Kylläpä akateemiset antavat

Toivottavasti edes humanistien oletetaan yhä hallitsevan ilmaisunsa ja käsittävän knoppikysymyksiä laajemmat asiakokonaisuudet :D Näyttäisi siltä, että maassamme ja työelämässämme on johtoasemassa pian niitä, jotka hallitsevat kaavakehommat.



Ratsi rutuun:



Pmo on kivva [_]

Pomo o vitumainen [_]



Enpä tiedä... jäljet johtavat oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ja sivupolku lääkikseen.

[iRiittääkö gradun hyväksyttyyn arvosanaan]40 sivua väritettyjä pallokuvioita?



Vakavasti puhuen, minusta yliopiston parasta antia oli eväät kriittiseen ajatteluun.

[/quote]

kyse ollut PÄÄSYKOKEISTA? eipä osaa kaikki akateemiset lukea/tulkita viestejä oikein!

jos yliopiston pääsykokeissa ja tenteissä pärjää värittämällä palloja ja lunttaamalla.

Kun meitsi kävi yliopistoa kaukaisella 80-luvulla, niin tenteissä oli esseekysymyksiä, joihin piti kirjoittaa sivun tai parin mittaisia vastauksia. Lunttaaminen ei olisi onnistunut ilman kiikaria ainakaan.

Ovatko nämä pallokokeet hyvinkin tavallisia nykyään filologiassa ja viestinnässä?

filologian pääsykokeissa väritellään ainakin palloja. Tentit on asia erikseen. Pääsykokeet varmasti helpompi tarkastaa, kun ei tarvitse essee vastauksia lukea.

[iRiittääkö gradun hyväksyttyyn arvosanaan]40 sivua väritettyjä pallokuvioita?

Vakavasti puhuen, minusta yliopiston parasta antia oli eväät kriittiseen ajatteluun.

kyse ollut PÄÄSYKOKEISTA? eipä osaa kaikki akateemiset lukea/tulkita viestejä oikein!

ymmärsin asian niin, että yliopistoon pääsee sisälle kuka vain, vaikka lunttaamalla. Eri asia on sitten jaksaako sisään päästyään lukea puuduttavia kirjoja ja istua luennoilla!

Pääsykokeissa lunttaamalla? Et ole tainnut käydä yliopiston lähelläkään. Tai mistä minä tiedän, kuinka helppoja pääsykokeita on olemassa. Minun muistaakseni pääsykokeet edellyttivät hyvinkin laajojen asiakokonaisuuksien hallintaa. Lunttilapuiksi olisi tarvinnut pääsykoekirjan lisäksi muutakin kirjallisuutta aika tavalla. Ja ankarasta lunttaamisesta huolimatta olisi pitänyt vielä kirjoittaa verrattain vakuuttavasti.

mä tunnen ihmisiä, jotka ovat lunttaamalla päässyt yliopistoon. Kokeissa väritellään kaavakkeen palloja, kuten yo-kokeissa. Ellet tiedä vastausta katsot vain edessä istuvalta.

mun kaksi tuttua ovat luntanneet juuri noita palloja edessä istuvalta, kun eivät ole jaksaneet lukea pääsykoekirjoja.Toinen sai suoraan opiskelupaikan ja toinen pääsi varasijalta opiskelemaan. Toinen on jo valmistunut lehtoriksi ja toisella Gradu tekeillä.

Mulla oli kolmipäiväiset kokeet ja niissä oli kemian&fysiikan laskuja, kirjallisia pikkukysymyksiä ja esseitä. Ei yhden yhtä pallon mustaamista. Siellä ei kyllä olis pystynyt lunttaamaan keneltäkään. Tietenkään en tiedä, minkälaisia muiden akateemisten pääsykokeet ovat, kun olen käynyt vain noissa yksissä.

Ai, niin paitsi että mähän olenkin joidenkin av-laisten mielestä niitä harvoja ainoita oikeita akateemisia. Itselle on ihan sama, mikä koulutus kullakin on. Omalla alallakin tunnen useampia todella kapea-alaisesti ajattelevia, omaa napaa tuijottavia eli ei koulutus tee kenestäkään parempaa ihmisenä. Onneksi on myös aivan loistavia, ajattelevia kollegoita. Itse pidän työstäni ja siksi olen tyytyväinen, että pääsin sitä opiskelemaan, mutta ei ammatti sinällään tee minusta parempaa ihmistä.

Huomaahan sen tältäkin palstalta, että moni akateemisesti koulutettu harmittelee yliopistossa viettämäänsä aikaa jälkeenpäin. Työttömyyttä on paljon, samoin pätkätöitä tai sitten ollaan töissä ihan eri alalla, mihin ei olisi edes tarvinnut monen vuoden koulutusta. Kannattaisi miettiä lukion jälkeen, että, mikä oikein on järkevää kouluttauttumista.

kun me ei tykätty siittä (järkyttävän epäsiististä) Satuhäiden sulhasesta? Sori ny siittä!

vaan yleisen käytöksen perusteella!

huonosti käyttäytyvät ihmiset ovat akateemisia? Kuuleha, mä väitä, että tällä palstalla huonosti käyttäytyvät ihmiset ovat huonosti käyttäytyviä ihmisiä, riippumatta koulutuksesta tai ammatista. Lapsellista leimata tietyllä asteella koulutetut ihmiset siksi tai täksi.

Eikö voitaisi antaa tämän ketjun vaipua jo unholaan, kun sen informaatio- ja viihdearvo on nolla.

mua ainakin ottaa toi av palstan akateemisten "paremmuus", pinnallisuus ja ylenkatsonta.

Esim. satuhäät; joka kirjoittaa "ettei kai akateemiset naiset sentään noin alas vajoa, ollaanhan me kaikkien yläpuolella"-tyyliin. Ei kyse ollut pitääkö siitä miehestä vai ei vaan se yleinen ylemmyydentunne häiritsee!

Eivät he ole yhtään parempia ja fiksumpia!

Itse pääsin lunttaamalla yliopistoon sisälle ja nyt olen FM. Siellä pärjää kuka tahansa.

Heh, niin siis HE eivät ole yhtään parempia. Jos kuuluisit akateemisiin olisit kai kirjoittanut Me ;) Juu, vaikka lunttaamalla pääsisi sisään niin tuskin kaikkia opintoja kuitenkaan pystysi lunttaamalla suorittamaan...

puhe oli heistä eli av:n pinnallisista akateemisista, ei meistä normaaleista akateemisista, jotka eivät kehu itseään.

Maalaisjärjellä pärjää yliopistossa ei älyllä!

HEH!

minäkin sen ymmärsin. Akateemiset voidaan jakaa meihin ja heihin.

kyllä kuulun ehdottomasti noihin meihin!

lävistykset ovat kyllä hyvin white trashiä, olit sitten akateeminen tai et.

white trash on sama kuin juntti!

lävistykset ovat kyllä hyvin white trashiä, olit sitten akateeminen tai et.

white trash on sama kuin juntti!

juuri. Juntti spurgu, ei lävistetty pitkä tukka!

Pääsykokeissa lunttaamalla? Et ole tainnut käydä yliopiston lähelläkään. Tai mistä minä tiedän, kuinka helppoja pääsykokeita on olemassa. Minun muistaakseni pääsykokeet edellyttivät hyvinkin laajojen asiakokonaisuuksien hallintaa. Lunttilapuiksi olisi tarvinnut pääsykoekirjan lisäksi muutakin kirjallisuutta aika tavalla. Ja ankarasta lunttaamisesta huolimatta olisi pitänyt vielä kirjoittaa verrattain vakuuttavasti.



Mitä se älykkyyskin sitten on? Kyllä yliopisto-opinnot edellyttävät ainakin jonkinlaista kykyä käsitellä abstrakteja asioita. Joillekin se on helpompaa kuin toisille. Ja montakohan asiaa nykyään tehdään samoin kuin sata vuotta sitten? Akateemisen työn sovelluksina meillä on käytössämme tietokone viestintään, auto kulkemiseen, ydinase maailmanloppuun, ymmärrys siitä, että edes katoliset papit eivät saa hyväksikäyttää seksuaalisesti ketään, laaja lukutaito... Jos asiat tehtäisiin kuten sata vuotta sitten, me eläisimme kuten sata vuotta sitten. Siinäkin varmaan olisi puolensa, mutta moniko haluaisi vaihtaa nykyisen elämänsä siihen?



Maailmassa oleva hyvä syntyy pitkälti ihan arkisesta työnteosta ja välittämisestä. Mutta ilman tiedettä eläisimme yhä sitä elämää, josta olemme vimmaisesti pyristelleet eroon. Kenenkään ei ole lupa väheksyä toisia, mutta akateemisilla on oikeus ammattiylpeyteen siinä kuin muurareilla ja putkimiehillä.

nykyään joku 70 % ole akateemisia, se ei ole enää mikään arvonimi. Akateeminen voi olla joku hisputanian kalankasvatuksen maisteri, yhtä tyhjän kanssa. Niitä akateemisia, joita arvostetaan, ovat vain lääkäri, lakimies ja kauppatieteilijä. Ja syystäkin. Useat amikset tienaavat myös paljon paremmin kuin akateemiset. Ja joo, musta tulee kielten ope, ja kadun uravalintaani rankasti. Kävin ammattikorkeassakin, mutta sekin oli väärä ala. Olis pitäny opiskella joksikin putkimieheksi.

Pääsykokeissa lunttaamalla? Et ole tainnut käydä yliopiston lähelläkään. Tai mistä minä tiedän, kuinka helppoja pääsykokeita on olemassa. Minun muistaakseni pääsykokeet edellyttivät hyvinkin laajojen asiakokonaisuuksien hallintaa. Lunttilapuiksi olisi tarvinnut pääsykoekirjan lisäksi muutakin kirjallisuutta aika tavalla. Ja ankarasta lunttaamisesta huolimatta olisi pitänyt vielä kirjoittaa verrattain vakuuttavasti.

Mitä se älykkyyskin sitten on? Kyllä yliopisto-opinnot edellyttävät ainakin jonkinlaista kykyä käsitellä abstrakteja asioita. Joillekin se on helpompaa kuin toisille. Ja montakohan asiaa nykyään tehdään samoin kuin sata vuotta sitten? Akateemisen työn sovelluksina meillä on käytössämme tietokone viestintään, auto kulkemiseen, ydinase maailmanloppuun, ymmärrys siitä, että edes katoliset papit eivät saa hyväksikäyttää seksuaalisesti ketään, laaja lukutaito... Jos asiat tehtäisiin kuten sata vuotta sitten, me eläisimme kuten sata vuotta sitten. Siinäkin varmaan olisi puolensa, mutta moniko haluaisi vaihtaa nykyisen elämänsä siihen?

Maailmassa oleva hyvä syntyy pitkälti ihan arkisesta työnteosta ja välittämisestä. Mutta ilman tiedettä eläisimme yhä sitä elämää, josta olemme vimmaisesti pyristelleet eroon. Kenenkään ei ole lupa väheksyä toisia, mutta akateemisilla on oikeus ammattiylpeyteen siinä kuin muurareilla ja putkimiehillä.

mä tunnen ihmisiä, jotka ovat lunttaamalla päässyt yliopistoon. Kokeissa väritellään kaavakkeen palloja, kuten yo-kokeissa. Ellet tiedä vastausta katsot vain edessä istuvalta.

vittuako kiinnostaa. Yhtä tyhjän kanssa. Tekisin töitä jollekin paskafirmalle saadakseni tittelin. Hohhoijaa.