MIKSI teille ei tule enää lisää lapsia, ja paljonko lapsia nyt?

Molemmat on adoptoitu ja kaikkiaan lasten saamiseen meni 10v, joten kunhan tämän kuopuksen adoptio on hoidettu loppuun niin on kiva keskittyä muuhunkin kuin lapsenodotukseen (ja rahan säästämiseen seuraavan lapsen adoptioon). Nämä kaksi eivät ole myöskään maailman helpoimmat tenavat, joten en haluaisi ottaa riskiä että kolmas olisikin jotain ihan kamalaa. Adoptio on muutenkin koko ajan vaikeampaa ja vaikeampaa, olen todella kiitollinen että saimme nämä kaksi ilman erityisiä ongelmia ja odotusaika oli kohtuullinen verrattuna siihen mitä se alkaa olla nyt adoptiota aloittelevilla. Nykyistenkin kanssa olen välillä ihmeissäni joten en usko että ikinä lapsiluku kasvaa. Periaatteessa aikaa olisi vielä reilu 10v mutta nykyisessä adoptiomaailmassa se on pieni aika, koska adoptio kestää usein vähintään 5v joten varmaan yritämme parhaamme näiden kanssa, tuntuu usein että heille ei nytkään riitä se huomio mitä saavat.

Lisää ei tule. Syynä se, että ei ole varaa, jaksamista eikä aikaa.

kun on "vain" nämä kaksi.

2 lasta on, poika ja tyttö.

Kuudes kuoli kohtuun rv. 28, enkä enää uskalla olla raskaana. Joten lisää ei enää tule vaikka vielä yhden vauvan sydämmestäni kovasti haluaisinkin.

Meillä ei vauvat pysy hengissä, vaan joko kuolevat kohtuun tai menevät kesken rv 12.

Meillä seitsemän lasta ja itse haluaisin/jaksaisin vielä muutaman, mutta mies ei!

Ikäkin kyllä tulee vastaan, että kai ihan fiksua lopettaa tähän.

T. Barbamama

siksi, kun olen jo liian vanha

jälkeen eli päätös on tehty silloin. Olin 38-vuotias ja sairastanut joka raskaudessa raskausmyrkytyksen, joten neljäs lapsi olisi ollut jo riskinottoa.

Ja kuopus on 15 kk vanha. Olisin tehnyt vielä toisen nykyisen mieheni kanssa, mutta tuli tuo ikä vastaan...

aina kolme lasta. Saatiin aivan ihanat kaksoset, mutta en todellakana jaksa enää kolmatta...

ja se raja tuli nyt ylitettyä.



Lapsia on neljä.

ja lisäksi ylipainoinen. En halua ottaa enää mitään riskejä ja ei kauhesti houkuta aloittaa alusta. Onhan ne vauvat ihania, mutta en taida sellaista enää itselleni haluta.

2 lasta on nyt ja nekin jo kouluikäisiä.

Kaikki äärimmäisen rakkaita ja haluttuja, mutta neljä olisi meidän taloudelle, asunnolle, jaksamiselle jne liikaa. Siksi miehelle on tehty sterilisaatio. AIkansa kutakin. Nyt keskitymme kasvatustyöhön ja yritämme saada näistä kolmesta täysipäisiä aikuisia.

Ei oo varaa enempään, ikäkin alkaa tulla vastaan, viime raskaus oli tosi rankka, myös esikoiselle joka joutui olemaan paljon oman onnensa nojassa koska en voinut auttaa häntä.



Lisäksi haluaisin nyt keskittyä uraani, luoda kunnon paikka työelämässä. Oma elämä ja matkustelukin kiinostais.



Asiat on hyvin näin.

kolme lasta löytyy, poika-tyttö-poika. Tytön jälkeen aika pian (pari kk) tuli tunne, että joku vielä puuttuu, ja siksi tehtiin vielä kolmas. Kertaakaan en kuopuksen syntymän jälkeen ole potenut vauvakuumetta, perhe oli silloin koossa :)