G: Onko sinusta edes vähän rasittavaa jos lapsellasi on yökylässä kaveri?

Päivällä saa olla vaikka koko päivän mutta yökylää en jaksa yhtään. :(

Mulla on ihan pingottunut olo kun on joku lapsi kylässä. Otan jotenkin paineita, en oikein edes tiedä mistä. En osaa oikein itse tehdäkään mitään vaan lähinnä odotan koska vieras lähtee. On tosi kiva että lapsella on kavereita ja siksi ihan mielelläni kärsin sen ajan. Meillä kaksi lasta ja yritän saada aina molemmille kaverit yhtäaikaa yökylään. Jos vain toisella on niin silloin toisella lapsella on tylsää kun tietty olisi kiva mennä katsomaan mitä sisarus kaverinsa kanssa puuhaa... Minunkaan seura ei silloin tunnu kelpaavan.

Olen iloinen lapseni puolesta, mutta itse jotenkin pingotan ja mietin koko ajan viihtyykö se lapsikaveri meillä jne, jolloin on aika rankkaa itselle. Sorrun myös loihtimaan jotain extraa ja ihania iltapaloja yms... ei varmaan tarvitsisi. Minä myös juttelen näiden lapsivieraiden kanssa ja tästä syystä he meille uudestaan tullessa innoissaan tunkevatkin seuraani, mikä on siis yhtä aikaa kivaa ja rasittavaa...

Ja mä siis itse muistan miten kivaa mun mielestäni oli yökyläilyt, ja siksi haluan niitä lapsellenikin järjestää. Just viime yönä viimeksi meillä majaili lasten yövieras.

luultavasti yli 90% teilaa äitipuolet, joista on rasittavaa, kun on "vieras" lapsi omassa kodissa jopa 50% ajasta tai joka toinen viikonloppu.

Ihan samalta se tuntuu, paitsi että tätä vierasta on vielä yritettävä rakastaa kuten omaansa vaikka tavat, kasvatus, kaikki olisivat täysin erilaiset kuin omalla lapsella.

miettisi ennen kuin ottaa miehen, jolla on jo lapsia? Kun ne miehen lapset ei yksinkertaisesti voi tulla yllätyksenä kenellekään.

En tykkää siitä, että meillä on muita lapsia kuin omiani.



Yökyläily on erityisen vastenmielistä.

meillä on viisi lasta, ja jos ottaisi kaikille yökylävieraita, niitähän riittäisi joka viikonlopulle. Lisäksi en jaksa valvoa, kun sitä kikatusta riittää aamuyölle ja aamuvarhain ovat jo sitten ylhäällä, kylässä ei nukuta. Ei meillä ole juuri koskaan yökylävieraita. Ehkä jaksaisi vieraita paremmin, jos omat lapset olisi joskus jossain mummolassa tms., ja saisi vaikka kerran vuoteen yhden yön tai pari yötä vapaata.

emme ota ollenkaan yökyläilijöitä. En tietenkään omianikaan lähetä mihinkää naapuriin yökyläilemään.

olenkohan jotenkin outo, kun minä ajattelen, että kyse on perheenjäsenestä, eikä ollenkaan mistään yökylävieraista.

on yökyläkamuja (osa voi olla serkkuja) väh. kerran kuussa ja ei ole vielä kertaakaan tuntunut vastenmieliseltä. Eikä myöskään päiväkyläkamut/-serkut. Tänäänkin serkkutyttö oli meillä kuusi tuntia, eikä tunnu missään. Mukavaa se vain on. :)



Ja on muuten helppo homma saada lapselle yöhoitopaikka, jos tarvitsee jonnekin yömenoihin mennä, kun asenne on kohillaan. :)

Ei rasita tipan tippaa, lähinnä pelkään, että häärään innoissani liikaa lasten jaloissa.

samaan aikaan yökylään?

kun kaikki viikot ovat pelkkää kiirettä ja aikataulua, en tosiaankaan jaksa enää vähäisenä vapaa-aikanani paimentaa toisten lapsia. Ehkä sitten menisi yökyläilytkin, jos se ei olisi pelkkää kikatusta ja riehumista.

luultavasti yli 90% teilaa äitipuolet, joista on rasittavaa, kun on "vieras" lapsi omassa kodissa jopa 50% ajasta tai joka toinen viikonloppu. Ihan samalta se tuntuu, paitsi että tätä vierasta on vielä yritettävä rakastaa kuten omaansa vaikka tavat, kasvatus, kaikki olisivat täysin erilaiset kuin omalla lapsella.

ihan eri asia. kun otat miehen jolla on lapsia, tiedät että ne lapset ovat sen miehen ikuisesti ja ovat osa pakettia.

Ihan normimalliin kaksi lasta meillä on. Vaikka olisi kolme tai neljäkin, niin melko varmasti viikon varoajalla jokaiselle löytyisi yöhoitopaikka vaikka kaikille eri osoitteista. :) Tähän kyllä vaikuttaa myös se, että kaikki sukulaiset asuu 20 km säteellä.

Koska meillä ei ole n iin isoa kotia ja riippuu lapsesta. Nyt tosin en enää ota niitä hankalia kylään, että se on helpottanut. Mutta kyllä vähän häiritsee, tuntuu että pitäisi herätä aamulla aikaisin ja illalla on vieraita pienessä olkkarissamme.

naiselle perheenjäseniksi?....Ei..kyllä ne ovat silti vieraita, joita pitää yrittää kohdella kuin perheenjäseniä. Ja sinulle joka kommentoit että miksi ottaa lapsellisen miehen, meinasitko, että eronneet eivät saa enää koskaan pariutua uudelleen.

olenkohan jotenkin outo, kun minä ajattelen, että kyse on perheenjäsenestä, eikä ollenkaan mistään yökylävieraista.

pelottaa että satuttavat itsensä tai eivät viihdy tai ovat ikävissään yms.

Olen kotihiiri, panostan paljon kotiini ja se on minulle tärkeä pyhä oma paikka jonne kutsun vain läheisiä ihmisiä harvakseltaan. Meillä kolme koululaista ja kerran kuussa yhtäaikaa saavat pyytää kaverin yöksi, yhtäaikaa siksi että muuten vieraita olisi liki joka vkloppu. Samoin saavat pyytää kavereita päiväkylään yhtenä päivänä viikossa. Lapsille olen toki mukava, tehdään pitsaa jne. mutta odotan kyllä omaa rauhaa kovasti.

Yövieraita käy vaan n kuukauden välein ja ovat niin tuttuja lapsia etten pingota yhtään. Pari kertaa vuodessa otetaan pari lapsivierasta mukaan mökillekin ja kivaa on. Meillä on kolme omaa ja liian vähän tilaa, mutta kivaa on kaikilla. Yleensä on vain 1-2 yövierasta. Yövieraat (ja omatkin) iältään 3-11v.

Yllättäen mieheni ärtyi ja minä väsähdin. Päästettiin homma liian pitkälle, koska muille perheille lapset ei päässyt.

Isot lapset osaa jo olla lastenhuoneessa, mutta nämä 6v. on tosi äänekkäitä ja eivät siellä lastenhuoneessa pysy.

Nyt osataan sanoa ei, mutta tekee pahaa lasten puolesta, kun joutuvat olemaan pakosta ulkona, kun muut eivät päästä sisälle. Kuopukselle nyt ihan uusi tilanne, kun on niin tottunut, että meillä saa olla ja kyllä meille pääseekin, mutta ei aivan jokapäivä.

T.7

aamulla huomasin että jääkaapissa oleva likööripuollo oli korkattu ja osa sen sisällöstä juotu, kuulemma tämä kylässä oleva tyttö oli halunnut maistaa ja pannut oman lapseni ottamaan ja avaamaan pullon.