Te pitkien poikien äidit, miten suhtaudutte pienikokoisiin poikiin?
jos lapsellasi on samanikäinen kaveri, joka on esim 30 senttiä lyhyempi, suhtaudutko häneen niinkuin hän olisi nuorempi?
Kommentit (29)
Tullaan mammojen toimesta karhaamaan pomppulinnasta pois kun on muka liian vanha. Jep, jep, vain päätä pitempi ikäisiään.
Eiköhän se ole ihan luonnollista? Lapset sen sijaan katsovat kokoa, etenkin pojat. Olen huomannut pitemmillä pojilla välistä sellaista asennetta että "toi nyt onkin tollanen pikku tatti". Pienet ei usein pärjää juoksukisoissa ja voimaa vaativissa jutuissa niin hyvin. Ja näissähän pojat usein kilpailevat. Useat pojan koulukaverit ovat hänen 2v nuoremman pikkusisaruksen kokoisia. Joten näyttävät tosi pieniltä pitkien rinnalla.
Normaalisti, oma poika on aika pitkä 8v ja 145 senttiä jotakuinkin..
Hieman huvittuneena olen joskus katsahtanut jotain takin tai kenkien kokoa että kyllä on pienet. Kaverin kengät kun on suunnilleen kokoa 34 niin meillä pojalla on koko 42. Kaverin vaatteet on 140cm, meidän pojalla jo osa kamppeista 170cm. Mutta en suhtaudu kaveriin niinkuin olis nuorempi vaan ihan samanikäisenä pidän.
Lapsia niinkuin aikuisiakin kun on kaikenkokoisia. Olen itse pitkä nainen, mutta en panosta paljoa ystävieni pituudelle, toiset ovat pitkiä toiset lyhyitä.
Hieman huvittuneena olen joskus katsahtanut jotain takin tai kenkien kokoa että kyllä on pienet. Kaverin kengät kun on suunnilleen kokoa 34 niin meillä pojalla on koko 42. Kaverin vaatteet on 140cm, meidän pojalla jo osa kamppeista 170cm. Mutta en suhtaudu kaveriin niinkuin olis nuorempi vaan ihan samanikäisenä pidän.
siis niinkuin pienempi lapsi olisi joku sirkuskääpiö vai?
Meillä on tuttuina pitkiä lapsia, joita tuli aluksi kohdeltua ikäistään vanhempina vaikka kuinka tiesi heidän ikänsä. Kun lapset tulivat kunnoilla tutuiksi muisti sitä vähitellen lasten todellisen iän ja alkoi kohdella heitä sen mukaan.
Samoin tuntuu että meidän pientä poikaa ihmiset aluksi kohtelevat ainakin pari vuotta ikäistään nuorempana ja näin myös paljon avuttomampana ja osaamattomampana, vaikka tietäisivät hänen ikänsä. Kun ihmiset sitten tutustuvat häneen niin suhtautuminen tuntuu vähitellen muuttuvan ihan normaaliksi. Mitä nyt sitä pituutta/lyhyyttä pitää joka käänteessä kommentoida, mikä on mielestäni turhaa.
Sanotaan sitten niinpäin, että olen kauhistellut oman lapseni kokoa että onpa se iso ikäisekseen kun on luokkansa pisin poika. t. 17
koululiikunnassa. Siellä ne pisimmät pojat lyövät monessa asiassa lyhimmät pojat 5-0 ja lyhyet joutuvat usein kokemaan olevansa huonompia, heitä ei kannusteta riittävästi, vaikka eivät vain yksinkertaisesti pääse niin lujaa esim juoksemaan pienen kokonsa vuoksi.