Onko mun mies narsisti vai muuten vaan mulkku? AUTTAKAA!
Jatkuvaa valehtelua pienistäkin mitättömistä asioista joista ei edes tarvitsisi valehdella.
Jatkuvaa lupausten pettämistä, esim. sovittuja menoja mun kanssa mutta lähteekin sitten kavereitten kanssa kun "ei jaksakkaan" tai ei huvita. (esim etittiin yhteistä kämppää ja piti mennä näyttöön yhdessä mutta mies meni mielummin viime hetkellä kaverin kanssa kahville! Tai on sovittu yhteinen koti-ilta mutta lähtee taas muualle)
Lisäksi hän on luvannut lopettaa pilven käytön, mutta sekin on vaan lisääntynyt jokapäiväiseksi ja monta kertaa päivässä, ja asia ei kuulemma mulle kuulu! En hyväksy päihteitä kun meille on syntymässä eka lapsi muutaman kuukauden päästä.
Aina kun otan nämä asiat puheeksi (en edes huuda)niin hän hermostuu ja lähtee taas ovet paukkuen pois. Joka päivä tulee kotiin "silmät ristissä" pössyttelystä. Jos pyydän häntä jäämään kotiin ja lopettamaan polttelun ja voimattomana herkistyn kyyneliin, niin "tässä ei nyt kuule itku auta mitään". (ihan kuin hänen kiusakseen itkisin!)
Sanoo että rakastaa mua mutta eipä tämä siltä tunnu kun minun mielipiteillä ja tunteilla ei tunnu olevan mitään väliä! En haluaisi erota kun lapsikin tulossa, mutta mitä tässä muuta voisi vielä tehdä?
Kommentit (53)
voiko jo käytöstä saada sakot tai jotain, vaikkei itsellä olisi ainetta hallussa?
No, minä saan onneksi paljon tukea a-klinikalta edelleen, terapiasta ja neuvolasta. Mutta miksi vain minusta huolehditaan, eikö isä ole ihan yhtä tärkeä?
-ap
Jos miehelläsi olisi pahoja mielenterveyden ongelmia, ei sinua ja lasta juurikaan huomioitaisi. Miestä hoidettaisiin, mutta teitä ei otettaisi mukaan hoitokeskusteluihin, eikä teille tarjottaisi tukea tai hoitoa. Nyt tilanne on se, että ensisijaisesti on suojeltava lasta ja juuri sinun tilanteesi vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. On aika lyhytnäköistä jättää mies ulos kuvioista, koska kuten ylempänä sanoin, on miehen käyttö iso riski sinun kuivilla pysymisellesi!
Mutta semmoista se on, kaikkeen eivät resurssit riitä. Mies otettaisiin ehkä paremmin huomioon, jos hän itse ajaisi asiaansa ja pyytäisitte yhdessä koko perheelle tukea. Jos vain sinä pyydät ja miehellä "ei ole ongelmaa", niin ei sitä apua kukaan tule ovelle tyrkyttämään.
huostaan, jos isä pössyttelee? Tuohan olisi hyvä uhka miehelle. Vaikka ei pilvenpolttaja nyt kyllä mikään nisti taida ollakaan.
Kannattaa muuttaa erilleen ja katsoa, miten homma etenee. Voihan mies ryhdistäytyä. Ja jos ei, niin ei se sitä muutenkaan olisi tehnyt. Kohta sulla on vielä lapsikin huollettavana. Et tarvitse lisäksi vielä epäluotettavaa puolisoa. Omakin repsahdus voi olla lähellä sellaisen paineen alla.
Sun tarttee pitää huolta lapsen lisäksi myös itsestäsi.
Käyttökin on rikos, pilvenpoltto siis.
Tiedän tuollaisen ihmistyypin, niistä ei tule lähes koskaan mitään. Jätä se :D
sitäkö sinä haluat?järki käteen nyt!ja ryhdistäydy!
mutta kun ihan vasta muutettiin uuten asuntoon ja on nyt puolenvuoden vuokrasopimus toistaiseksi sovittu.. en voi kuitenkaan häätää miestä heti pihalle kun en yksin pysty tätä vuokraa maksamaan.
Ja pelkään toisaalta sitäkin että siitä mies vasta saisikin potkua päihteidenkäytölle, ja viinaan retkahtaminenkin olisi entistä helpompaa..
Ehkä minä kyllä liikaa hyssyttelen ja puolustelen tuota miestä, ei kai se hänen "parantuminen" minun vastuulla voi olla.. huoh. onpa vaikeaa.
-ap
että mies ei tuota pilveä pidä mitenkään huumeena.. Mun kaaliin se ei vaan mahdu. Kyllä se huume on, ja riippuvaiseksi tekee. Nyt jo on heti aamukahvin jälkeen lähdettävä kaverille polttelemaan, ja päivällä ehkä uudestaan mutta viimeistään illalla uusi satsi. Eli aika kiinni se siinä kyllä on, kun jotkut tosiaan ei sitä huumeena pidä lainkaan, vaan pitäis jopa laillistaa koko paska!
-ap
meni mieluummin kaverin kanssa kahville kun kanssasi sovittuun asuntonäyttöön.
Tuossa kohtaa mulla olisi naksahtanut jo sen verran että jätkällä olisi monon kuva persuksissa.
Päihteitä käyttävää miestä en todellakaan ottaisi. Sinun on nyt helpompi erota miehestä kun lapsi ei ole vielä syntynyt ja isän ja lapsen välillä ei ole vielä kiintymyssuhdetta.
Pidän miestäsi narkkarina jolle aineet ovat tärkeämpiä kuin ihmiset. Katso totuutta silmiin ja totea sama asia.
Hän ei selvästikään ymmärrä raskaana olevaa naista ja tunnekuohuja. Miehen pitäisi olla tukemassa sinua ja olla kiinnostunut teidän suhteesta enemmän kuin kavereistaan.
Kaverit toimivat huumeiden käytön mahdollistajina, heidän seuraansa on helppo vedota ja sillä tekosyyllä pääsee pössyttelemään.
Hänellä ei olisi varaa paukutella ovia tuolla historialla. Totta on tietty sekin että narkkarin aivot ovat vaurioituneet.
Jos olet avoimesti puhunut asioistanne ja haluat tukea, niin varmasti jossain kohti haluavat myös kuulla, millaisten ihmisten parissa tuleva vauva elää. Jos miehesi päivittäinen pilvenpoltto tulee puheeksi, soi sossussa hälytyskellot. Ei se ole mikään pikkujuttu ja sosiaaliväen on pakko reagoida. Enkä tarkoita, että lapsi haetaan heti huostaan, mutta tarkoitan, että sossun väelle tulee iso huoli ja heidän on pakko tehdä perheen kanssa töitä.
Sinun kannaltasi tilanne on sikäli paska, että sinun vastuullasi on ainoana kuivilla olevana huolehtia myös lapsesta. Jos kuivilla oleva vanhempi ei huolehdi siitä, ettei lapsi altistu huumearjelle (eli esim. sille, että mies tulee silmät solmussa kotiin), joudut sinäkin tilille asiasta. Silloin voi jossain kohti käydäkin niin, että lapsi sijoitetaan väliaikaisesti muualle ja selvitetään tilanne.
En oikeasti osaa edes kertoa, miten suuri riski sinulle ja lapselle on että asutte yhdessä "aktiivisen käyttäjän" kanssa. Se on riski sinun kuivana pysymisellesi, se on riski parisuhteellenne, se on riski lapsen perhe-elämälle, se on valtava riski kaikelle! Haluatko ottaa sen riskin?
Ajattelin että jos seuraavalla kerralla neuvolassa mainitsen asiasta, olisiko siitä jotain hyötyä..? Mies on ollut mukana neuvolakäynneillä, mutta hän varmaan suuttuu jos alan "lavertelemaan" hänestä ja vielä hänen läsnäollessa? Jos menisinkin yksin jollain verukkeella niin voisin rauhassa puhua tästä ongelmasta.. Jos sitten vaikka sitä seuraavalla kerralla neuvola ottaisi asian varovasti puheeksi miehen kanssa..? vai voiko ne edes mitenkään tässä auttaa, en tiedä.. Entä miten perheneuvola auttaa? eikö tälläisiä "ongelmaperheitä" sinne juuri lähetetä?
-ap
Meillä kans mieheni kanssa huumetausta. Kun aloimme (10 vuota sitten) seurustelemaan ja muutimme yhteen, lopetimme kovat aineet. Sen jälkeen mieheni polltteli n. 1/2 vuotta päivittäin. Jälkeenpäin ajatelen sen olevan jonkinlaista seurustelusta johtuvaa pakokauhua. Mietin eroa, mutta polttelu jäi sitten pitkällisen nalkutuksen tuloksena pikkuhiljaa. Tai mieshän sen päätöksen itse teki. Nykyään ottaa saunakaljan sillointällöin eikä edes tupakoi. Nyt kaksi lasta ja siis 10v. yhdessä..
Ehkä minäkin vain jatkan nalkutusta sitten.. Tuota polttelua on nyt kestänyt kaikkiaan kolmatta kuukautta, aluksi oli silloin tällöin, sitten joka päivä ja nyt monta kertaa päivässä.
Olen sanonut miehelle että hänen on valittava joko päihteet tai minut ja lapsi, ja hän on sanonut valitsevansa ehdottomasti meidät. Mutta tuntuu vaan turhauttavalta kun mitää merkkiä ei näy että edes yrittäisi lopettaa..
Hankalampaa tietysti lopettaminen on siksikin että lähes kaikki miehen kaverit pössyttelee, niitä 'selväpäisiä' ei montaa ole..
-ap
Meillä kans miehen kaverit rupes jo aamusta usen soitteleen ja tulivat oven taa "houkutteleen" mukaan. Ne kaverit myöhemmin site jäiki pois kuvioista, suurin osa lopullisesti. Tsemppiä sulle mitä teetki. Tiedät kyllä varmasti mikä sinulle ja vauvalle on parhaaksi! Toivottavasti vauvan syntymän myötä ukkos aikuistuu ja tulee järkiinsä eikä missaa elämänsä hienointa juttua. :)
Olisiko mahdollista, että mies rohkaistuisi ja ottaisi sen ekan vakavan askeleen sillä tiellä, että aikoo elää perhe-elämää kanssanne? Olet oikeassa siinä, että sinun tuskin kannattaa "laverrella" miehen asioista, mutta mitäs jos mies tulisi ja kertoisi itse tilanteensa ja mitä olisi valmis tekemään perheensä eteen?
Kysypäs mieheltä, että haluaako käsitellä pössyttelyasiaa neuvolassa nyt kun vauva ei ole vielä syntynyt ja saatte tukea, vai vasta sitten kun perhe "narahtaa" ja sossun pitää tulla väkisin mukaan elämäänne? Ehkä mies ei ole ajatellut miten paljon hänen käyttönsä vaikuttaa teidän kaikkien kolmen elämään. Hänen kannaltaan on PALJON helpompi ja parempi nostaa asia pöydälle nyt raskausaikana, kuin vasta vauvan synnyttyä.
ihan MAHTAVAA että olet lukenut tämän ketjun läpi ja oikeasti miettinyt asioita! Kyllä sinusta tulee ihan paras äiti lapsellesi, onnea matkaan! :)
mies tuli taas kotiin silmät soosissa, inhottaa kun se muistuttaa mua ajoista kun ryypättiin kun se näyttää ihan humalaiselta..
Noh, kyllä se sano taas lopettavansa, mutta että vaikeeta se kuulemma on yhtäkkiä lopettaa, että pikkuhiljaa hän yrittää. Ja nyt lupasi ettei enää tänään eikä huomenna ainakaan polta.. Saa nähä oliko TAAS tyhjiä lupauksia, pahoin pelkään. Ja sanoinki asiasta hänelle, että niinpä tuo lupasi eilenki olla tänään polttamatta mutta kaskas pari tuntia heräämisestä niin jo oli taas menossa vaikka kotona piti olla tämä päivä! Mutta nyt hän kuulemma 'oikeasti' lupaa! vai niin, enpä tiennytkään että asioita voi niinkus luvata, tai sitten oikeesti luvata!
Täytyy varovasti sille ehdottaa tuota että jos hän itse sanoisi asiasta neuvolassa, mutta pelkäänpä vaan että tuskin hän niin tekee kuitenkaan, onhan se vaikeaa myöntää että on taas koukussa johonkin ja epäonnistunut. Mutta pakkohan tälle asialle jotain on tehdä.
-ap
en oikeen itse enää tiedä mitä voisi sanoa ja tehdä..
Tuota täytyykin kokeilla mitä joku ehdotti..
"Kysypäs mieheltä, että haluaako käsitellä pössyttelyasiaa neuvolassa nyt kun vauva ei ole vielä syntynyt ja saatte tukea, vai vasta sitten kun perhe "narahtaa" ja sossun pitää tulla väkisin mukaan elämäänne?"
-ap
mutta ei pidä lupauksiaan. Hän siirtyi jo kerran kovempiin aineisiin -ei siis päässyt mistään eroon- joten seuraavaksi siirtyy sitten suonensisäisiin. Tuttu tarina, älä jää katselemaan sen toteutumista.
[/quote]
Tosiasia taitaa olla se että se sun "miehes" ei koskaan raitistunutkaan, vaan vaihtoi vain ainetta.
[/quote]
No, minä saan onneksi paljon tukea a-klinikalta edelleen, terapiasta ja neuvolasta. Mutta miksi vain minusta huolehditaan, eikö isä ole ihan yhtä tärkeä?
-ap