keskittymistä. Mutta minusta ihan ymmärrettävää.
Ja tuskin tuttavanne odottaa sinulta/perheeltäsi samanlaista käytöstä/asua ym., se vain on hänen tapansa. Älä turhaan tunne mitään huonommuutta asiasta. Hänellä on aikaa näperrellä salaattejaan ja alkukeittojaan, se hänelle sallittakoon.
Mutta pääasiaan. Minusta sinun kannattaisi olla avoimempi tuttavallesi. On väärin, että hän arvostelee uskontoanne ja voisit sanoa (kirjoita vaikka ystävällissävyinen kirje/sähköposti), että hänen puheensa loukkaavat sinua ja tuntuvat pahalta. Minäkin ajattelisin, että ei hän varmaankaan tarkoita pahaa vaikka käyttäytyykin ikävästi. Antaisit ainakin mahdollisuuden korjata käytöksensä. Ja voisithan vaikka joskus tarttua oopperakutsuun, saattaisit pitääkin, ja ainakin saisit kokemuksen mitä muistella. Ei sielläkään iltapuvussa tarvitse olla.
monet kirjoitukset saavat minut ajattelemaan eri tavoin. Kirjoitin hänelle ystävällisen e-mailin ja kiitin vierailusta. Kirjoitin myös mitä kilttiä yksi lapsi sanoi ennen nukahtamistaan tästä tädistä.
Ps. sinä joka väitit provoksi, olet väärässä, tämä on ihan tosi tapaus. Mutta ei sinun ole tietenkään pakko uskoa sitä :)
Se kummijuttu, hän itse pyysi päästä kummiksi ja selitimme, että oikea kummi ei voi olla koska emme kasta lapsia, mutta "kummi" lainausmerkeissä saa olla ja siksi asia hyväksyttiin. En käsitä miksi tuttu ei voi olla "kummi"? Onko sen pakko olla oma vanhempi tai sisarus? Ehkä olemme käsittäneet väärin, tämä kun ei ole sellainen kummi joka opettaa uskontoa.
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tuota piirrettä inhoan, että ihmisten päälle kasataan vaatimuksia ja odotuksia siitä, millaisia heidän "tulisi/pitäisi" olla.
Anna tuon naisen olla sellainen kuin on, temperamenttinen elehtijä korkokenkineen, Pradan laukkuineen, Pariisin matkoineen. Ja ole sinä oma itsesi, juuri sellainen kuin olet.
Olen Suomesta kotoisin ja kouluaikainen kiusaaminen johtui mm. elehtimisestäni. Jostain syystä käytän käsiä ja elekieltä paljon puhuessani -se siis tulee luonnostaan, jota baletti vielä korosti- ja tämä oli kuin punainen vaate monelle muulle suomalaisnuorelle. Ulkomaille muuttaessani koitti ihana vapaus. Sain vispata käsiä, ottaa tanssiaskelia kadulla, nauraa ääneen, osoittaa tunteita ilman, että mut oltaisiin suljettu piirien ulkopuolelle. Nyt olen palaamassa Suomeen ja arvaan jo valmiiksi, että tulen saamaan vinoja katseita. Mutta en välitä :D
En käsitä miksi tuttu ei voi olla "kummi"? Onko sen pakko olla oma vanhempi tai sisarus? Ehkä olemme käsittäneet väärin, tämä kun ei ole sellainen kummi joka opettaa uskontoa. t. ap
Anteeksi nyt vaan mutta ihan oikeasti!
Kenella esim. on oma vanhempi lastensa kummeina? En ole viela kuullut...
Ja tuohon viimeiseen lauseeseesi viitaten. Minakin mieheni kanssa olemme eri uskonnoista ja lapsillamme on "kummit". Mutta me olemme "kummit" yhdessa valinneet ja juuri tasan sellaiset henkilot jotka ME HALUSIMME pyytaa emmeka saalista tai perinnon toivossa!
-Se edellinen provoksi tietava1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä kertomus, mutta kuinka sen voisi muka todistaa tosijutuksi epäileville? En tiedä ainakaan miten todistaa kun ei luultavasti tunneta.
t. ap
Toivottavasti "tanttatuttusi" vetää teille luun kurkkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinuna ap sanoisin tuosta uskonnosta, että se on teidän uskontonne etkä halua että sitä haukutaan.
luulkaa vaan provoksi, ei se mitään :)
Tähän on tullut onneksi todella paljon viestejä joista on minulle apua. Olen alkanut ajatella tästä tutusta vähän erilailla ja se on hyvä. Pitää ajatella sitä erilaisuutta rikkautena.
t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa pyytäisitkin hänet joskus saunaan ja osoittaisit hänelle suurta arvostusta erityisesti silloin, kun hän on paljaimmillaan ja suojaamaton.
Kristityt ja juutalaiset viettävät pääsiäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olisi jos kävisi vaikka kylpylässä? Suostuisikohan "tuttu". Olisi ilman jakkuja ja meikkejä ja ehkä vähän aidompi. En tarkoita tässä siis pelkästään tuota pukeutumista ja asusteita, vaan jutut on sellaista pintaa vain, ei tule mitään sydämestä. Yleisiä asioita ja minun on vaikea keksiä mistä puhua.
t. ap
epäilen, että "tuttu" on juutalainen. Jonkinlainen kristitty joka tapauksessa. En ole kysynyt koskaan suoraan mutta tuo on epäilys. Itse olemme muslimeja.
t. ap
sydämellään olevista asioista. Kannattaa osoittaa aina arvostusta, jos hän erehtyy tai uskaltautuu paljastamaan mitään todellisia, sydämestän tulevia ajatuksia.
Kannattaa koittaa ohittaa ne suojaukset ja ilmaista, että tuttusi on hyvä sellaisena kuin aidosti on, riippumatta ulkoisista merkeistä.
Miten olisi jos kävisi vaikka kylpylässä? Suostuisikohan "tuttu". Olisi ilman jakkuja ja meikkejä ja ehkä vähän aidompi. En tarkoita tässä siis pelkästään tuota pukeutumista ja asusteita, vaan jutut on sellaista pintaa vain, ei tule mitään sydämestä. Yleisiä asioita ja minun on vaikea keksiä mistä puhua.
t. ap
sydämellään olevista asioista. Kannattaa osoittaa aina arvostusta, jos hän erehtyy tai uskaltautuu paljastamaan mitään todellisia, sydämestän tulevia ajatuksia. Kannattaa koittaa ohittaa ne suojaukset ja ilmaista, että tuttusi on hyvä sellaisena kuin aidosti on, riippumatta ulkoisista merkeistä.
Miten olisi jos kävisi vaikka kylpylässä? Suostuisikohan "tuttu". Olisi ilman jakkuja ja meikkejä ja ehkä vähän aidompi. En tarkoita tässä siis pelkästään tuota pukeutumista ja asusteita, vaan jutut on sellaista pintaa vain, ei tule mitään sydämestä. Yleisiä asioita ja minun on vaikea keksiä mistä puhua. t. ap
Kiitos hyvistä neuvoista! :) Täytyy yrittää päästä tädin kuoren alle. Minä olen parempi juttelemaan näistä sydämen asioista enkä seurapiireistä tai politiikasta. Ehkä meillä olisi kivemmat jutun aiheetkin jos tuttu voisi tulla minun tasolleni?
t. ap
niin kannattaa kyllä välit säilyttää! Yritä muuttaa omaa suhtautumistasi, niin ehkä vierailutkin ovat helpompia. Ja puhua tästä uskontoasiasta ja sanoa, että saa pitää mielipiteensä, mutta loukkaa teitä haukkumalla uskontoanne.
Muut asiat ovat mielestäni asenteestasi kiinni. Yritä ottaa rennosti, äläkä ärsyynny suurieleisyydestä tai hienosta pukeutumisesta. Kirjoittamasi perusteella tuttunne kuitenkin hyväksyy teidät sellaisina kuin olette, siis edelleen tuota uskontojuttua lukuun ottamatta. Tästä olisikin mielestäni hyvä keskustella.
Hyväksy joskus tarjous lähteä vaikka oopperaan, jospa kahden kesken olisi helpompi puhua asioista? Ja mistä tiedät, jos vaikka pitäisitkin näistä elitistien harrastuksista, jos avoin mielin kokeilet?
Perinnön toivossa en suosittele yhteyttä pitämään. Mutta koska ihminen on lapsenne "kummi", niin voisit yrittää luoda syvempää tuttavuutta hänen kanssaan? Siis en tarkoita, että sydänystäväksi tarvitsisi ryhtyä, mutta voisit saada selville, mitä tuon hienostelevan kuoren alla on. Siihen lasten kanssa olemiseen ja heidän seurassaan puhumiseen voisit yrittää huomaamattomasti puuttua tai pikemminkin "hellästi" ohjata.
Olisiko mahdoton ajatus lähteä vaikka ennakkoluulottomasti oopperailtaan? Ja voisit sitten vastakutsuna esittää jonkun sellaisen illanviettotavan, mistä itse pidät? En siis tarkoita, että jatkuvasti, mutta vaikkapa pari-kolme kertaa vuodessa?
epäilen, että "tuttu" on juutalainen. Jonkinlainen kristitty joka tapauksessa. En ole kysynyt koskaan suoraan mutta tuo on epäilys. Itse olemme muslimeja.
t. ap
voisin adoptoida sun tantan, mulle kelpaa ooppera, pariisi ja pradakin.
olen köyhä mut voin yhtä hyvin lähteä kaivamaan ojaa tai oopperaan, ei kai nää jutut tulotasosta oo kiinni. (siis köyhäkin voi pitää oopperasta, se on paikanpäällä ihanaa, telkkarissa ihan kauheeta ja väliajalla saa ihania petite fours'ja) kokeile oopperaa, älä tyrmää heti.
mutta siis voin adoptoida hänet