Ero kotieläimen takia.

Edes akvaariota en huoli, sellainen mulla oli nuorena ja kun sinne tuli kotiloita, olin aivan ihottumassa, ihottuma oli siis psyykkistä.



Mitään muutakaan eläintä en huoli mun kotiini mistään hinnasta.



Mieheni huolisi eläimen, jos mä tai lapset haluttais, mutta ei miehelläkään onneksi mitään varsinaista mielenkiintoa ole eikä edes yritä hankkia meille mitään.

Sinun elämä on tässä ja nyt. Mitä sinä haluat elämältäsi. Mieti tarkkaan-tee päätös -toimi. Älä kuluta vuosia voivotteluun ja jossitteluun, mitä elämää se on!

Pakko viilata pilkkua... Marsut, koirat yms. eivät ole kotieläimiä vaan lemmikkieläimiä. Kotieläin on sellaisen josta hyötyy jotain esim. lehmä, kana. Lemmikkieläin otetaan vain hoidettavaksi.

lemmikkieläimet todella pahana asiana, tai vihaa niitä yli kaiken niin sellainen ihminen ei ole minulle tarkoitettu.



En voisi ikinä seurustella eläimiä vihaavan kanssa.

että hän joutuu hoitamaan eläintä tms? Koiran pissatus ei kiinnosta?

Lemmikeistä yleensä ottaen: joitain ihmisiä ne eivät vaan kiinnosta. Kuten mua. En vihaa eläimiä, en kiusaa niitä, kavereiden lemmikkien kanssa voin leikkiä vähän aikaa mutte mulla ei ole mitään kiinnostusta ottaa omaa eläintä. Tekeekö se musta pahan ihmisen?

että hän joutuu hoitamaan eläintä tms? Koiran pissatus ei kiinnosta?

Lemmikeistä yleensä ottaen: joitain ihmisiä ne eivät vaan kiinnosta. Kuten mua. En vihaa eläimiä, en kiusaa niitä, kavereiden lemmikkien kanssa voin leikkiä vähän aikaa mutte mulla ei ole mitään kiinnostusta ottaa omaa eläintä. Tekeekö se musta pahan ihmisen?

Minulla oikeus valita sellainen mies, joka haluaa ja pitää lemmikeistä ;) Tai oli yksi kriteeri miehessä, koska aloittaessamme seurustelumme minulla oli kissa ja koira.

ja APn mieshän on aina vihannut eläimiä, ei se nyt mikään yllätys voinut olla.

Olin äärettömän eläinrakas lapsi ja äitini olisi minulle lemmikin suonut, mutta narsisti isä oli sitä mieltä, että hän on perheen pää ja periaatteestakaan ei mitään eläimiä vaikka ei allergioita tai muita painavia syitä ollutkaan. Kyllä eläimet ovat lapsille tärkeitä ja opettavat huolenpitoa yms.

Oma mieheni pitää eläimistä ei vaan meillä. Kun aloimme seurustella minulla oli pari kissaa. Mieheni piti niistäkin, mutta jouduin luopumaan eläimistä oman allergiani vuoksi.



Lapsuudenkodissani ei voinut olla eläimiä, koska sisareni oli allerginen. Mutta ei meille hankittu akvaariotakaan taisi olla rahakysymyskin. Itsekin eläinrakas olen ja ymmärrän tuskan jos ei omaa lemmikkiä saa. Mutta ero eläimen vuoksi? Sitä en ymmärrä. Eläimet tulevat pienenä lisänä elämään ja niistä pitää huolehtia hyvin jos sellaisen hankkii. Haaveillahan lemmikistä voisi, ottakaa selvää vaikka marsun hoidosta perusteellisesti. Tai tutustukaa akvaarion hoitoon. Voi jopa olla, että lapsesikaan ei vastuuseen valmis olisi tai ehkä mies innostuksen huomattuaan heltyisikin...

Ensin toteaisin vannoutuneena eläinystävänä, että eläintä ei saa ottaa, jos joku perheessä on sitä vastaan. Lemmikki pitää ottaa vain kotiin, joka on halukas vastaanottamaan sellaisen, huolehtimaan siitä ja rakastamaan sitä. Ei sellaiseen kotiin, jossa joku vihaa sitä tai on jatkuvasti ärsyyntynyt siitä.

Minulla on aina ollut koira tai useampia, ihan aina, mutta ymmärrän kyllä, että kaikki eivät ymmärrä haluani pitää koiraa. Itse pidän kaikista eläimistä, mutten huollettavaksi ottaisi kuin koiran. Moni ystäväni pitää eläimistä, muttei haluaisi omaa sellaista. Lemmikki ei vain sovi kaikille, eikä ole niin sanotusti kaikkien "juttu". ei kaikkia eläimet kiinnosta välttämättä mitenkään. Tuskin sinäkään olet kiinnostunut kaikista asioista, josta miehesi on..vai?

Sitä en tosin ymmärrä, että joku voi VIHATA eläimiä yleensä. Voi vihata koiria tai kissoja tai jotain yksittäistä jostain syystä, mutta yleinen eläinVIHA on mielestäni jo sairasta ja pelottavaakin. Kertoo ihmisestä aika paljon. jotain vikaa sellaisessa on. En siksi ihmettele haluasi erota miehestäsi, mutta sen takia, että sinä ja lapsenne haluatte lemmikin ja mies ei niin...olet kyllä aika lapsellinen

Meillä on ollut parhaillaan 3 koiraa. Asumme omakotitalossa. Minulle koira on oman harraustukseni lenkeilyn yms. takia ihan välttämätön ja koska lapsuudesta saakka olen tottunut koiriin/koiraan niinn se on ollut niin luonnolista. Meillä mieheni ei hoida koiria millään tavalla, hän ei pidä koirista, mutta olemme sopineet asian niin että voivat olla kunhan ne ovat kokonaan minun vastulla ulkoiluttaminen, ruokkiminen ja harjaaminen sekä kaikki mikä liittyy koiran osmistajan arkeen. Meillä kun oli ennestää jo pian 14 vuotta olevat koira vanhunket niin hankinne silloin tämän jo pian 4 vuotta täyttävän koiran sitten kolmanneksi koiraksi. Jo pian 3 vuotta meillä on ollut vain yksi koira, joka on keskikoikoinen lapinkoiran/pystykorvan sekoitus. Koira on vallan kiintynyt minuun mutta olen sitä mieltä minkätahansa lemmikin hankinnassa että miettikää ja pohtikaa asiaa tarkoin eläin elää, sairastaa ja sille pitää olla aikaa, virikkeitä sekä huolenpitoa koko elämän ajan. Meillä siis mieheni ei pidä eikä hoida koiraa lainkaan, mutta olemme sopineet sen asian jo kun meillä oli 3 koiraa yhtäaikaa,koira on minun huolettavana ja se asia sopii meille näin. En tiedä mikä olisi paras ratkaisu, mutta onko nyt muutakin siinä taustalla jos ihmiset harkitseva ihan eroa eläimien hankinnan takia. Keskustelkaa ja yrittäkää keksiä ratkauisu tähän ongelmaan, miettikää tarkoin mitä voitte tarjota lemmmikeille.

En eroaisi sen takia, että mies ei halua lemmikkiä. Mutta uskon, että miehessä on muutakin "vialla" jos ei lapsen takia voi suostua edes akvaarioon? Mitä haittaa tästä akvaariosta hänelle nyt olisi?

mutta, itse en voisi olla tuollaisessa tilanteesa, koska en ikimaailmassa olisi alkanut edes seurustelemaan miehen kanssa joka ei pidä eläimistä. Mutta jos olisin niin minä valitsisin kyllä sen lemmikin ja antaisin tuollaisen miehen mennä. Jos vihaa eläimiä niin silloin ihmisessä on muutenkin jotain pahasti vialla.

Minun mies ei ole eläimiä vastaan mutta hän on vuosien varrella tullut allergiseksi. Itse olen kovin eläinrakas ja kun aloimme seurustella minulla oli oikea eläintraha. Jossain vaiheessa jouduin luopumaan kissoista ja jyrsijöistä kun mies allergisoitui. Koirat ja hevoset jäivät mutta niillekkin mies alkoi oireilla ja kun koirat kuolivat vahuuttaan ei uusia otettu. Saatiin lapsia ja eläimet eivät olleet niin mielessä. Sittemmin olen jälleen alkanut kaivata eläimiä ja otinkin pojille lemmikiksi kaksi kilpikonnaa. Miestä ne ällöttävät ja joskus ehdottelee että pistettäisiin ne pois mutta en ole suostunut. Jos mies sanoisi että ottaa eron jos konnat ei lähde saisi mies lähteä. Konnat eivät ole miehen vastuulla eikä hän niitä juurikaan näe koska on lastenhuoneessa. Jos siis lemmikki ei ole miehen silmien alla koko ajan ei sitä pitäisi mielestäni miehellekkään olla haoittaa vaikka ei eläimistä pidä. Itse en olisi miehen kanssa joka ei hyväksy eläimä. Meillä pojat joskus heittäneet että vitaisiin antaa isä pois ja ottaa koira tilalle kun ovat koiraa vinkuneet ja olen joutunut perustelemaan että koiraa ei voida ottaa isän allergian takia.Ja olene ehkä paha ihminen mutta on joskus mielessä käynyt että mites kun lapset isoja ja en voi ottaa ulkoilu ym. kaveriksi koiraa niin jaksankohan miehenkään kanssa sitten enää olla. Ja meillä miehellä sentään oiea syy elia llergia jolle ei mahda mitään. Jos olisi vain etä ei tykkää eläimistäe i asiasta neuvoteltisia vaan lemmikki tulisi ja mies lähtisi jos ei sitä voisi sulattaa.

up

eikä suostu keskustelemaan asiasta.

Meille otettiin muutama vuosi sitten pari gerbiiliä, jotka asuvat lapsen huoneessa. Lapsi hoitaa itsenäisesti ne, eikä miehen tarvitse osallistua lainkaan, eikä edes nähdä niitä. Tällaisella sopimuksella gerbiilinhankintalupa heltisi. Hän siis ei tykkää "rotista".

Mies ei tosin ole mitenkään yleisesti eläimiä vihaava tapaus, sillä on meillä pari koiraakin :)

On eri asia vihata eläimiä (ja kieltää pikkuelukan hankinta vaimolta), kuin olla olematta kiinnostunut niistä tai haluamatta eläintä lemmikikseen.

Jos miehesi ajattelee että hän joutuu hoitamaan eläintä tms? Koiran pissatus ei kiinnosta?

Lemmikeistä yleensä ottaen: joitain ihmisiä ne eivät vaan kiinnosta. Kuten mua. En vihaa eläimiä, en kiusaa niitä, kavereiden lemmikkien kanssa voin leikkiä vähän aikaa mutte mulla ei ole mitään kiinnostusta ottaa omaa eläintä. Tekeekö se musta pahan ihmisen?

alkanut seurustella. Se olisi ollut liian outoa.

Yrittäisin ylipuhua miehen jos olisin ap

Kuulostaa omituiselta ettei miehesi halua edes akvaariota. Tosiaankaan ei luulisi sen haittaavan hänen elämäänsä millään tavalla!!! Sehän on kauniskin, kiva katsella. Uskon, että tässä on enemmän joku valtataistelu miehen puolelta.



Minulla oli ex, joka inhosi koiraani jo tutustuessamme. Lopulta aktiivisesta koiraharrastuksestani tuli iso syy eroomme - ei tosin ainoa. Miehen ehdoton suhtautuminen kaikkiin minulle tärkeisiin asioihin rassasi muutenkin, ja hänen ylemmyytensä kaikken minun itseni arvostamaa kohtaan. Mutta meillä ei myöskään (ONNEKSI) ollut lapsia, joten ero oli helpompi.



Etsin uuden kumppanini niin, että nykyinen mieheni pitää koirista. Meillä on kaksi pientä lasta ja kaksi koiraa, ja olemme puhuneet että meillä on aina koiria. Arvostan todella paljon tätä piirrettä miehessäni. Hän todella rakastaa koiriamme ja hellii niitä joka päivä. :)



En kyllä suosittele kenellekään lemmikin ottamisen laittamista etusijalle lapsen isästä eroamiseen. Voittehan lapsen kanssa pyytää vaikka naapurin koiraa lenkille tai käydä hoitamassa poneja tallilla. Hevoset ovat siitä kivoja, että niitä ei tarvi tuoda kotiin. :)

mies ei nyt mitenkään vihaa eläimiä mutta se ei vaan ole tottunut niihin... sen lapsuuden kodissa ei ole koskaan ollut minkäänlaista eläintä toisin kun minä taas olen kasvanut eläinten ympäröimänä.. meillä on yksi marsu ja meillä mies odottaa että se kuolee... meille tämä ei todellakaan ole mikään eron paikka minua vaan lähinnä huvittaa se.. marsun ei tarvitse kuin yskäistä niin heti alkaa " joko se kuolee joko se kuolee" mantra hehe! mä en voi ku nauraa ja sanon vaan että sillä on vielä monta vuotta elämää edessä on se minustakin kummallista että joku voi oikeasti vihata eläimiä minä en kyllä eläisi sellaisen ihmisen kanssa exäni oli sellainen sillon minulla oli koira ja elämästä tuli helvettiä kun se ei voinut sietää sitä koiraa ja ukko menikii sit vaihtoon ja pian... ei noita asioita valitettavasti tiedä etukäteen ei kait kukaan nyt heti ekoilla treffeillä ala kyselemään mistään elukoista!?

Ei tarvi toisilta kysyä jos jonkun elukan haluu ottaa. Kyllä se oma mieliteko on riittävä peruste. Sama pätee moottorikelkkaa, moottoripyörään, autoon, golfmailasettiin.....

Eiku...